Johanna Vehkoo
Yle
Vaalien alla äänestäjiin pyritään vaikuttamaan monin keinoin. Valtaosa vaikuttamisesta on perinteistä vaalimainontaa, mutta myös epärehellisiin keinoihin on syytä varautua. Nettiselaimeen asennettavan Vaalivahdin avulla äänestäjä voi seurata, lähettävätkö puolueet ja ehdokkaat Facebookissa eri kohderyhmille aivan erilaisia viestejä.
Vaalivahti on maksuton työkalu, jonka avulla käyttäjä voi itse tarkkailla hänelle kohdistettuja vaalimainoksia Facebookissa. Lisäksi se kerää vaalimainokset anonyymissä muodossa kaikille avoimeen tietokantaan, jota voi tutkia osoitteessa vaalivahti.fi.
Tähän mennessä 660 ihmistä on asentanut Vaalivahdin, ja erilaisia vaalimainoksia on kertynyt tietokantaan 3 200 kappaletta, kertoo Aleksi Knuutila hankkeen taustalla olevasta Open Knowledge Finlandista.
Kyseessä on poliittisesti riippumaton ja epäkaupallinen hanke.
– Vaalimainonnan kerääminen julkiseen tietokantaan on tärkeää, koska sosiaalisen median maksetuista mainoksista ei jää muutoin mitään jälkeä, sanoo Knuutila.
Vaalivahti kokoaa julkisen arkiston, josta niin toimittajat kuin äänestäjät voivat käydä katsomassa, minkälaisilla viesteillä kampanjoita käydään. Tällaista vaalimainosten tietokantaa ei ole Suomessa kerätty koskaan aiemmin.
Mitä useampi asentaa Vaalivahdin, sitä kattavampi arkisto Facebookin vaalimainonnasta syntyy. Mainosten ja mainostajien määrä todennäköisesti kasvaa sitä vauhdikkaammin, mitä lähemmäksi vaaleja tullaan.
– Tavoitteena on rehelliset vaalit ja epäasiallisen toiminnan ehkäiseminen läpinäkyvyyttä lisäämällä, Knuutila sanoo.
Käytännössä Vaalivahti on verkkoselaimen lisäosa, jonka voi asentaa Firefox- ja Chrome-selaimiin. Se tunnistaa ja tallentaa vaalimainontaa samalla, kun käyttäjä selaa Facebookia. Vaalivahti ei toimi mobiilisovelluksissa, vaan ainoastaan silloin, kun Facebookia käytetään verkkoselaimessa.
Vaalivahti.fi-sivusto opastaa lisäosan asentamisessa. Lataussivu on englanninkielinen, sillä palvelu käyttää jo monessa maassa testattua brittiläistä Who Targets Me -nimistä ohjelmistoa.
Kohdentaminen mahdollistaa jopa keskenään ristiriitaiset viestit
– Suomessa on perinteisesti vaalirahoitusilmoituksilla pyritty varmistamaan rehellinen kampanjointi ilman hämäriä rahoituslähteitä. Tämä ei riitä, kun kampanjoita käydään sosiaalisessa mediassa, koska toimittajien ja kansalaisten on hankala nähdä, millaisia viestejä ylipäätään lähetetään. Mainokset katoavat, kun niiden maksettu kampanja-aika päättyy, Knuutila selittää.
Lisäksi mainokset näkyvät vain mainostajan – kuten puolueen tai ehdokkaan – määrittelemälle kohderyhmälle. Monissa maissa on tavattu ehdokkaita ja puolueita, jotka lähettävät sosiaalisessa mediassa eri kohderyhmille jopa keskenään ristiriitaisia viestejä.
– Viestin räätälöinti on mielenkiintoinen ilmiö. Facebookissa on mahdollista määritellä vaikka kymmenen erilaista viestiä, joita algoritmi lähettää eri ihmisille. Järjestelmä löytää viestit, jotka uppoavat kuhunkin yksilöön, Knuutila sanoo.
– Vaikutelma ehdokkaasta tai puolueesta saattaa vaihdella sen mukaan, mikä mainos tulee omalle kohdalle.
Knuutila kannustaa äänestäjiä tutkimaan ehdokkaidensa viestejä laajemmin, esimerkiksi heidän omilta kotisivuiltaan ja Vaalivahdin tietokannasta, jossa mainoksia voi hakea puolueen tai ehdokkaan nimellä.
Vastustajien mustamaalaaminen yleinen ilmiö
Vaalivahdin käyttämän Who Targets Me -työkalun avulla on selvitetty esimerkiksi, miten saksalainen Alternative für Deutschland -puolue (AfD) vaihteli viestejään kohderyhmän mukaan. Puolue käytti Facebook-mainontaan suuria summia rahaa.
Maahanmuuttovastainen oikeistopuolue kohdensi mainontaansa muun muassa ihmisille, jotka olivat Facebookin tietojen mukaan kiinnostuneita Angela Merkelistä ja liberalismista. Merkelin kannattajille lähetettiin viestiä, jonka mukaan pakolaisille ei saisi myöntää passia. Liberaaleille suunnatut mainokset puhuivat pakolaisten yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista ja vaativat Saksan markkaa takaisin.
Britanniassa taas on hiljattain havaittu Facebookissa mainontaa, joka markkinoi Brexitiä ilman erosopimusta. Mainosten maksaja on Britain’s Future -niminen taho, joka on käyttänyt niihin jo 400 000 euroa. Summan perusteella Britain’s Future on koko maan suurin poliittinen mainostaja, mutta ryhmä ei ole julkisesti kertonut, keitä ja kenen rahoja sen taustalla on.
Facebookia onkin kritisoitu ”pimeän rahan” sallimisesta vaalimainonnassa.
Knuutilan mukaan on vaikea ennakoida, nähdäänkö suomalaisessa vaalimainonnassa vastaavaa. Nyt on jo jonkin verran nähtävissä mainoksia, joissa mustamaalataan toista puoluetta. Tämäkin on tuttu ilmiö monista Euroopan maiden vaaleista.
– Ruotsissa elinkeinoelämän edustajat maksoivat Facebook-sivustoille vasemmiston vastaisten viestien levittämisestä. Tämä oli keino piilottaa mainosten todellinen rahoitus, Knuutila kertoo.
– Ei ole mahdotonta, että Suomessa tapahtuisi jotakin vastaavaa.
Mitä Vaalivahtiin tallentunut aineisto kertoo?
Toistaiseksi Vaalivahdin tietokantaan ei ole tallentunut mitään vastaavaa. Sen sijaan Vaalivahdin aineiston perusteella voi jo tehdä joitakin päätelmiä puolueiden somekampanjoinnista.
Vaalivahdin tietokantaan on tallennettu noin 1 200 poliittista Facebook-sivua, joista hieman yli 500 on aloittanut mainostamisen. Puolueista selvästi aktiivisimpia mainostajia ovat toistaiseksi olleet kokoomus ja vasemmistoliitto.
– Kokoomus keskittää mainontaa puolueen omalle sivulle, kun taas vasemmistoliitolla ja vihreillä on paljon nuoria, jotka viestivät omilla ehdokassivuillaan. Sdp ja keskusta näyttävät panostavat someen vähemmän, Knuutila sanoo.
– Sinisten ehdokkaita näkyy tuskin ollenkaan, mutta puolueelta itseltään tulee paljon mainoksia – perussuomalaisilla toisinpäin.
Vaaliteemoista eniten ovat tähän mennessä näkyneet koulutus, ilmasto ja sote.
Älä lankea somessa kauhisteluansaan
Disinformaatiokeskustelussa ovat nyt vahvasti esillä turvallisuusuhat eli vaikkapa kyberhyökkäykset, mutta Knuutila huomauttaa, että kotimaisetkin poliittiset toimijat voivat hyvin käyttää sosiaalisen median mekanismeja hyväkseen.
– Venäläisten trollitehtaiden toiminnasta olen nähnyt yksittäistapauksia, mutta toistaiseksi ei ole todistusaineistoa, että ne toimisivat järjestelmällisesti vaalien yhteydessä Suomessa. Totta kai niiden toiminnalle on muitakin kanavia kuin vaalimainonta. Esimerkiksi bottien käyttö keskusteluissa ei meidän järjestelmäämme tallennu.
Jos kohtaa sosiaalisessa mediassa selvästi epärehellisiä viestejä, kannattaa toimia samoin kuten muunkin epäilyttävän tiedon kohdalla.
– Ei kannata ainakaan jakaa viestiä sellaisenaan ja kauhistella. Se ei ole rakentavin reaktio. Jotkut ehdokkaat jo käyttävät tällaisia kauhistelureaktioita hyväkseen ja suorastaan kalastelevat päivittelyä, sanoo Aleksi Knuutila.
– Ei ole hyvä toistaa kyseenalaista viestiä, vaan kertoa perustellusti, miksi viesti on virheellinen ja kontekstoida, mistä tällaisessa viestinnässä on kyse.
Epäilyttääkö vaaliväite? Ilmoita se faktantarkistukseen!
Valheenpaljastaja tarkistaa muutamia Suomen eduskuntavaaleihin liittyviä ehdokkaiden väitteitä ja selvittää, pitävätkö ne paikkansa vai eivät.
Lausunnot voivat olla peräisin vaalimainoksesta, ehdokkaan antamasta haastattelusta tai muusta julkisesta lähteestä. Voit ilmoittaa löytämäsi väitteen anonyymisti alla olevalla lomakkeella. Lähetettyjä kuvia voidaan julkaista, mutta ne käsitellään niin, että lähettäjää ei voi tunnistaa. Huomaathan, että faktantarkistusta ei voi tehdä mielipiteille, ainoastaan väitteille.
Vaaliväitteiden keräys on päättynyt ja lomake suljettu.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.
Kommentteja julkaistaan arkipäivisin. Kommentointi on avoinna kuukauden ajan artikkelin julkaisusta.
Edit 29.3.2019: Vaalivahdilla on ollut ongelmia Firefoxin lisäosan kanssa. Tästä syystä juttuun on lisätty linkki uuteen, toimivaan versioon. Samoin linkki Chrome-lisäosaan lisätty.
Edit 2.4.2019: Lisätty lomakkeen yhteyteen täsmennys siitä, että faktantarkistusta voidaan tehdä vain väitteille, ei mielipiteille.
Edit 9.4.2019: Päivitetty tieto vaaliväitteiden keräämisen päättymisestä.
