Hyppää pääsisältöön

Mitä tehdä, kun tuholaiset tunkevat sisätiloihin? Näin ammattilainen häätää kutsumattomat vieraat

Hevosmuurahaisia laudalla.
Muurahaisyhdyskunta on hankala häädettävä. Hevosmuurahaisia laudalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle hevosmuurahainen

Lattialla vilisee, vintillä rapisee ja seinästä kuuluu rouskutusta... Kodissa on selkeästi kutsumattomia vieraita. Pienten ja vähän isompienkin kodinvaltaajien torjuntaan on monenlaisia keinoja ja kaikkia örkkejä ei ehkä tarvitse edes häätää.

Radio Suomen keväisessä Luonto-Suomen lähetyksessä kuultiin ja pohdittiin monenlaisia ihmisten ja eläinten välisen yhteiselon ongelmia. Kuuntelijoiden kysymyksiin oli vastaamassa tuholaistorjunnan ammattilainen Tuukka Kupiainen Anticimexistä.

Hopeanhohtoinen kiemurtelija on vaaraton

Sokeritoukka
Sokeritoukka syö pölyä ja hyönteisiä. Sokeritoukka Kuva: H Baas / Saxifraga sokeritoukka

Sokeritoukka on todella yleinen kutsumaton kodin vieras, mutta se on sinänsä hyvin harmiton. Villisti vipeltävä viemäriasukas syö pienempiä hyönteisiä ja vaikkapa pölyä. Senhän on siis jopa hyödyllinen!

Sokeritoukkanaaras laskee munansa kylppärissä kaakeleiden rakoihin tai vielä yleisimmin lattiakaivoon. Sieltä ne tekevät retkiä ja liikkuvat seinän rakenteissa tai hiippailevat lattialistojen takana, varjoisissa ja pimeissä paikoissa.

– Sokeritoukat lisääntyvät ja liikkuvat viemäriverkostossa, joten niistä lopullisesti eroon pääseminen on hankalaa, pohtii tuholaisia ammatikseen torjuva Tuukka Kupiainen. Sokeritoukka ei myöskään tuhoa vaatteita eikä elintarvikkeita.

Mutta jos yhteiselo on mahdoton, niin tässä muutama Luonto-Suomen kuuntelijoiden torjuntavinkki:

  • Lattiakaivoon kaadetaan illalla hitaasti litra tai pari kiehuvaa vettä.
  • Keittiön ja kylpyhuoneen lavuaareihin laitetaan illalla tulpat.
  • Viemäriin kaadetaan ruokasooda-etikka -seos: desilitraan etikkaa sekoitetaan ruokalusikallinen soodaa, ja annetaan kuohua. Päälle voi vielä kaataa kiehuvan kuumaa vettä.
  • Sokeritoukat voi pitää loitolla viemärirakeilla. Ne on tarkoitettu viemäritukkeumien ennaltaehkäisyyn ja hajunpoistoon, mutta tepsivät myös sokeritoukkiin.

Oluttölkit häätivät vinttioravat

Orava lintujen ruokintapaikalla
Orava kannattaa häätää mahdollisimman kauas. Orava lintujen ruokintapaikalla Kuva: Yle/Risto Salovaara orava

“Biologianopettaja-anoppini osti tutkimuskäyttöön neljä tölkkiä olutta. Joiko hän ne itse vai ei, siitä ei ole tietoa... Hän laittoi kaksi tyhjää tölkkiä rautalangalla yhteen, ja otti miehensä rautakangen varastosta. Sitten rautakanki talon nurkalle maahan, ja tölkit kankeen kiinni niin, että ne pääsivät helisemään tuulessa. Toiset kaksi tyhjennettyä tölkkiä samalla metodilla palotikkaisiin kiinni mahdollisimman korkealle – jopa niin, että naapurikin näkisi. Nyt ovat oravat kaikonneet. Kilkatus ei pahemmin kuulu sisälle, ja ulkonahan pieni lisä-ääni on vain arkista plussaa. Vinkki on toiminut monen kaverin mökillä.”

Tölkkituulikello saattaa hyvinkin torjua oravan vintiltä, mutta tuholaistorjuja Kupiainen suosittelee silti vinttioravien häätämiseen elävänä pyytävää loukkua. Syöttinä tepsivät yleensä pähkinät, mutta oravalla saattaa olla hyvinkin erikoisia mielihaluja.

Loukutettu orava kannattaa kuljettaa vähintään viiden kilometrin päähän. Kevät on myös oravien pesäpuuhien aikaa, ja riittävän kauaksi häädettynä se pääsee uuden elämän alkuun uuden kumppanin kanssa. Suositeltavaa on yrittää estää oravien pääsy vintille verkottamalla niiden reitit räystään alta.

Kärpäsiä pilvin pimein – vuokraan kuuluvat kärpäspaperit

Kärpänen ikkunalaudalla.
Kärpäset kuuluvat kesään – vai kuuluvatko? Kärpänen ikkunalaudalla. Kuva: Juha Laaksonen Saivartaja (Kärpänen)

“Kärpäset tulevat talon yläkerrasta sisälle, kun lämmitetään puilla, tai jos on kaunis ja lämmin päivä. Muuten niitä ei näy. ” Kärpäsongelma kuulostaa melko hankalalta. Tuukka Kupiainen arvelee kyseessä olevan ullakkokärpäsen, koska kärpäsiä on sisällä “vain” satoja.

– Ullakkokärpäset ovat sukua raatokärpäsille, joten esimerkiksi seinien väleissä saattaa olla kuolleita jyrsijöitä, joissa kärpäsyhdyskunta muhii.

Banaanikärpäsistä pääsee eroon pitämällä hygieniasta huolta. Erityisesti lavuaarien vesilukot kannattaa puhdistaa säännöllisesti, sillä kärpäset munivat suoraan lukkoon kertyneeseen mössöön. Myös roskat, etenkin biojätteet, pitää viedä säännöllisesti ulos.

Muurahaisten ulosmarssiin tarvitaan kuollut kuningatar

Muurahainen lehden päällä
Muurahaiset etsivät sisätiloista ravintoa tai rakentavat pesäkäytäviä. Muurahainen lehden päällä Kuva: Yle/ Risto Salovaara lehti,muurahaiset

“Joka kesä mökillemme Myrskylässä tulee pienien mustien muurahaisten tiedustelijat ja niitä pyörii tiskipöydällä noin 20-40 kappaletta. Jos ei tehdä mitään, niin ne jäävät pyörimään sisätiloihin. Niitä on jopa katossakin. Olemme päässeet niistä nopeasti eroon tällaisella myrkkysyötillä: Muovinpalasen päälle noin teelusikallinen vettä keskelle, ja sekaan varovasti hienosokeria puoli teelusikallista. Vielä viimeiseksi muutama muurahaismyrkkyrae. Kun yksikin muurahainen löytää tämän syötin, niin siitä alkaa muurahaisten lähtölaskenta. Juomapaikasta vihjeen saaneet muut muurahaiset marssivat paikalle, ja jo muutaman minuutin päästä tiskipöydälle tulijoita on seinälaudoilla jopa satamäärin. Mutta seuraavana päivänä pöydällä ei ole enää yhtäkään muurahaista.”

Muurahaisia voi yrittää häätää muillakin luomukonsteilla.

– Monet on kokeilleet myös suolaa ja kanelia, mutta ne eivät välttämättä toimi kovin hyvin, Kupiainen toteaa.

Muurahaisten pesä saattaa olla ulkona, mutta sisältä asunnosta ne etsivät ruokaa. Ensimmäinen ohje on varmistaa, ettei sisätiloissa ole muurahaisille mitään ravintoa, ja erittäin pahassa ongelmassa kannattaa turvautua ammattilaishäätäjän apuun.

Toinen kuuntelijan murkkukysymys koski hevosmuurahaisten hyökkäystä.

“Murkkuhyökkäyksen kohteena oli omakotitalo mäntymetsikössä, jonka pihamaa on hiekkakangasta. Metsässä on myös kaadettuja mäntyjä. Onneksi murkut lakkasivat tulemasta sisälle, kun taloon kaivettiin kunnallinen viemäröinti.”

Tuukka Kupiaisen mielestä tällainen kohde on tyypillinen hevosmuurahaisten pesäpaikka.

– Metsässä ne tekevät pesänsä mielellään kantoihin, ja rakennukseen ne tulevat kaivamaan pesäkanavansa. Ne hakeutuvat alimmaiseen hirteen, koska se on pikkusen kosteampi kuin ylemmät hirret. Puusta ei haeta ravintoa, sen ne saavat ulkoa luonnosta.

Kupiainen arvelee, että murkut häipyivät siksi, että kosteudessa tapahtui viemäröinnin takia muutoksia, ja ne etsivät itselleen toimivamman paikan. Siinä vaiheessa, kun muurahaiset ovat päässeet jo tekemään pesän, niin niiden hävittäminen on aika hankalaa.

– Työmuurahaisille voi yrittää syöttää myrkkygeeliä, jonka ne vievät pesään, ja näin saadaan kuningatar hengiltä. Toinen konsti on kuunnella, missä kohtaa hirttä murkut rouskuttavat, porata seinään reikä, ja siitä myrkky sisään.

Koiperhosten kodinvaltaus

Koiperhosen toukka
Vaatekoin toukka elää ja liikkuu villavaatteiden kuiduissa. Koiperhosen toukka Kuva: Guido Gerding Koiperhonen

“Asun kaksiossa, jossa komerot ovat täynnä vaatteita. Nyt keväällä alkoi koiperhosten kodinvaltaus. Olen pyydystänyt niitä varmaan lähelle 30 kappaletta! Hypin täällä pienen pyyhkeen kanssa, ja pyydystelen niitä heittelemällä pyyhettä seiniin. Usein sammutan valot, ja telkkarin valossa näen niiden lentävän, sitten heti valot päälle, ja alkaa taas pyydystäminen. Perhoset ovat hyvinkin erikokoisia. Osa ollut noin 3-4 millimetrisiä ja suurimmat lähes kahdeksanmillisiä. Ne hakeutuvat mielestäni mustaan tai tummaan.”

Tämän kysymyksen ongelman Kupiainen ymmärtää täysin, sillä koiperhoset ovat myös tuholaismyrkyttäjän painajaisia.

– Vaatekoiden häätäminen voi hoitua hyvinkin nopeasti tai se voi kestää kuukausikaupalla. Ja varsinkin, jos niitä esiintyy ison kerrostalon kellarissa. Niistä ei nimittäin pääse eroon muuten kuin etsimällä ja tuhoamalla niiden pesäke.

Koiperhosen toukat viihtyvät esimerkiksi muovikassissa, jossa säilytetään villavaatteita. Myös rullalle kääritty villamatto on täydellinen pesäpaikka – pimeä ja lämmin. Koiongelma poistuu, kun saastunut pesäke poistetaan.

Hämähäkit ovat hyödyllisiä kavereita

Kotihämähäkki (Tegenaria domestica)
Kotihämähäkit syövät muita ötököitä. Kotihämähäkki (Tegenaria domestica) Kuva: Christoph Zurnieden hämähäkkieläimet

Kysymykseen hämähäkeistä Kupiainen toteaa, että varsinkin vanhassa puutalossa hämähäkit ovat kavereita – ne popsivat kärpäsiä ja poistavat hämmästyttävän määrän muitakin ötököitä.

Pitkäkoipiset ja pallomaiset seinälukit syövät muun muassa punkkeja ja etanoita. Lukit elävät kosteissa tiloissa, kuten ulkovajoissa ja kellareissa.

Sisätiloissa asuvat hämähäkit eivät ole Suomessa vaarallisia. Jos sielu sietää, niin niitä ei tarvitse häätää.

Käpytikka nakutti nurkkalautoihin nyrkin kokoisen reiän

Käpytikka
Tikka kuulee seinässä rouskuttavan kuoriaisen. Käpytikka Kuva: Ritva Löf Käpytikka

"Tikka hakkasi talon seinään reiän. Keinoksi keksittiin hankkia muovinen pöllö pelottimeksi. Mutta ovela tikka vain vaihtoi paikkaa seuraavalle seinälle. Silloin keksittiin laittaa pelottimeksi pöllön kuvia nitojalla talon seiniin vähän enemmänkin. Tikka häipyi, mutta palaako se tänä vuonna?"

Kupiainen arvelee tikan etsineen seinästä ravintoa, sillä huvikseen tikka ei seinää hakkaa. Se kuulee, kun toukka kaivertaa seinää ja ryhtyy nakuttamaan ravintoa äänen perusteella.

– Jos on esimerkiksi heikko käpysato, niin käpytikka etsii ravintoa muualta – vaikkapa talon seinästä.

Koska tikka riehui talon seinällä syksyllä, niin se ei ollut pesänteossa, vaan seinälaudoissa saattoi olla esimerkiksi kuoriaisia. Käpytikka on ympäri vuoden rauhoitettu, joten hengiltä sitä ei saa ottaa.

Kuuntele Luonto-Suomen suora lähetys:

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kommentti: Totuus Madonnasta

    Madonnan esitys Euroviisuissa mahalasku monella tapaa.

    Madonnan esiintyminen Euroviisuissa oli kamalaa ja epävireistä kuunneltavaa. Totuus on, ettei Madonna ole erityinen lahjakkuus laulajana, mutta se ei ole koskaan haitannut, kirjoittaa YleX:n musiikkitoimittaja Markku Haavisto. Oivoi ja ai kauheeta. Siinä ovat päällimmäiset reaktiot Madonnan lauantaisen Euroviisu-esiintymisen jälkeen.

  • Jobinpostia ja Salomonin tuomioita – testaa, tunnetko metaforat!

    Käytämme kielessä paljon metaforia. Ovatko ne tuttuja?

    Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jota käytämme kielessämme – usein huomaamattamme. Aikojen saatossa jokin asia onkin siirtynyt merkitsemään toista ja alkuperäinen merkitys on kenties jo unohtunut. Tunnetko sinä seuraavien metaforien merkityksen tai alkuperän?

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?