Merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia: tupakantumppeja, kertakäyttöastioita ja erilaisia muovikääreitä. Mutta toivottavasti ei enää pitkään. EU:n kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta rajoittava pillidirektiivi tulee voimaan jo parin vuoden päästä.
– Vaikka Suomi on kiertotalouden mallimaa, yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätyksessä olemme kuitenkin vielä vasta keskikastia, myöntää ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä.
Asiaan on kuitenkin tulossa muutos. EU:n uusi jätesäädöspaketti edellyttää kierrätysasteen nostamista ja erilliskeräyksen laajentamista. Yhä useampia jätejakeita kerätään jatkossa suoraan ihmisten kodeista. Kierrätystavoitteet kiristyvät vaiheittain. Vuonna 2035 muovipakkauksista pitää kierrättää jo 55 %.
– Kun puhutaan esimerkiksi pikaruoasta ja valmisaterioiden ja -ruokien myynnistä, mahdollisuus muutokseen on suuri. Toivottavasti saataisiin myös myyjät mukaan, niin siitä seuraisi, ettei muovisia kertakäyttöpakkauksia olisi käytössä ylen määrin, sanoo kiertotalousasiantuntija Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä.
– Roskaamisen kulttuurista halutaan päästä eroon. Tavoitteena on samalla lisätä merkittävästi muovin kierrätystä sekä korvata perinteistä, raakaöljystä valmistettua muovia, Saarnilehto lisää.
Vuonna 2030 kaikki kaupoissa myytävät muovipakkaukset ovat kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä
– EU:n kiertotalouspaketin muovistrategia
Kertakäyttömuovien käyttöä tulee vähentää, EU:n muovistrategian pohjalta valmistelema SUP-direktiivi (Single Use Plastics) vaatii.
Niin sanotun pillidirektiivin mukaan muovisten valmisruokapakkausten ja juomamukien kulutus vähenee. Markkinoille ei saa tuoda enää kertakäyttöisiä muovisia pillejä ja vanupuikkoja, lautasia, juomien sekoitustikkuja tai ilmapallojen varsia kesän 2021 jälkeen.
Kertakäyttöisiltä muovisilta juomapakkauksilta edellytetään, että korkit ja kannet pysyvät kiinni niissä käytön ajan, jolloin ne päätyvät kierrätykseen pakkauksen mukana.
– Pillidirektiivin myötä kertakäyttömuoveja tarkastellaan kaikilta näkökulmilta, ei pelkästään jätehuollon vinkkelistä, lisää Pajukallio.
Stoppi kosmetiikkaan ja pesuaineisiin lisätyille mikromuoveille
Kosmetiikkaan, pesuaineisiin ja lannoitteisiin lisätty mikromuovi kiellettäneen EU:n REACH-asetuksella.
– Eräät lannoitteet ovat kemikaaliviraston mukaan huomattavan suuri mikromuovipäästöjen lähde, sanoo Merja Saarnilehto.
Mikromuovia syntyy myös liikenteestä ja tekstiileistä.
Muovia ei ole mennyt kaatopaikalle 2015 jälkeen
Suomessa kerätyt muovit eivät ole pitkään aikaan menneet enää kaatopaikalle, vaan ne viedään joko materiaalien kierrätykseen tai polttoon energiaksi. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan vuoden 2016 alusta ja koskee myös muovia.
Muovin kierrätys on parin viime vuoden aikana saanut vauhtia Riihimäen muovijalostamon käynnistämisestä sekä esimerkiksi kiinteistökohtaisesta muovin keräyksestä pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa.
Ongelmana on, että vaikeimpia PVC:tä sisältäviä muovituotteita on hankala käsitellä jopa jätevoimaloissa. Näitä ovat muun muassa veneet ja tuulivoimaloiden lavat. Vaikeimpia muoveja varten tarvitaan kemiallista kierrätystä.
Kierrätyksen tulee olla arkisen helppoa
Ympäristöministeriö odottaa markkinoille lisää fossiilisia muoveja korvaavia tuotteita. Viestinviejän rooli ei aina ole kuitenkaan helppo: taloyhtiöiden keräyspisteillä keskustellaan siitä, voiko niin sanotun kompostoituvan pussin laittaa muovinkeräykseen vai biojätteiden kanssa biojäteastiaan. Kuluttajat kaipaavat selkeitä lajitteluohjeita.
Biohajoavien muovien kierrätys on erilaista kuin perinteisten muovien. Marketin biohajoavaa pussia voi käyttää hyvin biojätteen keräyksessä. Osa biomuoveista hajoaa kotikompostissa, joku toinen vain laitoskompostissa. Luonnossa, esimerkiksi merenpohjan kylmyydessä, biomuoveista hajoavat vain harvat
Ohjeita saa, kun katsoo muovipakkauksessa olevaa kolmiomerkintää. Se kertoo tarkemmin, mistä tuote on valmistettu.
– Kierrätyksen tulee olla helppoa arkirutiinia, jossa virheitä ei käytännössä tapahdu. Tätä myös muovitiekartan toimilla tavoitellaan, Merja Saarnilehto jatkaa.
Lisää Ämpäristötekoja – pakkausmuovin jälkeen on muun muovin vuoro
Muovitiekartassa yhtenä tavoitteena on se, miten muutakin muovia kuin pakkausmuovia saadaan talteen. Sen suunnittelu on seuraava askel.
Pakkausmuovien keräyksen järjestäminen kuuluu tuottajan vastuulle. Muiden kuin pakkausmuovien osalta vastaavaa järjestelmää ei ole. Näin ollen hammasharja ja hammasmuki yleensä vielä päätyvät sekajätteeseen ja polttoon.
Ämpärien luvatussa maassa Suomessa kaikki muoviämpäreitä jonottaneet joutuvat miettimään, miten oman ämpärinsä kierrättävät. Muoviteollisuuden Ämpäristöteko-kampanja kerää kuluttajien ei-pakkausmuovia. Keräykseen voi viedä kotitalouksien kovamuovisia tavaroita, joista on metalli- ja puuosat irrotettu.
Teksti: Helena Raunio
Minne jätteet menevät -sarja Areenassa
Juttu on julkaistu alunperin I love muovi -kampanjan yhteydessä keväällä 2019.
