Rikos ja karkotus: käsikirjoitus

intro Oulun valtuustosalista

Sebastian Tynkkynen: Kun ulkomaalaiset miehet ovat ahdistelleet tyttöjä keskustassa ja kaikenlainen asian esille nostaminen on tulkittu rasismiksi.

Junes Lokka: Mä kehotan kaikkia kaupunkilaisia hoitamaan tän ongelman ilman poliisin apua, koska siitä ei ole mitään apua.

Oulun tapausten myötä alkoi huutokuoro seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamiseksi ja lakien kiristämiseksi. Millä perusteilla maasta karkotetaan ja miksi tänne saa jäädä, vaikka olisi syyllistynyt raiskaukseen?

Kai Mykkänen: Ymmärrän hyvin kyllä, että näistä on vaikea välillä niin kuin hyväksyttävyyttä löytää

MOT tutki, mitä on karkotuspäätösten takana.

MOT-TUNNARI RIKOS JA KARKOTUS

tv-uutiset 19.1.2019: “Oulun poliisilaitos on aloittanut esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä...”

Oulun poliisin tutkinnassa on ollut kaikkiaan kolmisenkymmentä lapsiin kohdistunutta seksuaalirikosta viimeisen puolen vuoden aikana. Ensimmäisiä niistä käsitellään käräjäoikeudessa. Rikosepäilyjen julkitulo on herättänyt pelkoa ulkomaalaisyhteisöissä ja huolta koko maassa aina ylintä johtoa myöten.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe:

”… jotkut meiltä turvaa hakeneet ja saaneetkin ovat itse aiheuttaneet tänne turvattomuutta epäinhimillisin teoin. Se on kestämätön tilanne.”

Sisäministeri Kai Mykkänen 12.1.2019 Ykkösaamussa:

”Kyllä kaksoiskansalaisilta pitäisi pystyä kansalaisuuden, Suomen kansalaisuuden myös purkamaan tällaisissa ylitörkeissä seksuaalirikoksissa esimerkiksi.”

Eduskunnan puhemies Paula Risikko YLEn Ykkösaamussa 5.1.2019:

” Jos ihminen on kansallinen uhka, niin hänen oleskelulupansa pitää pystyä purkamaan”

Poliittinen tahto on maassa selvä, muista maista tulleet lasten raiskaajat ja hyväksikäyttäjät halutaan Suomesta ulos, mutta aivan näin yksinkertaista se ei ole.

Ulkomaalaislaki jättää varsin paljon tulkintavaltaa päätöksiä tekeville virkamiehille.

MOT kävi läpi kaikki Maahanmuuttovirastossa viime vuonna tehdyt päätökset, joissa oli esitetty rikoksia tehneiden ulkomaan kansalaisten karkottamista. 152:sta karkotettavaksi esitetystä ulkomaalaisesta, Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa 84. Loput 68 saavat jäädä Suomeen – ainakin toistaiseksi. Selvitimme tapaus tapaukselta, millä Maahanmuuttovirasto näitä päätöksiään perustelee.

Karkottamisen edellytykset täyttyvät silloin, kun henkilö on syyllistynyt rikokseen, mistä on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai hän on syyllistynyt useampaan rikoksen. Käytännössä ulkomaalaisen voi karkottaa melkein mistä tahansa rikoslakirikoksesta.

Olli Koskipirtti: Jos ne karkottamisen edellytykset täyttyy sen rikoksen osalta, niin sen jälkeen tehdään sitten erillinen kokonaisharkinta, jossa sitten punnitaan sitä, että tuleeko henkilö kaikesta huolimatta karkottaa vai ei. Kuinka kauan tämä kyseinen henkilö on oleskellut sillä oleskeluluvalla Suomessa? On hyvin paljon eroa siinä, onko hän ollut muutaman vuoden Suomessa vai esimerkiksi 20 vuotta. Samoin sitten mietitään sitä, että mikä se oleskelun peruste täällä Suomessa on ollut.

Esimerkkki: Jo lapsena Suomeen tullut ja maassa 25 vuotta oleskellut kosovolaismies sai viiden vuoden tuomion törkeän ryöstön yrityksestä. Miehellä oli taustallaan liikenteeseen liittyviä sakkotuomioita. Mies oli opiskellut ja työskennellyt Suomessa koko ajan. Vaikka rikos on vakava ja tuomio kova, häntä ei karkotettu.

Koskipirtti: mutta jos hän on ollut vaikka kymmenen vuotta Suomessa eikä hänellä ole esimerkiksi mitään muuta rikoshistoriaa olemassa, niin silloin aika usein on kohtuutonta karkottaa tämmöistäkään henkilöä kotimaahansa, vaikka olisi syyllistynyt hyvin vakavaan yksittäiseen rikokseen.

Kokonaisharkinnassa punnitaan myös rikoksia, joihin henkilö on syyllistynyt.

Viisikymppinen marokkolaismies istuu kymmenen vuoden tuomiota murhan yrityksestä. Aikaisemmin hänet on tuomittu myös seksuaalirikoksista sekä useasta muusta rikoksesta. Mies päätettiin karkottaa kotimaahansa, eikä kolmenkymmenen vuoden oleskelu Suomessa painanut harkinnassa enemmän kuin hänen tekemänsä rikokset.

Tuntuisi järkeenkäyvältä, että mitä vakavampi rikos, sitä todennäköisemmin karkotetaan

Viime vuoden päätöksistä käykin ilmi, että kaikki tapaukset, joissa on ollut kyse henkirikoksesta tai sen yrityksestä, on ratkaistu niin, että henkilö on päätetty karkottaa.

Mutta muiden rikosten kohdalla esiintyy hajontaa. Eikä kokonaisharkinnan logiikka aina tunnu johdonmukaiselta.

Suomessa syntyneelle ja koko ikänsä täällä asuneelle parikymppiselle venäläismiehelle oli kertynyt erittäin pitkä lista pikkurikoksia kuten näpistyksiä ja vahingontekoja. Hän oli syyllistynyt lukemattomia kertoja auton luvattomaan käyttöönottoon, ajanut ilman korttia ja vielä ylinopeuttakin.

Yhdeksän vuotta Suomessa asuneella perheellisellä ja työssäkäyvällä nepalilaismiehellä oli suhde toiseen naiseen. Mies raiskasi tämän naisen ja puri häntä naamaan. Mies sai teostaan ehdottoman vankeustuomion.

Mutta kumpi karkotettiin?

Näistä kahdesta autovaras karkotettiin ja raiskaaja sai jäädä.

Ministeri ei ota kantaa yksittäiseen päätökseen, mutta

Mykkänen: Ymmärrän hyvin kyllä, että näistä on vaikea välillä niin kuin hyväksyttävyyttä löytää ja tietysti se arviointi se perustuu pitkälti siihen, että meillä silloin jos on vaikkapa lapsia Suomessa, perhettä Suomessa, niin se vaikuttaa siihen karkotuspäätöksen kynnykseen.

Oulun kaupungin turvallisuusinfo 28.1.2019

Tynkkynen: Tammikuussa tuli jo ilmi uudet ulkomaalaistaustaisten miesten lapsiraiskaukset. Kriisikokous pistettiinkin pystyyn tuosta noin vain ja sisäministeriä ja pääministeriä myöten lennettiin Ouluun näyttäytymään.

Oulun kaupunginvaltuusto järjesti tammikuun lopulla turvallisuusinfon, jonka tarkoituksena oli jakaa tietoa ja tyynnytellä kaupunkilaisten mielialoja, mutta kuten arvata saattoi, toisin kävi.

Lokka: Mä kehotan kaikkia kaupunkilaisia hoitamaan tän ongelman ilman poliisin apua, koska siitä ei ole mitään apua.

Arto Karnaranta:Ja lopuksi vielä sanoisin sen, että en suosittelisi ketään yllyttämään ketään mihinkään rikolliseen menettelyyn.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli Oulussa sata seksuaalirikosta. Näistä kolmasosassa epäillään ulkomaalaista tekijää. Tämä on linjassa koko maan tilastojen kanssa.

Martti Lehti: on ihan totta, että jo ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun on Tilastokeskus näitä tilastoja julkaissut, niin ulkomaalaiset ylipäätään on vastannut noin 20–30 prosentista esimerkiksi raiskausrikoksista epäillyistä Suomessa, mikä on aika suuri yliedusteisuus.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos eli Optula on tutkinut maahanmuuttajien osuutta rikosten uhreina ja tekijöinä Suomessa. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2014. Siinä käytettiin aineistona poliisin 2010-2011 kirjaamia selvitettyjä pahoinpitely-, raiskaus-, ryöstö- ja varkausrikoksia. Martti Lehti oli mukana tekemässä kyseistä tutkimusta.

Lehti: Yksi tulos oli se, että näitten väestöryhmien, joilla oli korkeat seksuaalirikos- tai raiskausrikostasot verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajiin, niin niillä oli korkeat rikollisuustasot kaikissa tässä tarkastelluista rikostyypeistä. Mutta seksuaalirikokset tai raiskausrikokset, niin niissä näyttäisi olevan myöskin sitten jotain omapiirteistä, jota ei tossa tutkimuksessa pystytty selittämään.

Lehti: Tämmöistähän keskustelua ei käydä Pohjois-Amerikassa tai Australiassa, jonne on myös muuttanut paljon Somaliasta ja Lähi-idästä, Irakista henkilöitä. Minkä takia se sitten ilmenee vain täällä? Jos se olisi tämmöinen kulttuurinen, asenteista johtuva se tekijä siinä vahvana taustalla, niin luulisi, että se näkyisi kaikkialla maailmassa samalla tavoin näiden pakolaisina tulleiden henkilöiden toiminnassa.

MOT:n tutkimissa karkotuspäätöksissä on 37 tapausta, joissa karkotettavaksi esitettävä on syyllistynyt vähintään yhteen seksuaalirikokseen. He edustavat 16:n eri valtion kansalaisia. Eniten on irakilaisia, joita on kolmasosa kaikista seksuaalirikoksiin syyllistyneistä karkotettavaksi esitetystä 37 miehestä.

MOT: Heistä kaksi irakilaista miestä on tehnyt rikoksia täällä Pohjois-Karjalassa. Käsittelemme heidän tapauksiaan vähän tarkemmin.

Nuorempi heistä tuli maahan suuren pakolaistulvan aikana syksyllä 2015, vanhempi jo kymmenen vuotta sitten.

Parikymppisenä Suomeen tulleesta irakilaisesta piirtyy oikeuden papereista kuva väkivaltaisena ja omistushaluisena miehenä. Pahoinpitelyt noudattivat samaa kaavaa: ensin kontakti naiseen, sitten konflikti naisen seurassa olevien miesten kanssa. Hänelle on määrätty useampia lähestymiskieltoja. Neljä vuotta Suomessa asuttuaan mies oli ensin yrittänyt raiskata yhden naisen. Viisi kuukautta myöhemmin hän raiskasi asunnollaan kaksi naista samana yönä. Mies käytti hyväkseen naisten voimakasta päihtymystilaa. Puoli vuotta myöhemmin hän seurasi yöaikaan tuntematonta naista Joensuun keskustassa ja tämän vastusteluista huolimatta yritti suudella ja kosketteli väkivaltaisesti. Kun nainen uhkasi soittaa poliisille, mies nappasi naiselta puhelimen. Mies tuomittiin vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeuteen.

Toinen Joensuussa seksuaalirikoksiin syyllistynyt irakilainen mies, saapui Suomeen lokakuussa 2015. Hän sai puolentoista vuoden ehdollisen tuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuonna 2017. Teko tapahtui noin vuosi sen jälkeen kun mies oli tullut Suomeen. Irakilaismies oli ollut asunnollaan yhdynnässä voimakkaasti päihtyneen 15-vuotiaan tytön kanssa. Hän oli itse tuolloin 21-vuotias.

Kumpaakaan miehistä ei karkoteta, vaikka heidät todetaan vaarallisiksi muille ihmisille. Heidän oman turvallisuutensa vuoksi heitä ei saa karkottaa Irakiin.

MOT:n tutkimista viime vuoden karkotuspäätöksistä selviää, että joka kolmas seksuaalirikokseen syyllistynyt sai jäädä maahan.

Monen kohdalla syy oli juuri tilanne kotimaassa. Tätäkin karkotuspäätöksissä punnitaan.

Palautuskielto on ehdoton: Laki kieltää palauttamasta ketään maahan, jossa henkilö voi joutua kuolemanvaaraan tai vainon kohteeksi.

Pakolaisia tai suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneita koskevat myös tiukemmat karkotuskriteerit, ainakin vielä.

