Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Klassinen pääkuva

Puolalaista salonkimusiikkia

Julkaistu . Päivitetty

1800-luvulla suosionsa saavuttaneet salongit olivat musiikillisen tarjontansa lisäksi myös sosiaalisia hautomoita, joissa uudet aatteet ja trendit virisivät ja levisivät. Pienten soitinkokoonpanojen musiikki tarjosi myös naisille oivan uuden näkyvyyskaistaleen "miesnerojen" hallitsemalle pelikentälle.

magdalena lisak äänitteen kansi
magdalena lisak äänitteen kansi Magdalena Lisak

Pianisti Magdalena Lisak tarjoilee 1800- ja 1900-luvujen taitteen puolalaista salonkimusiikkia. Kokonaisuus muodontuu kuuden säveltäjän (Helena Łopuska (1887–1920), Natalia Janotha (1856–1932), Tekla Badarzewska-Baranowska (1838–1861), Wanda Landowska (1879–1959), Jadwiga Sarnecka (1883–1913), Maria Szymanowska (1789–1831) salonkimusiikista. Lyhyehköistä kappaleista hahmottuu sävelistö, joka ilmaisultaan liplattelee eteenpäin hillityn yhdensuuntaisesti.

Painokkaimmin esillä on Maria Szymanowska (1789–1831) sävelistö. Valikoima pianokokoelmasta Kaksikymmentä harjoitelmaa ja preludia muodostaa eloisan kokonaisuuden. Kahdeksantoista tanssin sarjasta poimittu F-duuri-poloneesi kiepsahtelee kepeästi.

Helena Łopuskan Sanaton laulu op. 2 puolestaan kaarrostelee murtosointujen värittämissä melodiakuvioinneissa.

Entisöity Pleyel-piano vuodelta 1842 vahvistaa sujuvalla otteella esitettyjen kappaleiden henkeä. Jopa siinä määrin, että kappaleiden väliin ja vähän niiden taustallekin alkaa kaivata myös pientä puheensorinaa ja tassikahvien kilinää.

The Salon of Polish Women Composers. Magdalena Lisak. CD Accord (ACD246)

Kuuntele Uudet levyt 19.3.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.