Lappeen koulun alkutaival ei ollut helpoimmasta päästä. Koulun käytävillä kuuli haistattelua ja huorittelua, ja oppilaat olivat levottomia. Nyt siellä viihtyvät sekä oppilaat, opettajat että henkilökunta. Miten muutos Lappeenrannassa saatiin aikaiseksi?
Lappeen uuteen kouluun oli syksyllä 2012 koottu oppilaita ja opettajia useista eri kouluista, ja kaikki etsivät paikkaansa yhteisössä. Erityisesti välitunneilla meno oli kaaosmaista ja välituntivalvojat huhkivat hiki päässä rauhoittaen levottomasti käyttäytyviä oppilaita.
Opettajat yrittivät kaikkea mahdollista: pitivät puhutteluja, antoivat jälki-istuntoa ja lähettivät oppilaita rehtorin kansliaan. Välillä huonoon käytökseen oltiin reagoimatta. Reagointitapoja oli yhtä monia kuin opettajiakin.
Hannele Heikkilä on ollut alusta asti koulun opettajana.
– Monet opettajat olivat järkyttyneitä joidenkin oppilaiden huonosta käytöksestä. Osa opettajista oli tullut pienistä maalaiskouluista Lappeen kouluun eivätkä oppilaat olleet koskaan ennen haistatelleet heille, Heikkilä muistelee.
Mitä huonolle käytökselle pitäisi tehdä?
Lappeen koulu ei ole ainoa koulu, jossa on painittu työrauhaongelmien kanssa. Yle Oppiminen kysyi lukijiolta syksyllä 2018 kouluun liittyviä mielipiteitä. Iso osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kouluihin tarvitaan enemmän kuria. "Meno on pahempaa kuin Villissä lännessä!" kuvaili eräs vanhempi.
Rehtori Ville Laivamaan mukaan Lappeen koulussa ei haluttu nostaa käsiä pystyyn ongelman edessä, vaan lähdettiin etsimään ratkaisuja. Ensiksikin opettajat ryhtyivät miettimään, miten heidän aiemmin saamansa opit ratkaisukeskeisestä pedagogiikasta saataisiin käyttöön. Se ohjasi opettajia ajattelemaan siihen suuntaan, miten ongelmia voitaisiin ehkäistä ennalta.
Oppilaat otettiin mukaan järjestyssääntöjen laadintaan. Koulussa tehtiin muun muassa välituntisäännöt yhdessä oppilaiden kanssa, jotta riitoja ei pääsisi edes syntymään.
Välituntipaikoille tehtiin kuvalliset ohjeet, jotka kertoivat, mitä kussakin paikassa sai tehdä. Sen jälkeen ne käytiin kaikkien oppilaiden kanssa läpi: kuinka kauan saa keinua tai milloin pitää vaihtaa vuoroa. Oppilaille selvitettiin, mitä seuraa, jos yhteisesti sovituista säännöistä lipsutaan.
Opettaja Kirsi Ruuttulan mukaan kaikki olivat sitä mieltä, että kieltoviidakkoon ei enää lähdetä: älä tee sitä, älä tee tätä. Mitä vähemmän lapsia jouduttaisiin ojentamaan, sitä parempi se loppujen lopuksi olisi. Nyt haluttiin toimia päinvastoin, antaa myönteistä palautetta ja opettaa lapsille vuorovaikutustaitoja.
– Ratkaisukeskeiseen ajatteluun kuuluu se, että mihin kiinnität huomiota, se vahvistuu. Kielteisten asioiden huomioiminen usein lisää ei-toivottua käytöstä, Ruuttula sanoo.
Rehtori Ville Laivamaa oli tutustunut Pro koulu -toimintamalliin ja halusi tuoda sen Lappeen kouluun. Pro koulu on alunperin Yhdysvalloista ja Norjasta tullut malli. Ideana on, että käyttäytymisen ongelmia pyritään ennaltaehkäisemään myönteistä palautetta antamalla ja opettamalla konkreettisesti minkälaista käytöstä oppilailta odotetaan. Toimintamallia on tutkittu ja kokeiltu Suomessa vuodesta 2013 alkaen yli kuudessakymmenessä koulussa.
– Pro koulu -ideologian kulmakiviä on, ettei oleteta että lapsi osaa käyttäytyä, vaan aikuisen pitää opettaa lapsi käyttäytymään hyvin, Laivamaa sanoo.
Näin Pro koulu Lappeen koulussa toimii
"Jos opettaja on hereillä, vihreitä lappuja ei ole vaikea saada"
Kuudesluokkalaiset Markus Koivuniemi, Netta Kauppi ja Aino Tuosa muistavat hyvin mitä Pro koulu -tavoitteita heillä on tällä hetkellä.
– Nyt saa vihreitä erityisesti siitä, jos siivoaa jälkensä, toimii kuten on sovittu ja toimii reilusti. Jos esimerkiksi välitunnilla vie pihalla lojuvan pulkan varastoon, Markus kertoo.
Oppilaiden mielestä vihreitä lappuja ei ole vaikea saada. Riippuu vähän siitä, onko opettaja hereillä ja huomaako ope.
Tunneilla on oppilaiden mukaan välillä melua ja mölyä. Netan mukaan joskus myös nauretaan kovaa.
– Opettaja ei huuda, vaan yleensä odottaa tai soittaa kelloa, että ollaan hiljaa. Opettaja näyttää myös joskus peukkua, että pitää olla hiljaa, Aino muistelee.
