Hyppää pääsisältöön

“Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla” – 20 000 suomalaista vastasi Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn

Nainen venyttelee sängyssä käsiään.
Nainen venyttelee sängyssä käsiään. Kuva: Unsplash nukkuminen,kronobiologia

Aikainen lintu madon nappaa – vai nappaako sittenkään? Kaksi kolmasosaa Yle Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn vastanneista elää itselleen luonnottomassa rytmissä. Väärässä rytmissä rämpiminen voi sairastuttaa pysyvästi. Tutkijat neuvovat vaalimaan omaa rytmiä mahdollisuuksien mukaan, mutta herättelevät myös työelämää ja yhteiskuntaa muutokseen.

Koulujen aikaiset alkamisajat kismittävät, kellojen siirtely kuohuttaa ja vuorotyön vaikutuksetkin mietityttävät. Unen merkitys, univaikeudet ja se, miten yhteiskuntamme huomioi erilaiset vuorokausirytmit, puhuttaa mediassa säännöllisin väliajoin.

Yle Akuutti halusi selvittää, kuinka moni noudattaa itselleen luonnollista vuorokausirytmiä eli kronotyyppiä, ja kuinka moni joutuu jatkuvasti rämpimään itselleen luonnottomassa rytmissä.

Mikä vuorokausirytmi?

Jokaisella meistä on yksilöllinen sisäinen kello eli ominainen uni-valverytmi, joka on aikuisiästä eteenpäin suhteellisen muuttumaton biologinen ominaisuus.

Vuorokausirytmin perusteella voidaan erottaa kolme erilaista kronotyyppiä: aamuvirkut, päivävirkut ja iltavirkut. Kronotyypin määrittämiseksi on olemassa useita erilaisia menetelmiä, kuten ruumiinlämmön mittaaminen, sylki- ja verinäytteiden tutkiminen, uni-valvepäiväkirjan pitäminen sekä vuorokausirytmikysely.

Tutkimusten mukaan 47 % suomalaisista aikuisista lukeutuu aamuvirkkuihin, 41 % päivävirkkuihin ja noin 12 % iltavirkkuihin.

Tutkimuksissa iltavirkuilla on havaittu muita useammin esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, masennusta, univaikeuksia, hengitystieoireita, selkäsairauksia sekä tyypin 2 diabetesta.

Akuutti toteutti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa unikyselyn, ja valtava vastausten vyöry yllätti tutkijat positiivisesti. Kyselyyn kävi vastaamassa yli 20 tuhatta ihmistä.

Vaikka kyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä esimerkiksi miesten ja nuorten aliedustuksen vuoksi, ne voivat tutkijoiden mukaan antaa hyvää osviittaa siitä, millaisella tolalla vuorokausirytmimme ovat.

Vain kolmasosa elää luonnollisessa rytmissä – puolet kaipaa myöhäisempää rytmiä

Elämme aamuihmisten maailmassa ja jopa sananlaskumme korostavat aikaisten aamujen autuutta. Kaikille aikaiset aamut eivät kuitenkaan ole tehokkainta työaikaa, sillä 12–14 prosenttia suomalaisista lukeutuu arvioiden mukaan iltavirkkuihin.

Ihanteellista olisi, että jokainen saisi rytmittää unensa luontonsa mukaan. Herätä silloin kun siltä tuntuu ja mennä nukkumaan vasta, kun oikeasti väsyttää. Mutta kuinka monen tilanne on todellisuudessa tällainen?

Kyselyyn vastanneista vain kolmasosalla arjen unirytmi oli erittäin hyvin sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa. Kaksi kolmasosaa vastanneista eli siis itselleen luonnottomassa rytmissä. Noin joka toisella oli tarvetta myöhästyttää arkirytmiä.

– Aamuvirkut kokivat arjen unirytmin itselleen sopivaksi kaksi kertaa todennäköisemmin kuin iltavirkut, ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta kertoo.

44-vuotias nainen valottaa ajatuksiaan näin:

Jos voisin aloittaa työpäiväni tuntia tai paria myöhemmin, se vastaisi paremmin luontaista rytmiäni. Tämän huomaa muun muassa siitä, miten rytmi toimii lomalla, kun voin mennä nukkumaan silloin kun nukuttaa ja herätä, kun olen nukkunut tarpeeksi.

35-vuotias nainen kertoo, että joutuu joustamaan rytmissään teini-ikäisten lasten vuoksi:

Teinit riekkuvat turhan myöhäiseen, jonka vuoksi en itse pääse aikaisemmin nukkumaan. Ja toisaalta aamulla olen se henkilö, joka heidät herättää kouluun.

Koulujen aikaiset alkamisajat harmittivat myös esimerkiksi 42-vuotiasta naista, jonka mielestä mallia kannattaisi ottaa esimerkiksi Englannista:

Neljäsluokkalaisella lapsella on neljä kasin aamua. Silkkaa kidutusta! Asuin kolme vuotta Englannissa, siellä mikään ei ala yliopistolla ennen kello kymmentä.

Väsynyt mies hieroo silmiään.
Biologisen ja arjen rytmin yhteensopimattomuus on yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Väsynyt mies hieroo silmiään. Kuva: Unsplash väsymys

Iltavirkkuus vaikuttaa kyselyn perusteella kielteisesti myös unen määrään.

– Mitä enemmän kyselyyn vastanneella ihmisellä oli tarvetta myöhäistää rytmiään, sitä suuremmasta univajeesta hän kärsi, vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta kertoo.

– Jos tarvetta viivästyttää unirytmiä oli yli kaksi tuntia, univajetta kertyi lähes kaksi tuntia yössä, hän jatkaa.

Kyselyssä ilmeni, että oman biologisen rytmin ja arjen rytmin yhteensopimattomuudella oli selkeä yhteys psyykkiseen oireiluun. Puttonen ja Sallinen kertovat, että myös aikaisemmat tutkimukset ovat saman suuntaisia.

Mitä enemmän rytmi on pielessä suuntaan tai toiseen, sitä enemmän se vaikuttaa kielteisesti niin vireystasoon, unen laatuun, mielialaan kuin elämäntyytyväisyyteen ylipäätään. Myös säännöllisen unirytmin puute voi aiheuttaa ongelmia samoilla alueilla.

– Psyykkistä oireilua selittänee osittain univaje, mutta tämä pätee vain heihin, joilla on liian aikainen arjen unirytmi, Sallinen pohtii.

– Oireilua saattaa selittää myös arjen ja luonnollisen unirytmin yhteensopimattomuus itsessään, koska tämä voi johtaa elimistön ja psyykkisten toimintojen laajempaankin epärytmisyyteen, hän jatkaa.

Liian aikainen rytmi rassaa etenkin työssäkävijöitä

Liian aikaiseksi koettu rytmi on kyselyn perusteella erityisesti iltavirkkujen ongelma. Siitä kärsivät myös etenkin työssäkäyvät sekä opiskelijat. Unirytmin ongelmat vaivaavat enemmän myös, jos työajoissa ei juurikaan ole joustovaraa.

– Joustava työaika kaksinkertaistaa sopivan unirytmin osuuden verrattuna heihin, joiden työaika ei juurikaan jousta, Puttonen valottaa kyselyn tuloksia.

Joustavampaa työaikaa penätään myös avoimissa vastauksissa. Näin tuntojaan avaa 38-vuotias nainen kysymykseen siitä, minkä pitäisi muuttua, jotta hän voisi noudattaa luonnollista vuorokausirytmiään:

Työ, jota voisin tehdä omassa rytmissä, ilman viikottaisia työmatkoja. Työaikalainsäädäntö laahaa perässä, eikä vastaa nykyaikaa. Esimerkiksi etätyö parantaa työhyvinvointia, mutta lainsäädäntö ei sitä tunnista. Myös työajanseurannan vaatimus ei ole tätä päivää asiantuntijatyössä - vastaan työpuheluihin ja -meileihin silloin kun työ sitä vaatii, en 8-16 välillä toimistolla.

Näin ajatuksistaan kertoo 26-vuotias nainen:

Olisi parempi, jos työelämässä olisi joustoa vuodenaikojen mukaan. Talvella olisi mukavampi tulla vähän myöhemmin töihin, ja kesällä voisi tulla aiemmin. Menen vapaaehtoisesti aikaisin töihin, sillä haluan pitää ahkeran mainetta.

Herätyskello, joka näyttää kello seitsemää.
Etenkin iltavirkut kärsivät kyselyn perusteella liian aikaisesta arkirytmistä. Herätyskello, joka näyttää kello seitsemää. Kuva: Pexels herätyskellot

Moni haaveilee vireistä eläkepäivistä ja siitä, että viimeistään silloin on aikaa elää niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Haaveilu eläkepäivistä ei ehkä olekaan turhaa, sillä kyselyn perusteella arjen rytmi on parhaiten sopusoinnussa luonnollisen rytmin kanssa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.

62-vuotias nainen kertoo eläkkeen mullistavasta vaikutuksesta näin:

Eläkkeelle jääminen on muuttanut unirytmi luontaisesti minulle sopivaksi. Koko työikäni kärsin unen puutteesta, ja siitä seurasi esimerkiksi masennusta. Nyt saan nukkua aamulla ja valvoa illalla.

Terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille – jopa kuoleman riski korkeampi

Psyykkinen oireilu ei valitettavasti ole ainoa vuorokausirytmisyyteen liitetty terveysriski. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveysriskit kasaantuvat lähes poikkeuksetta iltavirkkujen ja väärässä rytmissä eläjien harteille.

– Riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, aineenvaihdunta-, selkä- ja astmasairauksiin kasvaa, kertoo vuorokausirytmin terveysvaikutuksia tutkinut tutkijatohtori Ilona Merikanto.

– Viime vuonna julkaistu brittitutkimus osoitti myös, että iltavirkut myös kuolevat hieman todennäköisemmin nuorempina, Merikanto jatkaa.

Syy iltavirkuille ja väärässä rytmissä eläjille kerääntyviin terveysriskeihin on vielä ainakin osin hämärän peitossa, ja Merikannon mukaan tähän onkin syytä paneutua tutkimuksessa pikimmiten.

– Lisäksi tietysti lähdetään selvittämään, mitkä olisivat tehokkaimpia keinoja riskien torjumiseksi, Merikanto toteaa.

Tutkijat kaipaavat työelämältä joustoa ja työaikojen kriittistä tarkastelua

Vaikka tulokset ovat osin karua luettavaa, ja tieto terveysriskeistä voi jo itsessään saada verenpaineen nousemaan, on tutkijoiden mukaan tärkeää, että asiasta keskustellaan.

– Tulokset antavat myös perusteita miettiä, miten useampi ihminen voisi noudattaa paremmin omaa luonnolliseksi kokemaansa unirytmiä, Puttonen pohtii.

Puttonen, Sallinen ja Merikanto muistuttavat, ettei vastuu ole vain yksilön. Muutoksia on tehtävä myös työelämän ja yhteiskunnan tasolla.

– Yksi keskeinen keino tulosten perusteella on työaikojen joustavuuden vahvistaminen, Sallinen toteaa.

Näihin asioihin vastaajat kaipaavat muutosta - Lue lisää avoimia vastauksia täältä!

Tällaisia muutoksia kyselyyn osallistuneet ihmiset kaipasivat voidakseen elää itselleen luonnollisessa rytmissä.

Muutoksia työelämään ja työaikoihin

Nainen 27. Töiden pitäisi alkaa huomattavasti aiemmin, joskus aamuyöstä. Minulla on diagnosoitu viivästynyt unijakso. Nukuin vuosia lääkkeillä, kun yritin nukkua sosiaalisesti hyväksytympään aikaan. Tämä ei vaan mitenkään onnistunut, vaan uni oli huonolaatuista ja heräilin jatkuvasti. En ikinä tuntenut olevani levännyt.

Nainen 33. Liukuva työaika ja työnteon mittaaminen muussa kuin ajassa. Muutenkin aamuvirkkujen pyörittämässä yhteiskunnassa eläminen ärsyttää. Se rytmi on kaikkialla vallitseva ihanne, jota aamuvirkut itse eivät suostu näkemään tai kyseenalaistamaan. Paras aika esimerkiksi ajattelutyölle on itselläni klo 21 eteenpäin. Toimistotyössä tätä ei voi hyödyntää lainkaan.

Mies 39. Ei töitä kotiin. Tuntuu, että työt jatkuvat loputtomasti, vaikkei niitä kotosalla tekisikään kuin tunnin-pari. Ja ainahan se maili piippaa.

Nainen 48. Työni pitäisi alkaa aamuisin myöhemmin. Lisäksi se, että työni alkaisi aina samaan aikaan. Näin ehkä tottuisi aikaisiin herätyksiin. Nyt on välillä aikaista aamuvuoroa ja myöhäistä iltaa. Sisäinen kello on sekaisin.

Nainen 27. Työaikojen pitäisi muuttua. Teen tällä hetkellä vuorotyötä, jossa aikaisin vuoro alkaa klo 6 aamulla ja myöhäisin loppuu klo 23. Jokaiseen viikkoon mahtuu useampaa eri vuoroa, eikä vuorojen ajankohtaan juurikaan voi vaikuttaa.

Nainen 51. Työn pitäisi joustaa paremmin, joustanhan minäkin aina tarvittaessa. Unenlaatua heikentävät merkittävästi liian suuri työn määrä ja stressaavat tapahtumat.

Nainen 36.
Työaika voisi olla vielä liukuvampi. Myös etätyömahdollisuus auttaisi lisäämään unta aamuihin.

Nainen 26. Työajan pitäisi lyhentyä. Saisin saman aikaan kuin nytkin.

Nainen 58. Haluaisin tehdä enemmän iltavuoroja, jotta voisin nukkua pidempään aamulla. Uneni on katkonaista, ja saatan herätä kolmen tunnin kuluttua nukkumaanmenosta, ja alan murehtia tulevaa aamuvuoroa.

Yhteiskunnallisia muutoksia ja koulujen alkamisajat kuntoon

Nainen 34. Yhteiskunnan pitäisi ottaa iltavirkut huomioon. On raskasta, kun edes lapsille ei saada aikaiseksi lukujärjestyksiä, joissa ei olisi kahdeksan aamuja. Pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia tehdä aivoja vaativaa työtä illalla tai iltapäivällä.

Nainen 57. Iltavirkkujen syyllistys pois. Otettaisiin oppia Keski-Euroopasta, jossa esimerkiksi koulut alkavat myöhemmin. Tarvittaisiin myös enemmän julkista keskustelua eri unirytmeistä ja siitä, miten yhteiskunnassa voitaisiin tukea iltarytmisiä. Uskon että monet aamu-uniset suorastaan syrjäytyvät. Itsekin väsyin ja sairastuin ollessani opettajan työssä.

Nainen 29. Yhteiskunta voisi siirtyä tuntia myöhempään ajankohtaan. Tuntuu välillä syylliseltä tulla puoli yhdeksäksi töihin, kun kaikki muut tulevat kahdeksalta tai aiemmin, vaikka työaika on liukuva.

Mies 39. Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla ja muinaisessa agraariyhteiskunnan valorytmissä, joten mitenkäs sitä muutat. Pahin isku iltavirkulle olisi ainainen talviaika, kun valoisaa aikaa vähennettäisiin radikaalisti, ja aamuvirkkujen tyrannia vain pahenisi.

