Hyppää pääsisältöön

Essayah oppi lapsena mummoltaan, että metsässä ei ryskätä – KD:n puheenjohtajana hän on valmis kaatamaan ennätysmäärät metsää

kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah
kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Kuva: Marko Oikarinen Sari Essayah

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oppi jo nuorena, että metsää täytyy kunnioittaa ja siellä myös lapsen pitää liikkua hiljaa ryskäämättä. Lapsuuden syksyihin kuuluivat kiinteästi sadonkorjuu, marjanpoiminta, sieniretket ja perunannosto. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.

Essayah varttui maaseudulla Pohjois-Savossa. Luonto on ollut läheinen ja luonteva osa elämää. Hiihtoladut eivät olleet moottorikelkan ajamia huippulatuja, vaan itse piti runnoa läpi umpihangen, jos mieli hiihtolenkille. Talvella myös ruokittiin isoäidin kanssa pihan linnut pulleiksi.

Essayah on kasvanut isoäitinsä ja tämän kehitysvammaisen kasvattilapsen Liisan kanssa Lapinlahdella. Liisa oli Essayahille kuin sisko. Essayahin äiti työskenteli kieltenopettajana läheisessä kaupungissa, ja huonojen päivittäisten kulkuyhteyksien takia äiti asui viikolla myös kaupungissa. Viikonloppuisin kaikki asuivat yhdessä saman katon alla.

Isoäidin luontosuhde on hyvin pitkälle määritellyt myös Essayahin suhtautumista luontoon.

– Minulle on jäänyt tosi hienoja lapsuusmuistoja, kun on menty poimimaan marjoja tai sieniä metsään ja laitettu eväät ja mehupullo. Lapsena se menee siihen, että jonkun aikaa jaksaa marjoja poimia. Sitten hyppelee kallion kiveltä toiselle ja rupeaa kärttämään, joko voisi syödä voileipiä. Ne ovat tosi hyviä muistoja, kun oltiin yhdessä siellä luonnon keskellä. Muistan, miten kaikki nauttivat retkistä.

Isoäidillä oli sanonta, jonka mukaan lapsille ja luontokappaleille pitää olla hyvä, koska ne eivät pysty itseään puolustamaan. Isoäiti oli ollut kiintynyt lehmiinsä ja talvella hän ruokki ahkerasti lintuja.

– Huomasi, että mummolle oli hirveän tärkeää, miten eläimiä kohdellaan. Lehmistä mummon oli ollut todella vaikea luopua: kun esimerkiksi oli pitänyt laittaa teuraaksi joku ikääntynyt lehmä, niin hän oli itkenyt lehmän kylkeä vasten.

Isoäidillä oli sanonta, jonka mukaan lapsille ja luontokappaleille pitää olla hyvä, koska ne eivät pysty itseään puolustamaan.

Essayah eli luonnon keskellä ja koki, että metsässä liikutaan luonnon ehdoilla. Hän sanoo, että ei ole koskaan kokenut metsää millään tavalla pelottavana - ei edes pimeää syksyistä metsää, jossa hän juoksi itsekseen monet kerrat.

Essayah aloitti urheilun jo nuorena. Usein hän liikkui koulun jälkeen pimeässä metsässä, hiljaisuuden keskellä. Hän arvelee, että ei ehkä päästäisi omia lapsiaan juoksentelemaan pitkin pimeitä metsiä. Tosin kun kilpakävely tuli mukaan kuvioihin, Essayah harjoitteli paljon hiekkaisilla kylä- ja metsäteillä.

Essayahin nuoruudessa maalla ei oikeastaan tarvinnut pelätä yhtään mitään, autojakin näki vain harvakseltaan lenkeillä. Kympin lenkki saattoi sujahtaa ihan helposti niin, ettei ketään näkynyt missään. Susipelkoakaan Essayah ei omien sanojensa mukaan ole kokenut, eivätkä sudet koskaan tulleetkaan pihapiiriin.

sari essayah coloradossa
Sari Essayah harjoitusleirillä Coloradossa Yhdysvalloissa. sari essayah coloradossa Kuva: Sari Essayahin kotialbumi Sari Essayah

Vahvat elämykset eri vuodenajoista liittyvät Essayahin mukaan luonnossa liikkumiseen. Huipulla urheillessaan Essayah matkusti harjoitusleireille eri maihin. Hän muistaa yhä selvästi, miltä näytti auringonlasku Coloradon vuoristossa, kun taivas värjäytyi punaiseksi. Hänellä on myös vahvoja muistoja siitä, miltä tuntuu liikkua sateisella merenrannalla tai kovassa pakkasessa, kun ääni taittuu jännittävällä tavalla. Essayah harjoitteli urheiluaikoinaan paljon luonnossa. Sisällä juoksumatolla juokseminen tuntui vastenmieliseltä.

Koti on tänä päivänä jälleen Lapinlahdella mutta luontoon Essayah sanoo ehtivänsä valitettavan harvoin, lähinnä viikonloppuisin ja lomalla ehkä vaellusretkille.

"Maalaisjärki tahtoo unohtua"

Kristillisdemokratian ideologiaan kuuluu Essayahin mukaan se, että luomakunta on annettu ihmisten hoidettavaksi ja sitä pitäisi pystyä viisaalla tavalla hoitamaan. Luontoa voi hyödyntää, mutta se on meillä vain lainassa ja siirtyy sitten seuraavalle sukupolvelle. Kristillisdemokratiassa korostuu Essayahin mukaan myös kohtuullinen elämäntapa kuten esimerkiksi energian säästäminen ja kierrättäminen.

Millaisia ilmastotavoitteita puolueella sitten on? Aloitetaan kuitenkin siitä, mitä puolue ei ainakaan tavoittele.

Joillain puolueilla on niin kovia tavoitteita, että ollaan hiilineutraaleja, ennen kuin hiilestäkään ollaan luovuttu.

Puolue ei ole asettanut vuosilukutavoitteita, jolloin esimerkiksi kiellettäisiin fossiiliset polttoaineet tai polttomoottoriautot. Puolueella ei myöskään ole minkäänlaisia sähköautotavoitteita. Essayah sanoo pelkäävänsä, että keskustelu menee suuntaan, jossa kunnianhimoa tyrkitään eteenpäin, mutta samaan aikaan politiikka ei kuitenkaan vie samaan suuntaan. Eli käytännössä tehdään mahtipontisia vaalilupauksia, joilla ei ole katetta todellisuudessa.

– Kovia vuosilukutavoitteita lyödään ja olen yrittänyt olla realisti. Joillain puolueilla on niin kovia tavoitteita, että ollaan hiilineutraaleja, ennen kuin hiilestäkään ollaan luovuttu.

Essayah moittii myös sähköautotavoitteita. Esimerkiksi hallituksen tavoitteena on ollut se, että Suomessa olisi neljännesmiljoona sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.

– Haloo, kannattaisiko tässäkin asiassa miettiä, että jos julkista liikennettä ja raideliikennettä tuettaisiin. Pitää ottaa huomioon, minkälainen määrä tarvitaan energiaa siihen, että tuotetaan satojatuhansia uusia sähköautoja tai minkä verran akkuihin tarvitaan harvinaisia mineraaleja. Jonnekinhan ne polttomoottoriautotkin siirtyvät ja jos ne siirtyvät Afrikkaan, niin globaalisti me olemme siirtäneet vaan päästöjä paikasta toiseen.

kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah
kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Kuva: Marko Oikarinen Sari Essayah

Essayhin mielestä ilmastonmuutoskeskustelu on lähtenyt politiikassa hypetyskierroksille ja maalaisjärki tahtoo ihan unohtua.

– Suomessa ihmiset ovat varsin halukkaita vaikkapa kierrättämään ja lajittelemaan. Ihmiset kyllä miettivät, mitä he voisivat omassa elämässään tehdä ilmastonmuutoksen torjumisen eteen, kun heille pystytään järjestämään valinnan mahdollisuus.

Fossiilisista polttoaineista pitäisi kuitenkin päästä eroon. Essayahin mukaan kaikkia ilmastotekoja tarvitaan, mutta hän on huomannut, että poliitikkojen puheet pyörivät usein pienten asioiden ympärillä. Katse olisi hänen mukaansa suunnattava sinne, missä päästöt ovat suurimmat eli energiantuotantoon.

– Ei voida tulevaisuudessa sulkea pois ydinvoimaa energiantuotantomuotona. Jatkoluvat ovat myös ilmastoteko. Teknologisesti pienimoduuliset ydinvoimalat pystyttäisiin ottamaan käyttöön ja erityisesti kaupunkien lämpövoiman tuotannossa tämä todennäköisesti kymmenen vuoden sisällä toteutuu. Energian pitäisi mahdollisimman suurelta osin olla kotimaista, monipuolista ja uusiutuvaa.

Biokaasua myyntiin maatiloilla?

Myös liikenteen päästöt pitäisi saada vähenemään. Essayh sanoo, että hänen suosikkinsa maanteille on biokaasuauto. Essayah ei itse aja biokaasuautolla, vaan diesel-Skodalla, jonka päästöistä hänellä ei ole tietoa. Hän hankkisi biokaasuauton, jos tankille pääsisi helposti.

Puolue haluaa, että biokaasuun laitettaisiin paukkuja ja vähä- sekä nollapäästöisiltä autoilta poistettaisiin autovero. Lisäksi maatalouden biokaasutuotanto pitäisi Essayahin mukaan saada hyötykäyttöön liikenteen lisäksi sähkön ja lämmön tuotannossa.

– Meillä on muna ja kana -ilmiö tällä hetkellä, koska biokaasuautoja ei saada liikenteeseen - tankkauspisteitä ei ole ympäri Suomea. Sitten taas kun ei ole autoja, niin kuka laittaa tankkauspisteitä. Tässä pitäisi nyt liikahtaa ja mielestäni paras liikahdus valtiovallan puolelta olisi tukea biokaasuautoilua enemmän.

kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah
kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Kuva: Marko Oikarinen Sari Essayah

Essayah myöntäisi investointitukia niille, jotka lähtisivät rakentamaan jakeluverkostoa biokaasulle. Hän haaveilee siitä, että biokaasua voitaisiin myydä maatiloilta ulos.

Essayah näkee myös, että ilmastokeskustelu on kääntynyt osin negatiiviseen suuntaan ja liikenteestä keskustelu on saanut liian suuren roolin.

– Ihmiselle tulee ajatus, että mulla ei ole varaa Teslaan ja joudun ajamaan vanhalla autollani ja sen lisäksi ne kehtaavat nostaa polttoaineen hinnan korkealle ja pitää autoverot huipussaan. Kaikki ymmärtävät sen, että ei ole oikeudenmukaista nostaa polttonosteiden hintaa reippaasti ennen kuin on tarjottu riittävästi vaihtoehtoisia tapoja.

Essayhin mukaan ilmastonmuutoksen taklaamisesta voi helposti tulla vastakohta oikeudenmukaisuudelle ja silloin ongelmaa on lähdetty väärin ratkaisemaan.

– Tästä pitää varmaan meitä poliitikkoja itseämme syyttää.

Palataan kuitenkin vielä metsään, joka on aina ollut Essayahille tärkeä ja merkityksellinen paikka.

"Kunnioittavasti metsään"

Essayah on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa metsän keskellä. Hänen isoäidillään oli vanhankansan metsään liittyviä tapoja, jotka elävät edelleen vahvasti Essayahin mielessä. Yksi tapa oli se, että metsässä ei huudettu.

– Meno syvälle marjametsään oli kunnioittava. Sen aisti, että metsässä liikutaan luonnon ehdoilla eikä siellä ryskätä, huudeta eikä katkota oksia. Tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan. Sen huomasi, että metsässä on jotain ehkä pyhää.

Essayahille on lapsuudesta tuttua puuhaa myös männyn- ja kuusentaimien istutus. Essayah miettii suomalaista metsäteollisuutta ja on sitä mieltä, että metsänhakkuut ovat sidoksissa siihen, miten paljon puuta istutetaan.

kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah
kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Kuva: Marko Oikarinen Sari Essayah

Metsä on tärkeä hiilinielu, koska se sitoo ilmakehästä hiilidioksidia ja torjuu näin ilmastonmuutosta. Kuuma kysymys julkisuudessa on ollut se, kuinka paljon Suomessa voidaan tulevaisuudessa hakata metsää, kun samalla pitäisi kasvattaa tärkeitä hiilinieluja. Asiantuntijatkaan eivät ole hakkuumääristä yksimielisiä ja ennusteet hiilinielujen kehittymisestä poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Essayahin mukaan metsiä voi hakata vähintään yhtä paljon kuin nykysinkin ja hakkuita voisi ehkä jopa vähän lisätä.

– Me luotetaan historian näyttöön. Jos katsoo viimeiset sata vuotta suomalaista metsänhoitoa, niin sehän on menestystarina puuston kasvun ja taloudellisen tuotoksen suhteen ja me ollaan samanaikaisesti pystytty lisäämään suojelua ja pitämään huolta kestävästä metsätaloudesta.

Essayhin mukaan metsää voisi hakata 80–90 miljoonaa kuutiota vuosittain. Määrä on ennätyksellisen suuri, ja se ohittaa jopa metsänhakkuista innostuneen keskustan tavoittelemat hakkuumäärät.

– Täytyy muistaa, että Suomessa meillä suuri metsäomaisuus on yksityisillä metsänomistajilla. Ei me varmaan muuteta yhteiskuntajärjestystä sellaiseksi, että lähdetään sosialisoimaan yksityistä omaisuutta.

Essayah ei innostu ollenkaan siitä, että metsänomistajia palkittaisiin hiilinielujen kasvattamisesta.

– En lähtisi kuitenkaan maksamaan puun pystyssä pitämisestä.

Hän kuitenkin haluaa painottaa, että kannattaa Metso-ohjelman kaltaisia suojeluohjelmia. Metso on maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsien suojeluohjelma.

Essayah pohtii vielä rakasta isoäitiään ja korostaa, miten tälle ikäpolvelle metsä antoi hyvin paljon elantoa, energiaa ja rakennustarpeita.

– Jossain määrin tämä on määrittänyt myös omaa metsäsuhdettani.

Essayahin isoäidillä oli myös hiljaista auktoriteettia. Isoäidin ei välttämättä edes tarvinnut sanoa mitään, vaan hänen olemuksestaan ja käytöksestään saattoi helposti aistia sen, miten metsässä tulee käyttäytyä. Hiljaa ja ryskäämättä. Ohje on painunut Essayahin mieleen ikuisiksi ajoiksi.

Lue Lisää:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto