Hyppää pääsisältöön

Miten Minna Canth ehti?

Minna Canthin kasvojen päällä siniristilippu
Minna Canthin kasvojen päällä siniristilippu Kuva: Yle kuvanauha Minna Canth,Suomen lippu

Tällä viikolla on juhlittu tasa-arvoa ja Minna Canthia. Hänen elinaikanaan tasa-arvossa olikin taisteltavaa. Naisilla ei ollut samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia kuin miehillä, luokkaerot olivat suuret ja suomenkielinen kulttuuri olematon.

Törmäsin sosiaalisessa mediassa mielenkiintoiseen ajatukseen, jonka mukaan juuri yhteiskunnan eriarvoisuus antoi Minna Canthille mahdollisuuden taistella tasa-arvon puolesta. Dramaturgi Melina Voipio kirjoittaa, että Canthilla oli mahdollisuus toteuttaa intohimojaan ja aatteitaan seitsemän lapsen yksinhuoltajana ja yksityisyrittäjänä, koska hänellä oli varaa pitää kaupassa riittävästi henkilökuntaa ja kotona palvelijoita.

Miina Canthin salongissa skruuvia pelaamassa Hanna Levander, Alma Tervo, Maiju ja Minna Canth
Miina Canthin salongissa skruuvia pelaamassa Hanna Levander, Alma Tervo, Maiju ja Minna Canth Kuva: PD Minna Canth,Salonki,skruuvi

“Nykyaikana ei tällainen olisi mahdollista. Perheen tueksi ei huippumenestyneenkään yksinhuoltajan olisi nykyaikana mitään mahdollisuuksia palkata työvoimaa. Yksinhuoltajan - vahvimmankin - voimavarat menevät lasten ja arjen kannatteluun. Minna Canth teki suunnattoman työn, mutta ikävä kyllä nykyaika ei taivu tällaiseen. Työvoima maksaa ja yhden vahvan kyvykkyys ei elätä moista palveluskuntaa.” Voipio kirjoittaa.

Toki kysymyksessä oli myös henkilö, jolla oli poikkeuksellisen vahva itsetunto ja sosiaalinen omatunto, älykkyyttä ja taiteellista lahjakkuutta, niin ja tarmokkuutta, sekä kaupallisia ja sosiaalisia taitoja. Epäilemättä Minna Canth oli poikkeuksellinen ihminen.

Tarvittiin myös muutama ajalleen poikkeuksellista mies, että Minna Canth ylipäätään pääsi näyttämään kyntensä. Ensimmäisenä isä, kauppias Gustaf Vilhelm Johnson, joka mahdollisti koulutuksen tyttärellensä, eikä pelkästään valmistellut häntä avioon tai ottanut apulaiseksi kauppansa, kuten Canthien sosiaaliluokassa oli valitettavan tavallista.

Johan Ferdinand ja Minna Canth istuvat mv. kuvassa nuorena parina
Johan Ferdinand ja Minna Canth istuvat mv. kuvassa nuorena parina Johan Ferdinand Canth,Minna Canth

Minna Canthin unelmat itsellisestä opettajattaren urasta kariutuivat avioliittoon seminaarin luonnontiedon opettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. Poikkeuksellisessa avioliitossa syntyi paitsi useita lapsia, myös yhteinen lehtiura. Rouva Canth kirjoitti lehtiin vahvoja artikkeleita raittiusasiasta ja naisten oikeuksista, sekä myös ensimmäisiä kaunokirjallisia tuotoksiaan.

35-vuotiaana leskeksi jäänyt Canth ryhtyi kauppiaaksi elättääkseen seitsenlapsisen perheensä. Ehtiväinen Canth toimi myös mielipidevaikuttajana, kansainvälisten aatteiden välittäjänä ja julkaisi muun kirjallisen tuotannon ohessa 10 näytelmää.

Anna-Liisa -näytelmä 20-luvulla
Anna-Liisa -näytelmä 1920-luvulla, Svenska Teatern Anna-Liisa -näytelmä 20-luvulla Kuva: Janne Rentola/SLS Minna Canth,Anna-Liisa -näytelmä

Realismi teki tyylilajina tuloaan suomalaiseen teatteriin, ja aikaansa seuraava vaikuttaja näki suomenkielisen teatterin parhaaksi julkaisualustaksi yhteikunnallisille kirjoituksilleen. Canthin näytelmät nostattivat aikanaan kiihkeitä keskusteluja – jopa muuttivat lakeja.

Suomalaisen teatterin (sittemmin Kansallisteatteri) perustaja ja johtaja Kaarlo Bergbom oli ehkä tärkein tukija Canthin uralla. Hän kannusti, järjesti palkintoja ja otti ohjelmistoon Canthin näytelmät. Itsekin kirjoittava Bergbom oli Canthille tärkeä vertaistuki ja esilukija.

Mustavalkoinen  profiilikuva Kaarlo Bergbomista
Mustavalkoinen profiilikuva Kaarlo Bergbomista Kaarlo Bergbom

Tilastot todistavat, että Minna Canthin näytelmiä on tähän päivään mennessä esitetty suomalaisissa teattereissa enemmän kuin William Shakespearen tai Aleksis Kiven teoksia. Teatteritieteen professori Hanna Korsberg kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, miksi Canthin näytelmät ovat säilyneet ajankohtaisina tähän päivään asti.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri