Rikosten perusteella karkotettavien irakilaisten määrä kolminkertaistui – mukana myös henkilöitä, joilla ei ollut yhtään rikostuomiota

Maahanmuuttovirasto on perustellut kahden henkilön karkottamista Irakiin myös rikoksilla, vaikka näillä ei ole ollut yhtään tuomiota rikoksista. Tieto selviää MOT:n tutkimista rikosperusteisista karkotuspäätöksistä. Niistä entistä useampi koskee turvapaikanhakijamaiden kansalaisia.

Ensimmäinen Irakiin suuntaava palautuslento pitkään aikaan nousi ilmaan Helsinki-Vantaan lentokentältä helmikuun puolivälissä. Kyydissä oli neljä karkotettavaa.

Heistä vain yhdellä oli rikoksiin perustuva maastakarkotuspäätös. Kolmen muun oleskelulupa oli evätty muusta syystä, mutta heidänkin karkotustaan perusteltiin myös rikoksilla.

– Näiden rikosten perusteella on saatu palautuslupa Irakiin, kertoo ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisista.

Mistä on kyse?

Todistettavasti vaarallinen ilman yhtään tuomiota?

MOT:n tutkiessa viime vuoden rikosten perusteella tehtyjä karkotuspäätöksiä vastaan tuli yllätys.

Päätösten joukossa oli sellaisia, joissa henkilö oli päätetty karkottaa, vaikka hänellä ei ollutkaan yhtään tuomiota. Henkilöt ovat kyllä olleet rikoksista epäiltyjä, mutta yhtään tuomiota tai edes syytettä ei karkotuspäätöksissä mainita.

Lain mukaan on toki mahdollista karkottaa henkilö, jos hän on ”käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle”. Tähän vedotaan myös irakilaisten päätöksissä.

Käytännössä rikosten vuoksi tehtävissä karkotuspäätöksissä rikoksista ja henkilön aiheuttamasta vaarasta muille todistavat juuri tuomiot. Suomen oikeusjärjestelmän mukaan henkilö on syytön kunnes hänet on tuomittu oikeusistuimessa.

Mutta jos henkilön oleskelulupa on muutenkin katkolla, riittää se, että rikosta vasta epäillään?

Oleskeluluvan peruste poistui täysi-ikäisyyden myötä

Kyseessä olivat alaikäisinä Suomeen tulleet irakilaiset henkilöt.

– Heitä ei ole voitu palauttaa kotimaahansa kotimaan tilanteen vuoksi, niin heille on sitten myönnetty tällaisia tilapäisiä oleskelulupia, kuvaa tämäntyyppistä tilannetta maastapoistamisten tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta.

Karkotusharkinnassa punnitaan sitä, kuinka hyvin henkilö on integroitunut Suomeen, kertoo tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta Olli Koskipirtti Kuva: Yle MOT MOT

Irakilaiset olivat tulleet täysi-ikäisiksi Suomessa oleskelun aikana. Oleskelulupaan ei enää ollut perusteita.

– Siinä harkinnassa vaikuttaa tämän henkilön alaikäisyys tosi paljon. Sitten kun hän täysi-ikäistyy, niin se tilanne saattaa muuttua aika paljon niin, että silloin on joissain tilanteissa päädytty karkottamaan. Etenkin jos henkilö ei ole millään tavalla yrittänytkään integroitua Suomeen.

Heidät olisi siis ollut mahdollista karkottaa muutenkin. Mihin tarvittiin rikokseen viittaavia perusteluja?

Irak ottaa vastaan vain vapaaehtoisia tai rikosten takia karkotettuja

– Sekä maahanmuuttovirastolla että poliisilla on kova halu poistaa maasta sellaiset henkilöt, jotka ovat uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Ongelmana on se, että meidän pitäisi saada myös muut maat toimimaan kanssamme eli ottamaan nämä omat kansalaiset takaisin, sanoo Koskipirtti.

Palauttaminen juuri Irakiin on ollut hankalaa ja Suomi on pyrkinyt neuvottelemaan palautuksista jo pitkään.

Karkotuksia ja palautuksia koko maassa koordinoiva ylikomisario Lintuluoto kertoo uusimmasta linjasta:

– Loppukesästähän tuli täyskielto Irakin viranomaisilta: he eivät ota vastaan muita kuin vapaaehtoisia. Sitten he ilmoittivat ottavansa vastaan ainoastaan vapaaehtoisia sekä rikoksentekijöitä.

Suomen on siis huomattavasti helpompaa palauttaa Irakiin henkilöitä, jos heidän karkotuspäätöksensä sisältää myös rikoksiin viittaavia perusteluita.

Vertailun vuoksi MOT tutki myös muut päätökset, joissa karkotettavaksi esitettävällä henkilöllä ei ollut yhtään tuomiota.

Poliisi oli halunnut, että rikoksista epäilty turkkilainen mies karkotetaan. Maahanmuuttovirasto toteaa, ettei perusteita karkotukselle ole, koska miehellä ei ole tuomiota rikoksesta.

Sen sijaan yksi afganistanilainen mies on päätetty karkottaa myös vetoamalla rikoksiin, vaikka hänenkään päätöksessään ei ole mainittu tuomioita.

Perinteisten turvapaikanhakijamaiden osuus noussut

Maahanmuuttovirasto ratkaisi viime vuonna 152 rikosten perusteella tehtävää karkotuspäätöstä. Päätökset koskivat 37 eri valtion kansalaisia. Selkeästi eniten rikosperusteisesti karkotettaviksi esitettävissä oli Irakin kansalaisia, 38 henkilöä. Kolme vuotta sitten kun MTV Uutiset tutki vastaavat päätökset, irakilaisia oli 16.

Myös muiden sellaisten maiden kansalaisia, joista Suomeen tullaan perinteisesti juuri turvapaikkaa hakemaan, on viime vuoden aineistossa enemmän kuin vuonna 2015. Esimerkiksi iranilaisten, somalien ja afganistanilaisten määrä on noussut.

MOT:n selvityksessä on käyty läpi sitä, millä perusteilla karkotuspäätöksiä on tehty ja miksi esimerkiksi osa seksuaalirikollisista saa jäädä maahan.

Inforgrafiikka: rikosperusteiset karkotuspäätökset 2015 ja 2018. MOT

Yhtenä tekijänä on toki Suomessa oleskelevien eri maiden kansalaisten määrä, mutta myös Suomen ulkomaalaispolitiikan linjaukset ja tilanteet lähtömaissa vaikuttavat.

Vielä vuonna 2015 esimerkiksi yhtään rikosten takia karkotettavaksi esitettyä somalia ei voitu karkottaa maan turvallisuustilanteen vuoksi. Nyt karkotettaviksi esitetyistä somaleista yli puolet on päätetty karkottaa.

Enemmistö irakilaisista rikoksiin syyllistyneistä karkotetaan

Maahanmuuttoviraston Koskipirtti linjaa MOT:lle, että tällä hetkellä lähinnä Syyriaa ja Jemeniä lukuunottamatta ei ole valtioita, joihin ei ihmisiä periaatteessa voisi karkottaa.

– Esimerkiksi Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan voidaan tietyissä tilanteissa karkottaa. Tokin ne ovat edelleenkin maita, joiden osalta hyvin usein päädytään siihen, että ei voida karkottaa.

MOT:n tutkimista viime vuoden rikosten perusteella tehdyistä karkotuspäätöksistä käy kuitenkin ilmi, että karkotettaviksi esitettävistä irakilaisista on päätetty karkottaa selkeä enemmistö, 76 prosenttia ja Afganistanin kansalaisista 83 prosenttia.

Rikosten takia karkotuspäätöksen saaneita irakilaisia oli viime vuonna 29, vuonna 2015 heitä oli kymmenen.

Karkotuspäätöksissä punnitaan rikosten ja henkilön Suomen-siteiden lisäksi aina myös sitä, voiko hänet palauttaa turvallisesti kotimaahansa.

Suomen tulkinta lähtömaiden tilanteista herättää myös kritiikkiä.

Ministeri: ”Karkotuksen pitää olla ihan normaali toimenpide”

Suomen pakolaisapu on maan suurin pakolaisjärjestö. Toiminnanjohtaja Annu Lehtinen on seurannut huolestuneena ulkomaalaispolitiikan kiristymistä Suomessa.

Erityisesti maalinjaukset ovat vaikuttaneet Maahanmuuttoviraston päätöksiin. Ja siinä nähdään selkeä muutos aiempaan.

Maatilanteen arviointia vaikeuttaa se, että tilanteet muuttuvat hyvin nopeasti, sanoo Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen. Liisa Lintuluoto Kuva: Yle MOT MOT,Liisa Lintuluoto

Lehtinen ottaa esimerkiksi sen, että lähtökohtaisesti tulkittaisiin, että kaikki irakilaiset karkotettavat voisivat muuttaa maan sisällä turvallisemmalle alueelle. Hänen mukaansa osaan henkilöitä tätä periaatetta ei voisi soveltaa.

Sisäministeri Kai Mykkänen myöntää, että Suomen linja rikosperusteisissa karkotuksissa on tiukentunut.

– Olemme siirtäneet tietoisestikin tietyillä muutoksilla linjaa sen suuntaan, että jos ei käyttäydy asiallisesti Suomessa, niin silloin myös karkotuksen pitää olla ihan normaali toimenpide.

Erityisesti seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kohdalla Mykkänen korostaa karkotuksen pelotevaikutusta.

Vaikka henkilöä ei kotimaan tilanteen vuoksi voitaisikaan poistaa maasta, karkotusuhka on selkeä signaali, toteaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.). Kai Mykkänen Kuva: Yle MOT MOT,Kai Mykkänen,sisäministeri

Moni seksuaalirikoksiin syyllistynyt jätetään karkottamatta lähtömaan olosuhteiden vuoksi

Alkuvuodesta kun hallitus vielä oli normaalitilassa, päätettiin uusista toimista, joilla pyritään ehkäisemään ulkomaalaisten tekemiä seksuaalirikoksia.

Yksi muutos olisi mahdollisuus purkaa esimerkiksi törkeisiin seksuaalirikoksiin syyllistyneen henkilön kansainvälisen suojelun asema, mikä helpottaisi hänen karkottamistaan rikosten perusteella.

Viime vuonna tehdyistä rikosperusteisista karkotuspäätöksistä käy ilmi, että kolmasosa vähintään yhteen seksuaalirikokseen syyllistyneistä jätettiin karkottamatta. Heistä monen kohdalla karkotusperusteet täyttyivät, mutta heitä ei voitu karkottaa kotimaihinsa heidän oman turvallisuutensa vuoksi.

Karkotusten toimeenpanoa helpotettiin vuoden alusta

Karkotusprosessia on myös kritisoitu hitaaksi. Lähes kaikki karkotettavaksi määrätyt valittavat asiasta hallinto-oikeuteen ja osa tapauksista käsitellään myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Viime vuonna rikosten vuoksi karkotetuista on maahanmuuttoviraston tietojen mukaan poistettu tämän vuoden maaliskuun alkuun mennessä maasta vasta kaksi henkilöä. Molemmat olivat seksuaalirikoksista tuomion saaneita: toinen irakilainen ja toinen kosovolainen.

Vuoden 2019 alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan poliisi voi panna täytäntöön rikosperusteisen karkotuksen 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun henkilö on saanut tiedon päätöksestä, ellei hallinto-oikeus ole määrännyt täytäntöönpanokieltoa. Lain vaikutuksia on vielä liian varhaista arvioida.

Muistathan, että kommentoinnissa on syytä pysytellä asiallisella linjalla.