Hyppää pääsisältöön

Jordan Peelen Us osoittaa, kuinka vaikeaa on tehdä hyvä kauhuelokuva – Get Out -ohjaajan uusi leffa pelottelee kaksoisolennoilla

Kuva Us-elokuvasta.
Kuva Us-elokuvasta. Kuva: Rex Features Ltd 2012/All Over Press Us,elokuvat

Kaksoisolennot, sattumat, ennakkoaavistukset, tahaton toisto, silmän puhkominen. Nämä asiat ovat kammottavuuden ytimessä, linjasi Sigmund Freud kuuluisassa esseessään Das Unheimliche vuonna 1919, eikä se ole jäänyt kauhuelokuvien käsikirjoittajilta huomaamatta.

Samoja keinoja käytetään jälleen kerran kauhuelokuvassa Us, jonka ensi-ilta on Suomessa perjantaina 22. maaliskuuta. Leffan pahiksia ovat päähenkilöiden karmaisevat kaksoisolennot ja mainoslause kuuluu “Pidä itseäsi silmällä”.

Us-elokuvalta odotetaan paljon. Vuonna 2017 elokuvamaailma kohisi Jordan Peelen esikoisohjauksesta Get Out. Leffa voitti parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen Oscarin ja sinkautti Peelen kerralla kansainväliseen suosioon.

Us on siis vuoden hypetetyin kauhutapaus, Oscarin voittaneen ohjaajan seuraava suuri luomus, mutta...

– Olisin halunnut pitää siitä enemmän. Se on tosi taidolla tehty, näytelty ja kuvattu, mutta vaikeaa olla vertaamatta Get Outiin, sanoo ohjaaja-käsikirjoittaja Ilja Rautsi ensireaktiona nähtyään elokuvan.

Rautsin kauhukomedia Helsinki Mansplaining Massacre on kerännyt huomiota Suomessa ja kiitosta myös kansainvälisesti. Rautsin ja Peelen elokuvissa on jotain samaa: molemmat käyttävät kauhua keinona tuoda esiin yhteiskunnan epäkohtia.

Us-elokuvasta ei viitsi sanoa paljoa, jotteivat elokuvan käänteet menee hukkaan, mutta tästä siinä on kyse:

Lupita Nyong'on esittämä Adelaine palaa kotiseuduilleen Santa Cruzin rantakaupunkiin miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Rantaloma muuttuu painajaiseksi, kun mökin pihalle ilmestyy neljä ihmistä, jotka näyttävät täsmälleen Adelainen perheeltä. Siis perheen karmaisevat kaksoisolennot.

Lupita Nyong'on tuplarooli perheenäitinä ja pahiksena on vaikuttava. Kaksoisolennon särkynyt ääni hirvittää, mutta jotain puuttuu.

Rautsin mielestä Us ei hyödynnä tarpeeksi kaksoisolentoihin liittyvää tematiikkaa. Kaksoisolento on painajaisversio siitä, mitä hahmo hautoo sisältään. Aihe on käsikirjoittajalle hedelmällinen, koska sen kautta pystyy tutkimaan, kuka hahmo oikein on: Mitkä ominaisuudet siitä peilaantuvat? Mitä hahmo pelkää?

– Sitä ei kauheasti pohjustettu tässä, motivaatio tuntui epäselvältä, Rautsi analysoi.

Rautsi on perehtynyt erityisesti kaksoisolentoihin liittyvään symboliikkaan, koska hänen uusin käsikirjoituksensa käsittelee aihetta. Pahanhautoja-elokuvassa äitinsä kohtuuttomista vaatimuksista ahdistunut teinityttö hautoo linnunmunasta itselleen kaksoisolennon. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Hanna Bergholmin ohjaamaa elokuvaa aletaan kuvata heinäkuussa.

Kuva Us-elokuvasta.
Kuva Us-elokuvasta. Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press Us,elokuvat

On totta, että aihetta on käsitelty usein. Klassikkotarina Jekyll ja Hyde, itsekseen liikkuvat peilikuvat ja Hohdon pelottavat kaksostytöt pyörivät samojen teemojen ympärillä. Freudilla on selitys siihen, miksi kaksoisolennot eli doppelgängerit pelottavat. Ne edustavat taistelua sisäisen ‘Idin’ ja ‘Superegon’ välillä. Yksinkertaistettuna kaksoisolennot tuovat siis esiin kamppailua primitiivisen ja moraalisesti oikeaoppisen psyykeen välillä.

– Olen itsekin lapsena nähnyt painajaista siitä, että minusta on kaksoisolento riehumassa maailmassa. Se, mitä on haudannut sisällesi, riehuu tuolla ja ihmiset luulevat, että se olet sinä, Rautsi sanoo.

Ohjaaja-käsikirjoittajan mielestä kaksoisolennot menevät helposti ihon alle, koska ne osuvat ytimeen ainutlaatuisuuden ajatuksesta.

– Jokainen kuvittelee olevansa oman tarinansa sankari ja uniikki lumihiutale maailmassa. Jos näet kaksoisolentosi, se menee sen ytimeen, että ei olla uniikkeja ja samalla ollaan.

Kohti hysteriaa

Jordan Peelen edellistä elokuvaa kehuttiin sen nerokkaasta tasapainosta. Get Outissa ohjaaja otti kauhuleffalle epätyypillisen aiheen ja teki siitä viihdyttävän, tiedostavan sekä pelottavan, ilman saarnaamista. Elokuva käsitteli kulttuurista omimista ja rakenteellista rasismia kauhun ja satiirin kautta.

Us-elokuvasta yhteiskunnallista puolta täytyy vähän kaivaa. Elokuvassa esitetään keskiluokan kilpavarustelua ja loppuratkaisun voi nähdä piikkinä siirtolaiskysymykseen ja yhteiskunnan eriarvoisuuteen. Se, mitä yhteiskunnan ilmiötä Us kommentoi, ei kuitenkaan pomppaa samalla tavalla esiin kuin Get Outissa.

– On tosi vaikeaa sanoa tästä leffasta, mitä se sanoma on. Se pyrkii olemaan viihdyttävä, mutta vaikea sanoa, mitä Peele halusi tällä kertoa, Rautsi pohtii.

Kuva Us-elokuvasta.
Kuva Us-elokuvasta. Kuva: Rex Features Ltd 2012/All Over Press Us,elokuvat

Rautsin mielestä kauhu toimii hyvin alustana yhteiskuntakritiikille, koska siinä metaforan voi esittää konkreettisena. Myös Helsinki Mansplaining Massacre -lyhytelokuvassa rakenteellinen epätasa-arvo on esillä. Nimeensä viitaten leffassa setämiehet selittävät 35-vuotiaalle Essille, kuinka ovulaatiota edistetään joogaamalla ja etteivät naiset voi olla aitoja kauhufaneja, koska pelkäävät verta. Lopulta tunnistettavan kuumottava tilanne purkautuu genretyypilliseen verilöylyyn.

– Kun mennään arkirealismista pois, on lisenssi liioitella, Rautsi sanoo.

Helsinki Mansplaining Massacre ei ehkä ole pelottava, mutta se hätkähdyttää ja naurattaa. Rautsin mukaan kauhu ja komedia toimivat hyvin yhteen: kun yleisö nauraa, se on avoimempi muillekin tunteille.

– Kun ensin nauraa, on haavoittuvaisempi seuraavalle shokille. Siinä rakentuu parhaimmillaan hysteria.

Kunnon säikäytys on siis rytmistä kiinni, samoin kuin hyvät naurut huumorissa.

Jordan Peelen pitäisi hallita molemmat, koska ohjaajalla on pitkä tausta komedianäyttelijänä ja kirjoittajana.

Uransa alkuaikoina Peele esiintyi usein Chicagon improvisaatioteatteri Second Cityssä, joka on kuuluisa uusien koomikoiden ponnahduspaikkana. Tina Fey, Bill Murray, Amy Poehler, Steve Carell ja monet muut Yhdysvaltojen suurimmat koomikot ovat olleet osa Second Cityä. Suurin merkkipaalu on kuitenkin ohjaajan oma sketsisarja, Comedy Central: Key and Peele, jota Peele teki viisi tuotantokautta yhdessä Keegan-Michael Keyn kanssa.

Peelen maine valtarakenteiden nälvijänä tulee sarjasta. Esimerkiksi sketsi, jossa epäileväinen suku haastattelee homomiestä siitä, pitääkö “homohäissä” laulaa It’s Raining Menia, pilkkaa tietämättömyyttä. Usein sketsit keskittyvät rotuun ja osoittavat epäarvoisuutta, kuten sketsissä, jossa mustaa miestä seurataan pahalla silmällä naapurustossa. Sarja voitti arvostetun Peabody-palkinnon vuonna 2013 “inspiroivasta satiirista rodullisesti jakautuneessa, mutta yhteensulautuneessa kulttuurissa”.

Närbild på Jordan Peele på Oscarsgalan 2018.
Jordan Peele pokkasi Oscarin Get Out -käsikirjoituksestaan. Närbild på Jordan Peele på Oscarsgalan 2018. Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press Jordan Peele,Oscar-gaala 2018,Get Out

Myös Us-elokuvassa on paljon huumoria, joka pyrkii purkamaan jännitystä. Rytmitys on Rautsin mielestä kuitenkin pielessä: kauhu ja huumori eivät rakentuneet käsi kädessä, niin että molemmat kiihtyisivät loppua kohti. Kovien odotusten saattelema Us ei ole ihan sitä, mitä Peeleltä toivoisi.

Miksi hyvän kauhun tekeminen on niin vaikeaa?

– Kauhuleffassa, kun katsoja lakkaa olemasta sen sisällä, sitten on todella ulkona. Käsikirjoittaja pyrkii blokkaamaan katsojalta tietyt kysymykset pois, jotta elokuva toimisi omilla säännöillään. Tässä rikottiin sitä liian monta kertaa, Rautsi sanoo.

Rautsi arvelee, että Us-elokuvan tuotantoaikataulu on ollut liian kova, eikä käsikirjoitusta siksi ole ehditty hiomaan loppuun saakka. Mutta paljon hyvää leffassa on. Yksittäiset kuvat, kuten rannalla perheen perässä viistävät varjot, saavat Rautsilta kehuja. Samoin onnistunut henkilöohjaus. Pääosaa esittävälle Lupita Nyong'olle voisi veikata ainakin ehdokkuutta Oscareissa.

Lupita Nyong'o Us-elokuvassa.
Lupita Nyong'o Us-elokuvassa. Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press Us,elokuvat,Lupita Nyong'o

Kauhussa hyvä käsikirjoitus ei yksin riitä, vaan kaiken pitää olla kohdallaan, jotta tunnereaktio syntyy. Siinä kauhu ja komedia ovat lähellä toisiaan.

– Jos draama on ok, sitä voi katsoa. Jos kauhu ei pelota tai komedia ei naurata, ne ovat hyödyttömiä. Molemmat vaativat sen, että tekijä uskoo siihen täysillä siihen.

Peelen kakkoselokuva on hyvä, mutta silti lievä pettymys. On turvallista veikata, että Us nousee hitiksi, eikä Peele ole sen jälkeenkään hidastamassa tahtia. Ohjaaja kertoi Business Insiderin haastattelussa suunnittelevansa kolmea muutakin kauhuelokuvaa. Lisäksi Peele on tuottamassa kulttiklassikko Twilight Zonen uusintaversiota ja esiintyy sarjassa kertojaäänenä.

Hyvä niin, sillä kyllä maailmassa pelättävää riittää. Selittävät setämiehet, rakenteellinen rasismi ja eriarvoisuus ovat nyt olleet pinnalla, mutta myös Ilja Rautsilla on tulilla seuraava karmivaan ilmiöön perustuva lyhytelokuva. Syksyllä saamme lisää feminististä kotimaista kauhua, jonka aihe on monelle ahdistavan tuttu.

Se lähtee dickpickeistä: Night of the Living Dicks.

Us elokuvateattereissa. Helsinki Mansplaining Massacre sekä Comedy Central: Key and Peele -sarjan kaksi ensimmäistä kautta ovat katsottavissa Yle Areenassa.