Hyppää pääsisältöön

Miten Minna Canth ehti?

Minna Canthin kasvojen päällä siniristilippu
Minna Canthin kasvojen päällä siniristilippu Kuva: Yle kuvanauha Minna Canth,Suomen lippu

Tällä viikolla on juhlittu tasa-arvoa ja Minna Canthia. Hänen elinaikanaan tasa-arvossa olikin taisteltavaa. Naisilla ei ollut samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia kuin miehillä, luokkaerot olivat suuret ja suomenkielinen kulttuuri olematon.

Törmäsin sosiaalisessa mediassa mielenkiintoiseen ajatukseen, jonka mukaan juuri yhteiskunnan eriarvoisuus antoi Minna Canthille mahdollisuuden taistella tasa-arvon puolesta. Dramaturgi Melina Voipio kirjoittaa, että Canthilla oli mahdollisuus toteuttaa intohimojaan ja aatteitaan seitsemän lapsen yksinhuoltajana ja yksityisyrittäjänä, koska hänellä oli varaa pitää kaupassa riittävästi henkilökuntaa ja kotona palvelijoita.

Miina Canthin salongissa skruuvia pelaamassa Hanna Levander, Alma Tervo, Maiju ja Minna Canth
Miina Canthin salongissa skruuvia pelaamassa Hanna Levander, Alma Tervo, Maiju ja Minna Canth Kuva: PD Minna Canth,Salonki,skruuvi

“Nykyaikana ei tällainen olisi mahdollista. Perheen tueksi ei huippumenestyneenkään yksinhuoltajan olisi nykyaikana mitään mahdollisuuksia palkata työvoimaa. Yksinhuoltajan - vahvimmankin - voimavarat menevät lasten ja arjen kannatteluun. Minna Canth teki suunnattoman työn, mutta ikävä kyllä nykyaika ei taivu tällaiseen. Työvoima maksaa ja yhden vahvan kyvykkyys ei elätä moista palveluskuntaa.” Voipio kirjoittaa.

Toki kysymyksessä oli myös henkilö, jolla oli poikkeuksellisen vahva itsetunto ja sosiaalinen omatunto, älykkyyttä ja taiteellista lahjakkuutta, niin ja tarmokkuutta, sekä kaupallisia ja sosiaalisia taitoja. Epäilemättä Minna Canth oli poikkeuksellinen ihminen.

Tarvittiin myös muutama ajalleen poikkeuksellista mies, että Minna Canth ylipäätään pääsi näyttämään kyntensä. Ensimmäisenä isä, kauppias Gustaf Vilhelm Johnson, joka mahdollisti koulutuksen tyttärellensä, eikä pelkästään valmistellut häntä avioon tai ottanut apulaiseksi kauppansa, kuten Canthien sosiaaliluokassa oli valitettavan tavallista.

Johan Ferdinand ja Minna Canth istuvat mv. kuvassa nuorena parina
Johan Ferdinand ja Minna Canth istuvat mv. kuvassa nuorena parina Johan Ferdinand Canth,Minna Canth

Minna Canthin unelmat itsellisestä opettajattaren urasta kariutuivat avioliittoon seminaarin luonnontiedon opettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. Poikkeuksellisessa avioliitossa syntyi paitsi useita lapsia, myös yhteinen lehtiura. Rouva Canth kirjoitti lehtiin vahvoja artikkeleita raittiusasiasta ja naisten oikeuksista, sekä myös ensimmäisiä kaunokirjallisia tuotoksiaan.

35-vuotiaana leskeksi jäänyt Canth ryhtyi kauppiaaksi elättääkseen seitsenlapsisen perheensä. Ehtiväinen Canth toimi myös mielipidevaikuttajana, kansainvälisten aatteiden välittäjänä ja julkaisi muun kirjallisen tuotannon ohessa 10 näytelmää.

Anna-Liisa -näytelmä 20-luvulla
Anna-Liisa -näytelmä 1920-luvulla, Svenska Teatern Anna-Liisa -näytelmä 20-luvulla Kuva: Janne Rentola/SLS Minna Canth,Anna-Liisa -näytelmä

Realismi teki tyylilajina tuloaan suomalaiseen teatteriin, ja aikaansa seuraava vaikuttaja näki suomenkielisen teatterin parhaaksi julkaisualustaksi yhteikunnallisille kirjoituksilleen. Canthin näytelmät nostattivat aikanaan kiihkeitä keskusteluja – jopa muuttivat lakeja.

Suomalaisen teatterin (sittemmin Kansallisteatteri) perustaja ja johtaja Kaarlo Bergbom oli ehkä tärkein tukija Canthin uralla. Hän kannusti, järjesti palkintoja ja otti ohjelmistoon Canthin näytelmät. Itsekin kirjoittava Bergbom oli Canthille tärkeä vertaistuki ja esilukija.

Mustavalkoinen  profiilikuva Kaarlo Bergbomista
Mustavalkoinen profiilikuva Kaarlo Bergbomista Kaarlo Bergbom

Tilastot todistavat, että Minna Canthin näytelmiä on tähän päivään mennessä esitetty suomalaisissa teattereissa enemmän kuin William Shakespearen tai Aleksis Kiven teoksia. Teatteritieteen professori Hanna Korsberg kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, miksi Canthin näytelmät ovat säilyneet ajankohtaisina tähän päivään asti.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.