Markus kertoo, että heidän koulussaan on käytössä vertaissovittelu, missä lapset sovittelevat toistensa riitoja. Vertaissovittelijana toimivan Markuksen mielestä se toimii aika hyvin.
– Välillä on hankalaa, jos osapuolet eivät suostu puhumaan. Sitten yritän vaan selvittää, mitä siinä on sattunut. Siinä ei jaeta rangaistuksia.
Ennen kuin Lappeen koulussa päästiin toteuttamaan Pro koulu -mallia oppilaiden kanssa, aikuiset harjoittelivat myönteisen palautteen antamista toisilleen.
Alku oli vaikeaa, sanoo opettaja Hannele Heikkilä. Aluksi saatettiin kehua esimerkiksi kollegan uutta kampausta.
– Siinähän ei tietenkään ole mitään pahaa. Tässä mallissa palautetta ei kuitenkaan anneta ulkonäöstä eikä sitä kohdisteta persoonaan, vaan kehutaan toista hyvästä ammatillisesta toiminnasta, Heikkilä sanoo.
Lappeen koulun aikuiset ottivat käyttöön nimettömän palautelaatikon, johon sai jättää myönteistä palautetta kollegan toiminnasta. Palautteet jaettiin aina perjantaisin ja lappusia saattoi olla jopa 50 - 100. Kokouksissa kirjoitettiin myös kehuja paperilautasille -ja kukkasille.
– On tärkeää, että aikuinen itse saa kokea, miten hyvältä kehuminen tuntuu, sanoo Hannele Heikkilä.
Heikkilän mukaan opettajat yleensä antavat varsin usein myönteistä palautetta oppilaille. Se on kuitenkin usein yleistä palautetta: "Hyvin meni!"
Jotta myönteisellä palautteella voidaan muuttaa käyttäytymistä, se pitää Heikkilän mukaan olla tarkkaan kohdennettua. Esimerkiksi: "Hienoa, kun huomasit, että luokkakaveri oli yksin ja menit pyytämään häntä mukaan peliin."
"Myönteisen palautteen antamisen heikoin lenkki on yleensä aikuinen"
Oppilaatkin joutuivat aluksi harjoittelemaan palautteen antamista. Aluksi jotkut kalastelivat vihreitä lappuja ja esittivät hyviä tekoja. Vähitellen pelin henki selvisi ja oppilaat oppivat kertomaan myös opettajille, jos nämä unohtivat antaa palautetta.
Haastavaa voi myös olla muistaa antaa palautetta kaikille. Heikkilä kertoo eräästä pojasta, joka aina juoksi sisällä. Erään kerran ruokailemassa ollut opettaja huomasi, että poika kävelee käytävällä. Hän hyppäsi saman tien ylös ja kiikutti pojalle vihreän lapun.
– Arvaa, mitä poika teki seuraavana päivänä. No, käveli tietysti, Heikkilä kertoo.
Myönteisen palautteen antamisen heikoin lenkki on yleensä aikuinen, sanoo rehtori Ville Laivamaa. Huono käytös ärsyttää, häiritsee ja käy korviin. Siihen on helppoa reagoida nopeasti ja korottaa ääntä.
– Ongelma on siinä, että lapsi saa huonolla käytöksellä sen huomion minkä haluaa, Laivamaa toteaa.
Laivamaan mukaan me aikuiset olemme usein niin lyhytjänteisiä, ettemme jaksa keskittyä positiivisen palautteen antamiseen. Vaiva kannattaisi nähdä, silloin hyvä käyttäytyminen alkaisi ruokkia itse itseään, Laivamaa toteaa.
Hannele Heikkilän mukaan suurin osa koulun aikuisista pitää saada mukaan, jotta Pro koulu toimisi kunnolla.
– Meillä ei ollut eikä meille annettu vaihtoehtoja. Koulun tilanne oli sellainen, että kaikki olivat valmiita kokeilemaan jotain. Rehtori on usein sanonut, että kaikesta muusta voitte tinkiä, mutta tästä ette.
Toki Lappeen koulussa on edelleen tilanteita, jolloin myönteinen palaute ei riitä. Lapsi on nukkunut tai syönyt huonosti tai jokin muu asia hänen elämässään on sillä tolalla, ettei hän pysty parempaan.
Silloin tarvitaan muita toimia lapsen auttamiseksi. Koulussa on käytössä esimerkiksi cico eli check in - check out -menetelmä. Oppilas saa päivälle yhden käyttäytymiseen liittyvän tavoitteen, jota seurataan tunti kerrallaan: esimerkiksi en lyö kaveria. Joka tunnin jälkeen oppilasta tukeva aikuinen arvioi onnistumisen ja oppilas itse arvioi, miten tavoite toteutui.
– Täytyy katsoa kokonaisuutta. Vaikka lapsi kävisi kaveriin kiinni, mutta hän on sitä ennen pystynyt olemaan neljä kertaa käymättä, niin pitää huolehtia, ettei se yksi kerta romahduta niitä neljää onnistumista, rehtori Laivamaa selventää.
Vanhempainilta
Tämä juttu on osa Vanhempainilta – kysymyksille, jotka jäivät kysymättä -verkkosarjaa. Jokaisessa osassa keskustelua herättävää koulumaailman kysymystä käsitellään ratkaisujen kautta.
Muokattu 22.2.2022 Kysely poistettu.