Mies 32. Aamuvirkkujen yhteiskunnan pitäisi olla historiaa.

Nainen 61. Nyt eletään kuin kaikki olisivat aamuvirkkuja, ja jos joku ei sitä ole, häntä pidetään laiskana, vaikka kyseessä on synnynnäinen ominaisuus. Tämä ominaisuus tuntuu vain voimistuvan iän myötä, kun kokoikäinen univelka painaa yhä enemmän.

Lasten kasvua ja muutoksia läheisten toimintaan

Nainen 23. Lapsen pitäisi nukkua vähän pidempään aamulla. Ja olla heräilemättä öisin.

Mies 56. Vaimon pitäisi lopettaa kännykän käyttö sängyssä.

Nainen 52. Lasten pitäisi aikuistua ja muuttaa omilleen, ettei menisi ruoanlaittoon ja kodinhoitoon aikaa iltaisin.

Nainen 42. Mieheni pitäisi muuttaa omaa rytmiään myöhäisemmäksi. Liian usein tulee valvottua viikonloppuisin ja alkuviikko menee taas rytmin hakemiseen.

Nainen 21. Oman asenteen ja kämppäkavereiden elämänrytmin pitäisi muuttua. Koska asun yhdessä viiden muun ihmisen kanssa, en voi mennä nukkumaan, koska he pitävät ääntä. Enkä itse halua häiritä heräämällä liian aikaisin.

Nainen 50. Lasten pitäisi kasvaa isommiksi ja muuttaa pois kotoa, tai puolison ryhtyä ottamaan 16 vuoden jälkeen vastuuta perheen aamuista.

Muutoksia omiin elintapoihin ja päivittäisiin valintoihin

Nainen 37. Pitäisi mennä nukkumaan heti kun väsyttää illalla, jolloin unta kertyisi enemmän. Päiväunet taas siirtävät yöunille menoa myöhemmäksi.

Nainen 45.
Enemmän ulkoilua ja liikuntaa. Enemmän lukemista kuin tv katselua iltaisin.

Mies 43. Pitäisi luoda itselleen työajat ja lopettaa työn tekeminen sen jälkeen, mutta yrittäjälle se on vaikeaa. Lopettaa alkoholin nauttiminen iltaisin ja työasioiden murehtiminen.

Nainen 48. Pitäisi siirtyä aiemmin sänkyyn, eikä torkahdella telkkarin ääressä ja näin vitkutella “oikeassa” nukkumaanmenossa.

Mies 65. Kun iltaunisena jään väsyneenä jumiin vaikka television tai netin ääreen, en saa itseäni kuriin ja ajoissa nukkumaan. Sitten olen seuraavana päivänä "pönttö seis" ja koko päivä tahtoo mennä kanoille. Olen eläkkeellä, joten voisin mennä oikein hyvin oman rytmini mukaan nukkumaan. Tähän tarvitsisi itsekuria enemmän.

Nainen 29. Kännykkä pois, aiemmin nukkumaan aikaisia aamuja varten. Olisi ihanaa, jos voisi mennä töihin vaikka kymmeneksi ja nukkua kahdeksaan tai yhdeksään.

Eroon kivuista tai sairauksista

Nainen 23. Pitäisi saada oikeat lääkkeet. Sairastan ykköstyypin narkolepsiaa, ja se vaikuttaa jokapäiväiseen elämääni ja nukkumiseen.

Nainen 48. Haluaisin saada kivut pois elämästä. Nyt tilanne on se, että saan nukuttua noin kaksi tuntia, ja sen jälkeen heräilen jatkuvasti kipujen takia.

Nainen 57. Olisipa vähemmän kipuja. Ne estävät nukahtamisen, valvottavat keskellä yötä ja herättävät liian aikaisin.

Tyhjä 62. Jatkuvat kivut, joita ei oteta vakavasti. Jatkuva pompotus eri viranomaisten ja muiden tahojen välillä. Kaikesta on taisteltava. Hoitoa ei saa, apua ei saa.

Paljon pitäisi muuttua

Mies 45. Ehkä aivojensiirron tulla mahdolliseksi.

En halua sanoa 39. Valonnopeuden vakion. Fysiikan perusteiden pitäisi muuttua koko skaalalta minkä valonnopeuden vakion muuttuminen tekisi gravitaatiosta lähtien. Tarkemmin, maa voisi kiertää auringon hitaammin tai epäsäännölliseen tahtiin, jotta vuorokausi pitenisi tai kesto vaihtelisi oman rytmini mukaan.

Nainen 63. Voittaa lotossa, jotta voisin jäädä oikeesti eläkkeelle.

Myös Merikanto liputtaa joustavuuden puolesta.

– On todettu, että sillä on lisäksi merkitystä paremman työtehonkin kannalta.

– Toki myös koulumaailmaa kannattaisi miettiä. Että onko se kasin aamu paras esimerkiksi teini-ikäiselle, Merikanto jatkaa.

Sallinen ja Puttonen näkevät, että myös epäsäännölliset työajat tulisi ottaa kriittiseen tarkasteluun.

– Esimerkiksi eduskunnassa juuri läpi mennyt uusi työaikalaki lisää epäsäännöllisiä työaikoja ja yötyötä jossain määrin, he pohtivat.

Myös Merikanto penää yhteiskunnan vastuuta ja pohtii väärässä rytmissä elämisen vaikutuksia laajemmassa mittakaavassa.

– On tärkeää, että keskustelua avataan myös siitä, miten vaikutukset konkreettisesti näyttäytyvät yhteiskuntaa raskauttavina kuluina ja rasittavat terveysjärjestelmää esimerkiksi työpoissaolojen kautta, Merikanto pohtii.

Koululuokka.
Liian aikaiset kouluaamut närkästyttävät monia vanhempia. Koululuokka. Kuva: Unsplash koulut

Vaali luonnollista rytmiäsi mahdollisuuksien mukaan

Yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan tumput suorina, vaan myös omat valinnat vaikuttavat.

– Yksi keino parantaa unen laatua ja sen palauttavaa vaikutusta on murehtimiseen vaikuttaminen, sen siirtäminen varhaisempaan ajankohtaan ja aktiivisten stressinhallintakeinojen käyttö.

Lähde siis lenkille, lue kirjaa tai kuuntele vaikka rauhallista musiikkia. Huolet voi kirjata työpäivän päätteeksi muistiin, ja palata niihin vasta seuraavana päivänä.

On hyvä mahdollisuuksien mukaan noudattaa luontaista unirytmiään, mutta aina se ei ole mahdollista esimerkiksi työn tai perheen vuoksi.

– Ensimmäinen askel on tiedostaa ja hyväksyä asia, ja luoda itselleen mahdollisuuksien mukaan sellaiset elinolosuhteet, ettei luonnollinen rytmi eroaisi liian jyrkästi arkirytmistä, Merikanto vinkkaa.

– Vaali omaa rytmiä mahdollisuuksien mukaan ja elä mahdollisimman terveellisesti. Ota myös sellainen asenne, että vuorokausirytmi on biologinen ominaisuutesi, eikä tarkoita esimerkiksi sitä, että olet laiska, jos aikaisin aamulla herääminen väsyttää, Merikanto summaa.

Lue myös:

Valvooko sinunkin untasi kello, ranneke tai sormus? – Hengenvaarallinen uniapnea ei paljastu kotikonstein

Kun Miina Kajos saa käydä nukkumaan aamukolmelta, hänen elämänlaatunsa paranee – Arki pakottaa monet elämään itselleen luonnottomassa unirytmissä


Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

Katso "Kadonneen unen metsästäjät" Yle Areenassa:

Suomi on aamuvirkkujen maa, jossa iltavirkut joutuvat taistelemaan laiskuusleiman ja varhaisten aamuherätysten kanssa. Miten väärässä unirytmissä eläminen onnistuu?