Hyppää pääsisältöön

Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä, mutta tämäkään ei riitä – jätelasteja myös Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi


Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Voimalat eivät kykene nielemään kaikkea suomalaisten tuottamaa jätettä. Sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Polttokapasiteettia rakennetaan lisää, mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

Kun turkulainen heittää roskapussin sekajätteeseen, se päätyy todennäköisesti lämmittämään virolaista tai ruotsalaista kotia. Turun ja Naantalin satamista lähtee päivittäin rekkalasteja naapurimaiden jätevoimaloihin.

Yhteensä Suomesta lähetettiin viime vuonna yli 100 000 tonnia sekajätettä ulkomaille. Erityisen hankala tilanne on Lounais-Suomessa, jossa yli puolet kerätystä sekajätteestä lähtee ulkomaille.

– Suomen polttolaitoksissa ei ole kapasiteettia vastaanottaa jätettä. Jätteen poltto on edullisempaa Ruotsissa ja Virossa, kertoo kansainvälisiä jätesiirtoja valvova ylitarkastaja Hannele Nikander Suomen ympäristökeskuksesta.

Jätteenpoltto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen, kun sekajätteen vieminen kaatopaikoille kiellettiin vuonna 2016 on jätevoimaloita on rakennettu kovaa vauhtia lisää. Tällä hetkellä jätettä poltetaan yhdeksässä isossa jätevoimalassa ja lisäksi pienemmissä rinnakkaispolttolaitoksissa.

Polttokapasiteetti saadaan riittämään vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Saloon on 2021 valmistumassa täysin uusi jätevoimala ja Suomen suurimmassa voimalassa Vantaalla suunnitellaan laajennusta.

Kurkista, miltä arkipäivä Suomen suurimmassa jätevoimalassa näyttää.

Robottikoura syöttää jätevoimalan liekkiä yötä päivää Vantaan energian jätevoimalassa. Liekki tuottaa vantaalaisille kaukolämpöä ja sähköä.

– Suomen jätevoimalat riittäisivät jo nyt kaiken sekajätteen polttamiseen, jos polttolaitokset vähentäisivät muiden jätteiden polttoa, sanoo Nikander.

Jätteenpolttolaitokset polttavat myös yritysten ja teollisuuden jätteitä. Ilman näitä nykyinen jätteenpolttokapasiteetti riittäisi mainiosti.

Kestävämpi ratkaisu jätevirran käsittelyyn olisi kierrätyksen lisääminen. Jos lajittelu olisi paremmalla tasolla, ei sekajätettä syntyisi niin paljon. Eniten parannettavaa olisi biojätteen ja muovin lajittelussa. Lupaavia merkkejä on jo havaittavissa pääkaupunkiseudulla, jossa sekajätevirtaa on pystytty hillitsemään tehostamalla muovin keräystä suoraan kotipihasta.

Jo 99 % suomalaisten jätteestä hyödynnetään – energiana tai materiaalina

Menneiden vuosien kaatopaikkoihin verrattuna jätteenpoltto on siistimpi tapa päästä eroon jätteestä. 1100-asteisessa uunissa roina palaa puhtaasti, pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Savun epäpuhtaudet saadaan pestyä ennen kuin ne tupruavat taivaalle.

Kaatopaikoilla jäte jäi mätänemään ja tuotti metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Nyt jätteestä saadaan sentään energiaa talteen ja jätettä polttamalla voidaan vähentää kivihiilen polttoa.

Sekajäte ei kuitenkaan ole mikään uusiutuva luonnonvara ja oikestaan se on aika kehnoa polttoainetta. Sekajätteessä on eniten fossiilista muovia ja huonosti palavaa, märkää biojätettä. Uunissa näiden materiaalien kierrätyspotentiaali hukataan taivaan tuuliin.

Siinä, missä jätteenpoltto on lisääntynyt kovaa vauhtia, kierrätys on noussut hitaammin.

Kymmenen vuotta sitten kaikki sekajäte päätyi kaatopaikoille, nyt se hyödynnetään energiana.

Jätteenpoltto on korvannut kaatopaikat.
Jätteenpoltto on korvannut kaatopaikat. yhdyskuntajäte

Jäte ei täysin katoa polttamalla

Aivan kuin saunan pesään, myös jätevoimalan uunin pohjalle jää kuonaa ja tuhkaa. Suomen suurimmassa jätevoimalassa Vantaalla syntyy päivittäin viisi rekkakuormallista polttokuonaa. Sitä kuskataan Espooseen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, jossa siitä saadaan eroteltua metalleja talteen. Loput voidaan käyttää maanrakennusaineena.


Polttokuonaa




Polttokuonaa
Sekajäte

Poltosta pöllyävä lentotuhka on napataan myös talteen. Se on hyvin suolapitoista ja luokitellaan tämän vuoksi vaaralliseksi jätteeksi. Tällä hetkellä tuhkaa haudataan vesieristettyihin bunkkereihin. Hautaaminen on kallista, joten tuhkallekin etsitään uusia käyttökeinoja.


Nainen ja tuhkakasa




Nainen ja tuhkakasa
Sekajäte

Onko talouskasvua ilman jätekasvua?

Jätteetön elämäntapa on saanut paljon huomiota, mutta tilastot kertovat sen olevan kaukana suomalaisesta arjesta. Elämme yltäkylläisyyden aikaa ja se näkyy jätteiden kokonaismäärässä. Tavallisen suomalaisen vuosittain tuottama jätekasa painaa yli 500 kg.

– Ei ole kestävä ratkaisu, että tuotamme rajallisista luonnonvaroista jotain, poltamme sen ja lämmitämme sillä kaupunkeja. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme, että jätteitä ei synny. Polttaminen on aina viimeinen ratkaisu, sanoo ympäristötaloustutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusryhmästä.

Talouskasvu on aina merkinnyt jätteiden määrän lisääntymistä. Talouden kasvu on kulutuksen, teollisuuden ja rakentamisen kasvua. Viimeksi jätevirta Suomessa väheni 2009, kun maailmantalous taantui.

Jäte ja talous kulkevat käsi kädessä.
Jäte ja talous kulkevat käsi kädessä. yhdyskuntajäte

Herääkin kysymys, onko taloutta ja jätevirtaa mahdollista kytkeä irti toisistaan? Onko jätteiden kokonaismäärää mahdollista vähentää, tinkimättä talouden kasvusta. Järvensivu epäilee, että tätä irtikytkentää tuskin voidaan saavuttaa, sillä yhteiskuntamme kokonaisuutena tavoittelee jatkuvaa kasvua.

– Taloutemme on yhä perusteiltaan materiaalinen, eikä mikään aineeton talous ole syrjäyttänyt muuta taloutta. Olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja tuotamme valtavasti jätteitä. On aloitettava valtava ekologinen jälleenrakennus, jolla me lähdetään infrastruktuuria uudistamaan. Se liittyy kaikkeen tuotantoon ja kuluttamiseen.

Jos jätteen määrää ei ole mahdollista vähentää, pitäisikö jätteiden kanssa vain oppia elämään paremmin? Se tarkottaisi kierrätyksen ja kiertotalouden lisäämistä. Jäte pitäisi jatkossa nähdä raaka-aineena, eikä polttoaineena. Jätteen koostumustutkimusten mukaan suomalaisten sekajätteestä jopa 70-80 prosenttia voitaisiin kierrättää.