Hyppää pääsisältöön

Yksityiskohdat ja sointi lumoavat Alban Gerhardtin Bachissa

Saksalainen sellisti Alban Gerhardt lupasi itselleen, ettei levytä Bachin soolosellosarjoja ennen kuin täyttää viisikymmentä - mutta huomasi yhtäkkiä täyttävänsä. Niinpä Hyperion on nyt julkaissut hänen luentansa tästä sellistien Raamatusta. Aluksi Gerhardt ei tunnu lisäävän mitään lukemattomiin aiempiin tulkintoihin, mutta vähitellen levytyksen yksityiskohdat ja sointi vetävät mukaansa.

Alban Gerhardt / Bach: Suites
Alban Gerhardt / Bach: Suites Uudet levyt

Hyperionin katalogista löytyy jo Steven Isserlisin syvällinen suolikielitulkinta, ja yleisesti soolosellosarjamarkkina on niin tukossa persoonallisuutta ja taitoa, että uusi levytys pitää oikeuttaa muulla kuin sellistin statuksella. Gerhardtin tapauksessa oikeutus ei löydy kokonaisnäkemyksestä tai tekniikasta - hän soittaa yhtä puhtaasti ja kauniisti kuin muutkin ja on päätynyt sangen keskimääräisiin tempoihin ja fraseerauksiin. Mutta kun tuplalevyä kehii auki, neutraaliuden seasta erottuu kekseliäitä, jopa radikaaleja yksityiskohtia: c-molli-sarjan alkusävelen säröteho, muutama sul ponticello pianissimossa, D-duuri-sarjan preludin rytminen artikulointi.

Alban Gerhardt poikkeaa tavallisesta myös sellonsa soinnissa, jota leimaa pehmeä, miellyttävä särinä ilman suolikielten epämääräisyyttä ja ilman jakoa nasaaliin ylärekisteriin ja mörisevään alarekisteriin. Pidän Gebhardtin yleissoinnista jopa enemmän kuin Isserlisin. Gerhardt on löytänyt myös jousen käyttöön ja äänen ottamiseen oman kompromissinsa romanttisen intensiteetin ja barokkisen huokoisuuden väliltä. Jousi on paljon irti kielestä mutta ääni pysyy tasalaatuisena ja ytimekkäänä.

En silti usko että Gerhardtin tulkinta Bachin soolosellosarjoista saavuttaa kovin legendaarista statusta, kilpailu on niin kovaa. Mutta eiköhän se riitä, että erään hyvän sellistin viisikymppiskriisi on tuottanut hyvän levyn, joka sisältää riemastuttavia yksityiskohtia ja muutenkin kelvannee kenen tahansa levyhyllyyn jopa ainoaksi tulkinnaksi Bachin soolosellosarjoista.

J.S. Bach: Soolosellosarjat. - Alban Gerhardt. sello. (Hyperion, CDA68261/2)

Kuuntele Uudet levyt 26.3.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Krishna Nagarajan nyky(kansan)musiikki hurmaa rytmisellä eloisuudella

    Levyarvio

    Italialais-intialainen, Suomeen kotiutunut Krishna Nagaraja tunnetaan viulistina ja alttoviulistina etenkin periodi- ja kansanmusiikkipiireissä. Viime vuodet hän on laatinut Sibelius-Akatemiaan taiteellista väitöskirjaa laveasta polska-aiheesta. Projektin tuloksia on nyt kuultavissa Challenge Classicsin uutuuslevyllä, joka todistaa Nagarajan taidot säveltäjänä. Tales of Norway sisältää norjalaiseen perinteeseen linkittyvää, nykykansanmusiikista ponnistavaa, läpisävellettyä musiikkia, jonka rytminen leikkisyys ja eloisa fantasia tekevät vaikutuksen.

  • Tuplalevyllinen perusteellista klarinetti- ja elektroniikkatutkimusta

    Levyarvio

    Amerikkalainen klarinetisti Lucy Abrams-Husso on kotiutunut Suomeen jo vuosia sitten ja tekee nyt Sibelius-Akatemiassa väitöskirjatutkimusta aikamme amerikkalaisesta ja suomalaisesta klarinettimusiikista. Tutkimusprojektin tuloksia kuullaan SibaRecordsin julkaisemalla tuplalevyllä, joka sisältää seitsemän laajaa teosta klarinetille ja elektroniikalle. Musiikinkuluttajalle tällainen kerta-annos on vähintäänkin riittävä, mutta teosten soinnillinen ja dramaattinen moninaisuus pitää kuulijan mielenkiintoa yllä ja haastaa sopivasti myös perusteellista tutkija-muusikkoa.

  • Lisää sävyjä Vasksin mystiikkapaatokseen

    Levyarvio

    Latvialainen Peteris Vasks on viime vuosina noussut maailmanmaineeseen hempeyttä ja paatosta sekoittavalla versiollaan mystisestä minimalismista. Vasksin luottopianisti Reinis Zarins onneksi tarjoaa päivitystä Vasksin säveltäjäkuvaan Ondinen julkaisemalla uutuuslevyllä, jonka ohjelmistoon sisältyy myös säveltäjän kapinallista ja särmikästä varhaistuotantoa.

  • Kuherruskuukausi Sibeliuksen parissa

    Levyarvio

    Viime syyskuussa Nicholas Collon aloitti Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, ja lähes saman tien suhde laitettiin koetukselle suomalaisittain vaativalla levytyksellä. Sibeliuksen seitsemäs sinfonia sekä näyttämömusiikkisarjat Kuningas Kristian II ja Pelleas ja Melisande tietysti sujuvat RSO:lta kuin vettä valaen, mutta Collonin tulkinnallinen näkemys joutuu kestämään vertailun pitkään perinteeseen. Onneksi Ondinen julkaisema levytys hehkuu kapellimestarin ja orkesterin kuherruskuukauden auvoa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua