Hyppää pääsisältöön

”Ei elämässäkään ole pienryhmiä” – vantaalaiskoulussa erityisluokkien poistaminen on arvovalinta

Liitutaululla on kuva kolmesta erilaisesta lapsesta, jotka ovat tiiviisti yhdessä. Taululla on myös teksti Vanhempainilta
Liitutaululla on kuva kolmesta erilaisesta lapsesta, jotka ovat tiiviisti yhdessä. Taululla on myös teksti Vanhempainilta Kuva: Yle / Mikko Lehtola Inkluusio,koulut,oppilaat,erilaisuus,vanhempainilta

Kritiikki eritysluokkien vähentämistä kohtaan on ollut kovaa. Vantaalaisessa alakoulussa erityisluokkien lakkauttamisesta ja niin kutsutusta inkluusiosta on saatu kuitenkin hyviä kokemuksia. Miten yhdessä opiskeleminen on saatu sujumaan?

Tämä juttu on osa Vanhempainilta – kysymyksille, jotka jäivät kysymättä -verkkosarjaa. Jokaisessa osassa keskustelua herättävää koulumaailman kysymystä käsitellään ratkaisujen kautta. Tässä jutussa kysytään: miksi kaikki oppilaat laitetaan samoihin luokkiin?

Miksi erityisluokkien lakkauttamista kritisoidaan? Mistä inkluusiossa on kyse?

Erityisluokkia ryhdyttiin vähentämään vuoden 2011 lakimuutoksen myötä. Opetusta ei enää jaeta yleis- ja erityisopetukseen, vaan ajatus on, että oppilas saa tukea omassa luokassaan. Linjausta on arvosteltu rajusti. Kritiikin mukaan erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa riittävästi tukea, opettajan aika ei riitä yleisopetuksen oppilaille ja opettajat uupuvat. Erityisesti Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on nostanut asiaa esiin.

Kritiikki nousi esiin myös Yle Oppimisen syksyllä 2018 julkaistussa kyselyssä. Siinä kysyttiin, voiko kovin erilaisia oppilaita laittaa samaan luokkaan. Väite jakoi vastaajia. Kyselyyn vastanneista opettajat suhtautuivat kriittisemmin asiaan kuin vanhemmat tai oppilaat.

"Erityisoppilaiden integroiminen perusopetuksen luokkiin on ollut katastrofi. Nyt opettajan aika menee erityisoppilaan tarpeiden huomioimiseen ja pahimmassa tapauksessa 24 jää oman onnensa nojaan." - opettaja

Kun erilaiset oppijat opiskelivat samoissa luokissa, sitä kutsutaan inkluusioksi. Keskeinen ajatus inkluusiossa on, että kaikki saavat olla tasavertaisina muiden joukossa eikä ketään eristetä omiin ryhmiinsä.

Jukka Ihalainen on rehtorina vantaalaisessa Vierumäen koulussa, jossa ei ole ollut kiinteitä pienryhmiä moneen vuoteen. Hän ymmärtää kritiikin erityisluokkien vähentämistä kohtaan, jos vähentämisellä tavoitellaan säästöjä eikä oppilas saa tarvitsemaansa tukea. Järjestely ei voi toimia, jos tuki ei seuraa oppilasta.

– Erityistä tukea tarvitsevaa lasta ei voi heittää syvään päähän eli laittaa perusopetuksen luokkaan noin vain.

Kuvassa on Vantaan Vierumäen koulun rehtori Jukka Ihalainen liitutaulun edessä. Vieressä teksti: tukea tarvitsevaa lasta ei voi heittää isoon luokkaan ilman tukea.
Kuvassa on Vantaan Vierumäen koulun rehtori Jukka Ihalainen liitutaulun edessä. Vieressä teksti: tukea tarvitsevaa lasta ei voi heittää isoon luokkaan ilman tukea. Inkluusio,Vantaa,rehtori,Vierumäen koulu,vanhempainilta

Miksi kaikki pannaan samoihin luokkiin?

Erityisluokkien vähentämisen taustalla on ajatus siitä, että lapsia ei erotella heidän ominaisuuksiensa perusteella, sanoo Vierumäellä erityisopettajana toimiva Ruusa Riikola.

– Me kaikki kuulutaan samaan yhteiskuntaan. On iso arvo, että olemme yhdenvertaisia ominaisuuksista riippumatta ja opimme taitoja toimia yhdessä.

Rehtori Jukka Ihalaisen mukaan erilaiset oppijat samassa luokassa valmentavat elämään ihan eri tavalla kuin jos he olisivat omissa ryhmissään.

– Ei elämässäkään ole pienryhmiä.

Erilliset erityisluokat eivät antaisi Ihalaisen mukaan mahdollisuutta järjestää opetusta joustavasti. Esimerkiksi ryhmiä voidaan nyt muodostaa nopeastikin oppilaiden tarpeiden mukaan.

– Se ei ole aina erityisen tuen oppilas, joka tarvitsee pientä aikalisää omasta luokasta, Ihalainen toteaa.

Kaikki samassa luokassa -ajatus on kaunis, mutta miten se voi toimia käytännössä?

Vierumäen koulussa on kehitetty nykyisiä toimintamalleja vuosien ajan. Koulussa on nimetty jokaiselle luokka-asteelle oma erityisopettaja. Hän työskentelee yhteistyössä luokanopettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa. Erityisopettaja voi opettaa luokkaa samaan aikaan tai ottaa luokilta pienempiä ryhmiä tarpeen mukaan.

Koulussa on sovittu selkeät säännöt siitä, miten toimitaan ongelmatilanteissa. Esimerkiksi, jos oppilas ei pysty olemaan luokassa muiden kanssa, on mahdollistaa käyttää niin kutsuttua pysäkkimallia. Siinä toinen opettaja ottaa, esimerkiksi tunniksi tai kahdeksi, vastuun haastavasti käyttäytyvästä oppilaasta. Pysäkin tarkoitus on rauhoittaa sekä oppilasta että muuta luokkaa.

Joskus oppilas tarvitsee enemmän aikuisen tukea eikä oleminen omassa luokassa onnistu pysäkkijaksosta huolimatta. Tällöin oppilas siirtyy niin sanotuksi ankkurioppilaaksi. Silloin hän kulkee nimetyn opettajan mukana koko ajan.

– Minulla oli jokin aika sitten ankkurioppilas mukanani liki kuusi viikkoa. Hän tuli luokseni aamuisin ja opiskeli mukanani koko koulupäivän ajan, erityisopettaja Ruusa Riikola kertoo.

Riikolan mukaan ankkurijaksolla oppilaaseen pääsee tutustumaan hyvin. Sinä aikana on hedelmällistä pohtia koulunkäyntiin liittyviä pulmia yhdessä oppilaan kanssa.

Kuvassa Vantaan VIerumäen koulun erityisopettaja Ruusa Riikola on liitutaulun edessä. Taululla on teksti: minusta on tärkeää, ettei lapsia erotella heidän tuen tarpeensa mukaan.
Kuvassa Vantaan VIerumäen koulun erityisopettaja Ruusa Riikola on liitutaulun edessä. Taululla on teksti: minusta on tärkeää, ettei lapsia erotella heidän tuen tarpeensa mukaan. Inkluusio,Vierumäen koulu,erityisopetus,sitaatti

Useimmiten ankkurijakso rauhoittaa oppilasta ja hän voi palata kotiluokkaan. Pienen tauon jälkeen siellä oleminen sujuu yleensä paremmin.

Riikola toteaa, että ankkurimalli sitoo opettajaa ja edellyttää ennakointia.

– Mutta kokemukset ovat olleet niin hyviä, että se vaiva kannattaa nähdä. Jotkut lapset tarvitsevat vahvaa aikuisen läsnäoloa ja tukea.

Rehtori Jukka Ihalainen kertoo, että koululla on käytössä myös versio lappeenrantalaisessa Lappeen koulussakin käytössä olevasta check in - check out -mallista. Vierumäen coach-mallissa oppilaalle nimetään koulun henkilökunnasta oma valmentaja, joka seuraa, toteutuvatko oppilaalle asetetut tavoitteet. Esimerkiksi erään oppilaan tavoite oli, ettei hän riitelisi muiden kanssa koulupäivän aikana.

Anna-Kaisa Mäkinen opettaa Vierumäen koululla viidettä luokkaa. Hänen mukaansa heidän mallissaan parasta on se, ettei ulkopuolinen välttämättä huomaa, kuka luokassa on tehostetun tai erityisen tuen oppilas. Arki sujuu, kun luokan- ja erityisopettajien työnjako on kirjattu tarkasti ylös.

– Ohjeissa lukee esimerkiksi, missä vaiheessa konsultoidaan erityisopettajaa, missä tilanteessa tarvitaan pysäkkijaksoa tai kuka on yhteydessä kotiin.

Kuvassa Vantaan Vierumäen koulun erityisopettaja Anna-Kaisa Mäkinen liitutaulun edessä. Taululla on teksti: Inkluusio vaatii, mutta myös antaa paljon.
Kuvassa Vantaan Vierumäen koulun erityisopettaja Anna-Kaisa Mäkinen liitutaulun edessä. Taululla on teksti: Inkluusio vaatii, mutta myös antaa paljon. Inkluusio,Vierumäen koulu,luokanopettajat,vanhempainilta

Miten opettaja ehtii huomioida vähemmän tukea tarvitsevat lapset?

Monia huolettaa vievätkö enemmän tukea tarvitsevat oppilaat opettajan kaiken ajan. Luokanopettaja Anna-Kaisa Mäkinen ei koe, että olisi hankalaa huomioida nopeammin oppivien tarpeita. Hän pystyy tarvittaessa jakamaan ryhmää eri kokoisiksi erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajan avulla. Lisäksi vuosien työkokemus helpottaa asiaa.

– Eriyttäminen sujuu itselläkin koko ajan helpommin. Nopeammille voi antaa esimerkiksi syventäviä lisätehtäviä.

Mäkisen mukaan samassa luokassa työskentely kasvattaa kaikkien oppilaiden erilaisuuden sietokykyä.

– Oppilailleni ei ole mikään juttu, jos joku tekee tehtäviä eri kirjasta tai aikuinen auttaa oppilasta kirjoittamaan kokeissa vastauksia, jos tämä itse ei pysty.

"On tärkeää, ettei lapsia erotella heidän tuen tarpeensa mukaan"

Vierumäen koulun opettajien mukaan heidän mallinsa vaatii kaikilta yhteistyötä ja joustavuutta. Se ei tapahdu itsestään. Luokanopettajat ja erityisopettajat suunnittelevat koulunkäyntiä ja oppimisen tukimuotoja yhdessä. Työlle on varattu aikaa joka viikko puolitoista tuntia. Rehtori Jukka Ihalaisen mukaan opettajien pitää olla myös valmiita tarvittaessa muokkaamaan toimintaa kesken lukuvuoden.

– Tämä malli ei toimi niin, että mennään omaan luokkaan ja laitetaan ovi perässä kiinni. On sovittava yhdessä, miten resurssit jaetaan järkevästi, ja pidettävä niistä kiinni, Ihalainen sanoo.

Erityisopettaja Ruusa Riikola hakeutui Vierumäen koululle töihin juuri siellä toteutettavan mallin takia.

– Minulle tämä on arvovalinta. Minusta on tärkeää, ettei lapsia erotella tuen tarpeen mukaan, vaan me kaikki olemme yhdenvertaisina tässä yhteiskunnassa.

Luokanopettaja Anna-Kaisa Mäkinen kertoo palautteesta, jonka eräs vanhempi antoi jokin aika sitten.

– Sen mukaan meillä on ihana, lämmin ja välittävä koulu, jossa lapset otetaan huomioon sellaisena kuin he ovat. Se tuntui todella hyvältä.

Vanhempainilta

Tämä juttu on osa Vanhempainilta – kysymyksille, jotka jäivät kysymättä -verkkosarjaa. Jokaisessa osassa keskustelua herättävää koulumaailman kysymystä käsitellään ratkaisujen kautta.

Kysyimme Yle Oppimisen kyselyssä: voiko kovin erilaisia oppilaita laittaa samaan luokkaan. Kyselyyn tulleita vastauksia voit tutkia painamalla nappia. Kyselystä tehty kooste löytyy täältä.

Mitkä näistä väitteistä allekirjoitat?

Inkluusio

edit: 28.3.2019 Otsikko vaihdettu.

Kommentit