Hyppää pääsisältöön

Jaakko Kuusiston Bach-soitto on mutkattoman taitavaa

Suomen musiikin päivystävä dosentti Jaakko Kuusisto on viime aikoina tehnyt muutakin kuin VOS-uudistusmuistioita, orkesterisovituksia, kapellimestarintöitä ja mittatilaussävellyksiä. Hän on nimittäin harjoitellut Bachin soittamista viululla ja saattanut työn tulokset levylle, joka palauttaa mieleen, että myös tämä Kuusiston veljeksistä vanhempi on erittäin hyvä päätyössään, viulun soittamisessa.

Jaakko Kuusisto / Bach: Sonatas & Partitas
Jaakko Kuusisto / Bach: Sonatas & Partitas Uudet levyt

Bachin sooloviulusonaatit ja -partitat ovat teknisesti, musiikillisesti ja kontekstiltaan vaativinta viulumusiikkia, ja Kuusisto on suhtautunut haasteeseen sen mukaisesti. Äänitykset on fiksusti tehty kolmessa sessiossa kolmen vuoden aikana - vaikka ohjelmisto on viulisteille tuttua, sitä on vaikea pitää kerralla näpeissä.

Itse luulin, ettei Jaakko Kuusisto kiireisenä yleismuusikkona yltäisi soolo-Bachissa kansainväliselle tasolle, mutta luulin väärin. Soitto on kauttaaltaan hallittua, intonaatio puhdasta jopa tiheimmissä moniääniryteiköissä ja jousenkäyttö siistiä myös fuugien akordeissa. Kuusisto ei ole sotkenut näkemystään perioditietoisuudella, ja hyvä niin. Tulkintaote on suoraviivaisen moderni, ja analyyttisesti kuunnellen soitto tuntuu jotenkin keskimääräiseltä verrattuna lukemattomien eri levytysten sisältämiin ääripäihin, mutta silti ainakin itse tempauduin mukaan Kuusiston mutkattomaan musikaalisuuteen. Tämä Bach menee niin kuin sen kuuluu mennä, mikä on hyvän tulkinnan yksi mahdollinen tunnusmerkki.

Erityisen paljon pidin Kuusiston rytminkäsittelystä. Pulssi pysyy, koska Kuusisto osaa palauttaa sen ajan, joka on välttämätöntä varastaa esimerkiksi moniotteiden teknisten haasteiden takia.

Levyn ainoat pettymykset ovat makuasioita. Kuusiston satunnaiset ornamentit tuntuvat epäluontevilta, kun kokonaisnäkemys on kuitenkin moderni. Samoin sonaattien fuugista ja d-molli-partitan chaconnesta Kuusisto ei kasvata niin monumentaalisia kuin moderniin tulkintaan ehkä sopisi. Kenties Kuusisto eroaa maailman ehdottomista viulistihuipuista nimenomaan fortissimon voimassa ja kiillossa - mutta toisaalta arvostan kokonaisuuden mietiskelevää kotoisuutta.

Tarkasti kuunnellen jousenkulussa ja siksi myös sävelissä saattaa havaita epätasaisuutta, jonka antelias kaiku peittää. Mutta oikeastaan on pelkkä ansio, että Kuusisto kokeneena muusikkona on äänittäjä Ingo Petryn kanssa osannut peittää soinnin ongelmia ja korostaa hyviä puolia. Kaikuisa kirkkoakustiikka sitä paitsi tehostaa Bachin sooloviulumusiikin moniäänisyyttä.

Kokonaisuudessaan Jaakko Kuusiston näkemys Bachin sooloviulusonaateista ja -partitoista yltää henkilökohtaisella listallani korkealle, lähelle Christine Buschia ja Viktoria Mullovaa. Ammatillisena saavutuksena, monialaisen yleismuusikon paluuna viulistijuurille, levytys on vielä huikeampi.

J.S. Bach: Sooloviulusonaatit ja -partitat. - Jaakko Kuusisto, viulu. (BIS-2197)

Kuuntele Uudet levyt 26.3.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Yle Klassisessa yli 40 konserttia BBC Proms -festivaalilta

    Maailman mittavin klassisen musiikin festivaali

    Maailman mittavin klassisen musiikin festivaali BBC Proms viettää tänä vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Samalla promien perustajan Sir Henry Woodin syntymästä on kulunut 150 vuotta. BBC Proms 2019 on juhlavuonna konserttitarjonnaltaan ylenpalttisen runsas. Esiintyjinä maailman huippuorkestereita, artisteja ja kapellimestareita sekä runsaasti uusia tuttavuuksia.

  • Gabriellin soolosellomusiikista uutta suuntaa myös Bachiin

    Levyarvostelu

    Kokenut italialainen barokkisellisti Mauro Valli on työstänyt Bachin soolosellosarjoja koko ikänsä, mutta hänen uuden kolmois-CD:nsä tuoreus ei perustu tulkinnalle vaan ohjelmistolle. Valli rinnastaa Domenico Gabriellin oikukkaat eteläeurooppalaiset ricercaret Bachin linjakkaisiin, saksalaisiin soolosellosarjoihin, ja tulos on monestakin syystä enemmän kuin osiensa summa.

  • Kati Raitisen sellossa syvyyttä ja sävyjä

    Levyarvostelu

    Sellisti Kati Raitista ei Suomessa tunneta kovin hyvin, koska hänellä on kiire olla Ruotsin paras sellisti. Raitinen soittaa Tukholman kuninkaallisen oopperan orkesterin soolosellistinä, kerää palkintoja ZilliacusPerssonRaitinen-triossa, levyttää, konsertoi ja heittäytyy välillä moderniin näyttämömusiikkiin. Raitisen uusi soololevy sisältää oudon valikoiman uutta sellomusiikkia, mutta hänen eleettömän koskettava, tummasävyinen soittonsa yhdistää kokonaisuuden vaikuttavaksi.

  • Meta4 löytää ECM-soinnin

    Levyarvostelu

    Johannes Brahmsin myöhäinen klarinettituotanto on pelkkää herkkyyttä ja melankoliaa ilman huippukohtia, ja sopii siksi levy-yhtiö ECM:n harmaasävyiseen katalogiin. Samaa voi sanoa kuulassointisesta klarinetisti Reto Bieristä, mutta kuinka joukkoon sopeutuu suomalainen Meta4-kvartetti, jonka tyylissä painottuu intensiteetti ja romantiikka?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua