Suomessa pärjättiin kevyesti ilman sivistystä vuoteen 1820. Reinhold von Becker (1788-1858) keksi silloin sanan sivistys suomen kieleen.
Muita von Beckerin uudissanoja ovat ihmiskunta, väestö, hallinto, laitos, eläke, kokeilu, toimenpide, sijainen, sanomalehti, virasto, huonekalu, mäntä ja jänne. Hän keksi myös valtameren ja nisäkkään.
Tällaiset käsitteet piti tehdä suomen kieleen 200 vuotta sitten. 200 vuotta ei ole pitkä aika esimerkiksi kielen kehityksessä. On sivistymätöntä luulla, että se olisi. Se on hetkellinen hujahdus suhteessa suomen kielen ja siihen punoutuvan kulttuuritradition tuhansien vuosien muotoutumishistoriaan.
Siis saimme aivan äskettäin kieleemme sanan sivistys.
Pääsemme sivistyksen jäljille tutkimalla Reinhold von Beckerin toimintaa.
Kolmikolla oli valmistuttuaan ja siirryttyään palaneesta Turusta Hesaan ja Aleksanterin yliopistoon duuniin tapana kokoontua lauantaisin jonkun himaan bilettämään ja keksimään yhteisvoimin ruotsinkielisissä hilpeissä keskusteluissa Suomi ja suomalaisuus.
Reinhold von Becker oli suomalainen kirjailija, journalisti ja suomen kielen tutkija, Turun Akatemian opettaja. Hän oli modernin suomalaisen tieteen perustajahahmon ja kriittisen valistushumanistin Henrik Gabriel Porthanin oppilas. Beckerin oppilaita olivat puolestaan Elias Lönnrot, Johan Ludvig Runeberg ja Johan Wilhelm Snellman.
Tällä kolmikolla ja heidän muutamalla ystävällään oli valmistuttuaan ja siirryttyään palaneesta Turusta Hesaan ja Aleksanterin yliopistoon duuniin tapana kokoontua lauantaisin jonkun himaan bilettämään ja keksimään yhteisvoimin ruotsinkielisissä hilpeissä keskusteluissa Suomi ja suomalaisuus.
Lönnrotin latinankielinen väitöskirja De Väinämöine perustui Beckerin keräämiin runoihin ja tämän mytologisiin muistiinpanoihin. Becker oli myös Lönnrotin väitöskirjatyön ohjaaja ja patisti tätä kansalliseepoksen tekoon.
Johan Ludvig Runeberg sai Beckeriltä niin virkistäviä virikkeitä, että ymmärsi mennä naimisiin lahjakkaan kirjailijan Fredrika Tengströmin kanssa. Erinomaisia novelleja ja tasokkaan romaanin Fru Catharina Boije och hennes döttrar kirjoittaneen Fredrikan imussa Johan oppi itsekin kirjoittamaan ihan hyviä ja sivistyneitä runoja sekä draamoja suomalaisista talonpojista, jotka noudattivat antiikin Rooman kirjallisuuden ideaaleja, kuten professori Janne Saarikivi on niitä aivan oikein luonnehtinut.
Se, että Fredrika Runebergin tuotannosta muistetaan vain tortturesepti, ei kerro kovin hyvää kirjallisesta sivistyksestämme. Resepti ei edes ollut Fredrikan keksimä, vaan hän oli oppinut sen porvoolaiselta kondiittorimestarilta Lars Asteniukselta.
Fredrika Runeberg oli 1830-luvulla maamme ensimmäinen naisjournalisti Helsingfors Morgonbladetissa.
Tämä on sivistyneen ihmisen hyvä tietää, kuten se, että Fredrika Runeberg oli 1830-luvulla maamme ensimmäinen naisjournalisti Helsingfors Morgonbladetissa. Hän joutui kuitenkin sivistymättömissä oloissa kirjoittamaan salanimillä, koska naistoimittajan pelättiin aiheuttavan raivoa, vihaa, levottomuutta ja pikaisen maailmanlopun odotusta takapajuisessa lukijakunnassa.
Takapajuinen on muuten näitä ihania, ikiaikaisia suomen kielen sanoja, joissa luonto kasvaa väkevästi kielen läpi. Sitä sanaa von Beckerin ei tarvinnut keksiä.
Edistyksellinen ja monipuolisesti sydäntään ja aivojaan sivistänyt Fredrika Runeberg taisteli tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän ymmärsi, että todellisuuden ydin on muutoksessa:
”Minä rakastan uutta aikaa, tuota suurta, eteenpäin rientävää. Jumalan kiitos, minä voin koko sieluni syvyydestä riemuita siitä, että maailma edistyy, ja se edistyy todellakin. Olen onnellinen, etten kuulu noihin vanhoihin ihmisiin, jotka luulevat että asiat ovat hullusti, kun ne eivät ole samalla kannalla kuin heidän nuoruudessaan ja että maailma aivan varmasti kaatuu kumoon, jos se saapi kulkea rataansa sillä tavalla kuin se tahtoo.”
Kolmas von Beckerin oppilas, Johan Vilhelm Snellman, laati Suomen valtion lujan pohjavalun saksalaisen nationalistisen idealismin aatoksista ja Georg Wilhelm Friedrich Hegelin metafysiikasta. Hän kytki teoriassaan yhteen Suomen ja sivistyksen ja puhui sivistysvaltiosta.
Sivistystä ei tule perustella taloudellisesti vaan talous on perusteltava sivistyksellisesti.
Snellmanin sivistysaate on dynamiittia.
Hänen mukaansa politiikan pitää olla sivistyksen levittämistä. Valtion keskeinen tehtävä on sivistyksen luominen ja ylläpitäminen. Talouden edistäminen on sivistyksen edistämistä; talous on väline sivistyksen päämäärien edistämiseksi. Sivistystä ei tule perustella taloudellisesti, vaan talous on perusteltava sivistyksellisesti.
Mikä puolue ottaisi tämän von Beckerin-Snellmanin-linjan ohjelmakseen huhtikuun 2019 vaaleissa?