Valtioneuvoston tiedotustilaisuus 20.2.2019

Mykkänen: Jos vaarallisen kotimaan palautuskielto estää henkilön poistamisen maasta, hän jää toistaiseksi väliaikaisella oleskeluluvalla maahan, mutta kysymys on selvästä signaalista ja on tullut selväksi, että se voimakkain pelotevaikutus maahanmuuttajataustaisille seksuaalirikollisuuteen liittyen on nimenomaan karkotusuhka ja tämä on signaali siihen suuntaan.

Helmikuussa hallitus oli vielä kasassa ja sisäministeri Mykkänen esitteli 51 toimenpiteen ohjelman, jolla pyritään ehkäisemään seksuaalirikoksia yleensä ja maahanmuuttajataustaisten tekemiä rikoksia erityisesti.

Kovimpana keinona hallituspuolueet väläyttivät lakimuutosta, jonka myötä henkilön kansainvälinen suojeluasema voitaisiin purkaa, jos hän syyllistyy törkeisiin rikoksiin Suomessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että karkotusperusteet löystyisivät ja viime vuoden tilastotkin saattaisivat näyttää erilaisilta - esimerkiksi juuri seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kohdalla

Mykkänen: Ja vaikkei palauttaa voisikaan vaarallisiin olosuhteisiin, niin silloin henkilö menettäisi sen pysyvän suojelullisen aseman ja jäis ikään kuin väliaikaisesti tänne, vain niin kauan kunnes hänet voidaan sit muualle siirtää.

Kuolemanvaaraan ketään ei silti saisi palauttaa, vaikka olisi syyllistynyt miten törkeisiin rikoksiin. Tämänkin pykälän Siniset oli tosin valmis purkamaan.

Annu Lehtinen: Tartun heti tuohon kansainväliseen suojaan ja kansainväliseen suojeluun, että se on ehkä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista kaikista vahvin, vahvin suoja ja siihen on Suomikin sitoutunut. Kansainvälistä suojaa olemme sitoutuneet tarjoamaan ja ihmisillä on, jos vainoa heihin kohdentuu, oikeus myös hakea kansainvälistä suojelua. Suomen kaltainen maa on ollut itse asiassa hyvin keskeinen tekijä siihen, siinä ihmisoikeuskeskeisessä kansainvälisessä sopimusjärjestelmässä ja se, että me etääntyisimme siitä ja ottaisimme askeleita kauemmas siitä olisi Suomen kannalta vakava ja iso asia.

Oulun kuumentuneessa keskustelussa seksuaalirikosepäilyjä on surutta käytetty yleisen ulkomaalaisvastaisuuden lietsomiseen.

Oulun kaupungin turvallisuusinfo 28.1.2019

Tynkkynen: Vaatimuksemme monikielisyyden poistamisesta kaupunkistrategiassa on otettava nyt tosissaan. Suomella, ja tarpeen vaatiessa englannilla mennään, mutta arabiaksi emme rupea palveluita kääntämään, vaan kannustimet suomen oppimiseen on oltava olemassa.

Jari Laru: Tässä kaupungissa on avioliittoperäsiä ja työperäsiä tai opiskeluperäsiä maahanmuuttajia 95 prosenttia. Tuolla päivittäin yliopistolla työskennellessäni kohtaan sellaisia ulkomaalaisia henkilökunnan tai opiskelijoiden edustajia, joitten ihonväri ei ole sellainen kuin meillä ja heijän katseestaan näkyy pelko. Elikä täällä kun kehotetaan suoraan toimintaan ja väkivaltaan ihan valtuutettujen keskuudesta, niin miettikää, se on sitä 95 prosenttia kohteleva myös. Kysyn poliisilta, kuinka te turvaatte tämän 95 prosentin turvallisuuden tässä kaupungissa?

Tilastojen valossa oululaiset eivät kuitenkaan ole sen suuremmassa vaarassa joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi kuin asukkaat muissakaan isoissa kaupungeissa Suomessa. Mutta miksi juuri Oulun tapahtumat herättivät myös valtakunnanpoliitikot?

Mykkänen: kun näissä epäilyissä myös on yliedustettuna tietyistä kansainvälisen suojelun hakijamaista tulevia henkilöitä, niin se on herättänyt erityisesti huomiota. Ja ja myös myöskin niin kuin kiinnostusta tähän ilmiöön, ett sekin on ollut syy miksi tää on noussut, vaikka edelleen tietysti viime vuodenkin epäillyistä selvä enemmistö on Suomen kansalaisia.

MOT: Onko näitä toimenpideohjelmia tai esityksiä tai heittoja tehty nyt kiihkon vallassa?

Lehtinen: Totta kai on ymmärrettävää, että jos tapahtuu näin vakavia ja tuomittavia rikoksia kuin Oulussa on tapahtunut ja Oulun jälkeen muuallakin, niin reaktio on vahva. Ja tietenkin elämme aikaa, jolloin olemme lähestymässä esimerkiksi eduskuntavaaleja, jonka takia tällaiset reaktiot tulkitaan myös.

Mykkänen: No.. en mä kyllä uskos että tää niinkään vaaleista on kysymys, että kyl me ollaan tässä kannettu koko ajan huolta ja vastuuta siitä, että miten me varmistetaan, että Suomi on samalla maailman turvallisin maa, mutta avoin ja kansainvälinen ja myöskin auttaa niitä aidosti hädänalaisia.

Viime vuoden rikoksiin liittyvissä karkotuspäätöksissä on selvä ero kolmen vuoden takaisiin. Maiden, joista Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita, osuus korostuu. Irakilaisten määrä yli kaksinkertaistui. Somalian ja Iranin kansalaisia koskevia päätöksiä on kumpiakin kahdeksan, vuonna 2015 vain muutama tapaus.

Mistä tämä sitten johtuu?

Kyse on paitsi maassa olevien ulkomaalaisten määrästä, myös olosuhteiden muutoksesta esimerkiksi lähi-idässä mutta myös Suomen ulkomaalaispolitiikassa.

Koskipirtti: No Syyria ja Jemen nyt on varmaan semmoisia esimerkkejä, minne ei yleisesti voida karkottaa. Nää Irak, Afganistan ja Somalia ne on toki edelleenkin sellaisia maita, missä hyvin usein päädytään siihen, että ei voida karkottaa, mutta toki sinne voidaan myös tietyissä tilanteissa karkottaa.

Mykkänen: No lain mukaan oleellista nimenomaan nää sidosten arviointi, että meillähän on Pohjoismaissa pitkään pääkäytäntö ollut se, että rankaisu suoritetaan täällä oleskelumaassa ja on poikkeus, jos ihminen karkotetaan. No nyt olemme kyllä siirtäneet tietoisestikin tietyillä muutoksilla linjaa sen suuntaan, että jos ei käyttäydy asiallisesti Suomessa, niin silloin myös karkotuksen pitää olla ihan normaali toimenpide.

Suomen pakolaisapu on maan suurin pakolaisjärjestö. Toiminnanjohtaja Annu Lehtinen on seurannut huolestuneena ulkomaalaispolitiikan kiristymistä Suomessa.

Lehtinen: Kyllä sanoisin näin, että erityisesti nää maalinjaukset ovat vaikuttaneet Maahanmuuttoviraston päätöksiin. Ja siinä nähdään selkeä muutos aiempaan, eli siinä nähdään pelkästään, kun lähdetään soveltamaan periaatteessa kaikkiin kategorisesti esimerkiksi Irakin kansalaisiin vaikka sisäisen paon mahdollisuutta, niin silloin tämä voi päätöksissä mennä yli sellaisissakin tapauksissa, kun todetaan, että henkilökohtaisen vainon perusteet toteutuisivat yksilön tasolla. Oikeastaan yksiselitteisesti voisi sanoa näin, että 2015 ja sen jälkeen turvapaikanhakijoita uskotaan vähemmän heidän perusteidensa osalta.

MOT: Onko teidän näkemyksenne mukaan olot Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa rauhoittuneet oikeasti niin paljon, että sinne voidaan turvallisin mielin palauttaa tai karkottaa ihmisiä?

Lehtinen: Näiden maiden tilanteesta on aika vaikea oikeastaan minä tahansa hetkenä antaa sellaista tilannearviota, jolla olisi pitävyys niin kuin pitkällä tähtäimellä, mikä tarkoittaa sitä, että kun ollaan täntyyppisissä maissa ja täntyyppisissä tilanteissa, niin se arvio on annettava aina niin kuin sen hetkisen tilanteen pohjalta. Ne tilanteet muuttuvat hyvin nopeasti.

Se, että henkilö päätetään karkottaa, ei tarkoita sitä, että hänet poistetaan välittömästi maasta. Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan vain kaksi viime vuonna karkotetuista olisi poistettu maasta, toinen Kosovoon ja toinen Irakiin. Molemmat olivat syyllistyneet seksuaalirikoksiin.

Liisa Lintuluoto: Jos viime vuonna on tehty määrätty määrä maasta karkottamispäätöksiä, niin ne eivät ole suinkaan kaikki edes täytäntöönpanokelpoisia vielä.

Palautuksista ja karkotuksista vastaa Suomessa poliisi. Ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisista koordinoi karkotuksia koko Suomen osalta.

Lintuluoto: No poliisihan antaa nämä päätökset tiedoksi. Koska se on maasta karkottamispäätös, niin tavallaan sitten kysytään henkilön halukkuutta, että aikooko hän lähteä vai mikä on hänen sitten suhtautuminen tähän päätökseen. Kyllä henkilöt yleensä valittavat siitä, ensin hallinto-oikeuteen ja sitten on myöskin oikeus hakea valitusoikeutta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

MOT:n tutkimat päätökset osoittavat, että moni ehtii syyllistyä jo uusiin rikoksiin karkottamisprosessin aikana.

Esimerkki: Pahoinpitelyistä ja raiskauksesta tuomitun tunisialaismiehen ryöstöä koskeva syyteharkinta oli yhä kesken siinä vaiheessa kun Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa hänet.

Erään virolaismiehen poliisi halusi karkottaa jo viisi vuotta sitten kun hänellä oli jo tilillään useita törkeitä rattijuopumustuomioita ja pahoinpitely. Maahanmuuttovirasto päätti toisin eikä häntä karkotettu. Sen jälkeen lista on täydentynyt muun muassa kahdella pahoinpitelyllä. Sekä uuden karkotusharkinnan aikana vielä rattijuopumuksella.

Ulkomaalaislakia muutettiinkin vuoden alusta. Nyt poliisi voi panna täytäntöön rikosperusteisen karkotuksen 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun henkilö on saanut tiedon päätöksestä, ellei hallinto-oikeus ole määrännyt täytäntöönpanokieltoa.

Lintuluoto: Kun se tulee täytäntöönpanokelpoiseksi, niin sitä raskaammalla kädellä me sitten yritämme hakea sitä henkilöä, tavoitella sitä henkilöä maasta poistamisen täytäntöönpanoon.

MOT: Entä jos henkilöä ei löydetä?

Lintuluoto: jos ei häntä löydetä, niin silloin hänet etsintäkuulutetaan.

MOT: Millaisissa tapauksissa henkilö otetaan säilöön odottamaan karkotuksen toimeenpanoa?

Lintuluoto: Jos katsotaan, että pelkkä ilmoittautumisvelvollisuus ei riitä tai muu turvaamistoimi, niin silloin katsotaan, että jos säilöönotto on ainoa perusteltu toimenpide, niin silloin tietenkin poliisi ottaa säilöön täytäntöönpanon turvaamiseksi. KRP:hän suorittaa tämän riskiarvion, onko henkilö vaarallinen järjestykselle tai turvallisuudelle sekä myös säilöönottopäätöksessä on yhtenä edellytyksenä vaarallinen kansalliselle turvallisuudelle.

Ihmistä voidaan pitää ulkomaalaislain mukaan säilössä yleensä korkeintaan kuusi kuukautta, mutta säilöönotettu voi saattaa asian käräjäoikeuden arvioitavaksi kahden viikon välein. Tämän vuoksi poliisi harkitsee tarkkaan, onko henkilön aiheuttama uhka niin suuri, että karkotettavaa pidetään säilössä.

Maahanmuuttoviraston aineistosta käy ilmi, että joitakin toistuvasti rikoksiin syyllistyneitä on esitetty karkotettavaksi useita kertoja, mutta joko siteet Suomeen ovat painavammat tai kotimaan rauhaton tilanne estää karkotuksen. Sitten on tapauksia, joissa kotimaa ei ota vastaan karkotettavaa.

Koskipirtti: Sanotaanko näin, että se ei ole ainakaan Suomen viranomaisten tahdosta kiinni. Halu on meillä kova niin maahanmuuttovirastolla kuin poliisillakin sitten poistaa sellaiset henkilöt maasta, jotka on uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tässä on vaan se ongelma, että meidän pitäisi saada myös muut maat toimimaan kanssamme eli ottamaan nämä omat kansalaiset takaisin.

Koskipirtti: Jos semmoinen tilanne tulee, että henkilöä ei saada poistettua maasta, niin sen jälkeen joudutaan miettimään, että tuleeko hänelle myöntää tämmöinen tilapäinen oleskelulupa sen maasta poistamisen tai maasta poistumisen estymisen vuoksi.

MOT: Hän voi sitten jäädä tänne tekemään lisää rikoksia, jos häntä ei mihinkään säilöön laiteta.

Koskipirtti: No siinä on riski sitten sille myös.

MOT:n tutkimat rikosten perusteella tehdyt karkotuspäätökset sisältävät myös yllätyksen. Aineistosta löytyy tapauksia, joissa henkilöillä ei olekaan yhtään tuomiota - ja silti heidän karkottamistaan perustellaan myös rikoksilla.

Koskipirtti: Karkottaahan voi joko rikosperusteisesti tai sit sillä perusteella, ettei ole voitu myöntää uutta lupaa. On voinut olla semmoinen tilanne, että poliisi on tehnyt meille karkottamisesityksen rikosten takia, mutta sit sitä ei olla voitukaan karkottaa nimenomaan rikosten takia, kun ei ole tuomiota, mutta se on siitä huolimatta voitu karkottaa sen takia, että muuten oleskelun edellytykset ei täyty. Sillä on vaikka perhesiteet päättynyt tai toimeentulo ei ole enää turvattu.

Päätöksistä käy ilmi, että kyseessä ovat henkilöt, jotka ovat äskettäin täyttäneet kahdeksantoista.

Koskipirtti: Siellä on ollut aika usein se peruste, että heitä ei ole voitu palauttaa kotimaahansa kotimaan tilanteen vuoksi, niin heille on sitten myönnetty tällaisia tilapäisiä oleskelulupia. Sitten kun se tilanne on muuttunut, niin siihen karkottamiseen on ryhdytty sen jälkeen.

MOT: Vaikuttaa myös siltä, että sitten kun nämä irakilaiset ovat tulleet täysi-ikäisiksi, niin se karkotus on mennyt läpi tai silloin on se karkotus onnistunut.

Koskipirtti: Siinä harkinnassa vaikuttaa tämän henkilön alaikäisyys tosi paljon. Sitten kun hän täysi-ikäistyy, niin se tilanne saattaa muuttua aika paljon niin, että silloin ollaan joissain tilanteissa päädytty, päädytty karkottamaan. Etenkin jos tää kyseinen henkilö ei ole millään tavalla yrittänytkään integroitua Suomeen.

Miksi ihmeessä siis päätökseen on kirjoitettu että se tapahtuu myös rikosten takia, jos karkotus muutenkin onnistuisi? Vastaus saattaa piillä siinä, että Irakiin palauttamisen hankaluus on hiertänyt vuosia.

Lintuluoto: Viime loppukesästähän tuli täysi kielto Irakin viranomaisilta, että he eivät ota vastaan muita kuin vapaaehtoisia. Sitten tuli, he ilmoittivat, että ainoastaan vapaaehtoisia sekä rikoksentekijöitä he voivat ottaa vastaan.

Irakiin on viime kesän jälkeen karkotettu vain neljä henkilöä. He saivat lähtöpassit helmikuussa.

Lintuluoto: Yhdellä heistä oli maastakarkotuspäätös, rikosperustainen maastakarkotuspäätös, ja kolmella oli sitten kielteinen oleskelulupapäätös ja siihen on sitten perusteena ollut myöskin tämä rikoksen tekeminen ja vakavat rikokset. Nämä rikokset on sitten, näiden rikosten perusteella on sitten saatu tämä palautuslupa Irakiin.

Ohjelmassa esiintyvät:

Olli Koskipirtti, tulosalueen johtaja, Maahanmuuttovirasto

Kai Mykkänen, sisäministeri kok.

Liisa Lintuluoto, ylikomisario, Helsingin poliisilaitos

Annu Lehtinen, toiminnanjohtaja Suomen pakolaisapu

Martti Lehti, tutkija, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Arto Karnaranta, apulaispoliisipäällikkö, Oulun poliisilaitos

Sebastian Tynkkynen, valtuutettu PS, Oulu

Junes Lokka, valtuutettu ASYL-ryhmä, Oulu

Jari Laru, valtuutettu kok., Oulu