Hyppää pääsisältöön

Elvis oli yksi esikuvista – tällainen on demarien puoluejohtajan kulttuurikartta

Antti Rinne Kansallisteatterissa.
Antti Rinne Kansallisteatterissa Helsingissä. Antti Rinne Kansallisteatterissa. Kuva: Tero Ylioja / Yle Antti Rinne,Suomen Sosialidemokraattinen Puolue,vaalit

Talven sairauslomallaan Antti Rinne katsoi paljon televisiota – ja yllättyi. Hän näki paljon "roskaa" ja sanoo kaipaavansa kulttuuria, joka arvostaa ihmistä.

Antti Rinne haluaa järjestää haastattelun Kansallisteatterin lämpiössä Helsingin keskustassa. Hän perustelee paikan valintaa lapsuuden muistoilla ja näyttelijä, lausuja Veikko Sinisalon esityksillä.

Rinne toimi 1980-luvun alkupuolella professori Veikko Sinisalon autonkuljettajana ja näyttämömiehenä. Sinisalo kiersi Suomea Aleksis Kiven runoihin perustuvalla Kaukametsä-esityksellään.

Reilu parikymppinen Rinne oli 35 vuotta nuorempi kuin työnantajansa. Sinisalolle oli myönnetty Pro Finlandia -palkinto ja professorin arvonimi jo 1970-luvun puolella. Rinne sanoo, että hänellä oli ihana esimies.

Kiertueen alkupuolella Rinne toimi myös kuiskaajana. Yksi näytäntöpaikoista oli Kansallisteatteri.

– Taisimme puolentoista vuoden aikana ajaa yhteensä 160 000 kilometriä. Kuuntelin Veikon Kaukametsä-esityksen 138 kertaa eri puolilla Suomea. Osasin ulkoa koko tunnin esityksen.

Kanttorin pianotunneilta omaan bändiin

Lapsuudenkodissa harrastettiin paljon musiikkia ja teatteria. Kansallisteatterissa on nähty mm. Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä ja Peter Pan. Niiden ensi-illat olivat vuosina 1968-69.

Vanhemmat patistivat poikansa pianotunneille. Niinpä Rinne soitti Aaronin Pianokoulu -oppikirjoja läpi Loviisan kanttorin johdolla. Myöhemmin Hyvinkäällä hän liittyi Hyvinkäänkylän työväenyhdistyksen soittokuntaan, jossa hän soitti klarinetin stemmoja.

Teininä Rinne kuunteli kuitenkin rokkia ja diskomusiikkia. Kun oma bändi keikkaili lukioaikoina, Rinne lauloi sekä soitti trumpettia ja urkuja. Yksi esikuvista oli Elvis, eikä vain musiikillisista syistä.

– Hän oli esimerkki siitä, että nuori mies pääsi kovaan suosion ja sitä mekin joskus yritettiin siinä onnistumatta, hän nauraa.

Lomilla kuluu kolme kirjaa viikossa

Kirjojen lukeminen on yksi Rinteen lempirutiineista lomilla ja arkena. Yöpöydällä odottaa Vakoilijoita ja veijareita -teos eli Seppo Tiitisen muistelmat.

– On aika vaikea käydä nukkumaan ilman että lukee kirjaa ainakin muutamaa kymmentä sivua. Jos on viikko pari lomaa, niin varaan aina kolme kirjaa luettavaksi viikkoa kohti vähintään.

Rinne ei halua kertoa, millainen kulttuuri tai taide häntä on suututtanut tai ärsyttänyt. Toisaalta negatiivisten tunteiden herättäminen on hänen mukaansa yksi kulttuurin tehtävä.

Ooppera oli kaksikymppisenä liikaa

Rinne pitää itseään kaikkiruokaisena kulttuurin kuluttajana. Kirjoista uppoavat kaikki dekkareista elämäkertoihin ja tieteiskirjallisuuteen. Teatterissa on nähty klassikkoja ja moderneja esityksiä.

Sitten Rinne muistaa, ettei olekaan ihan kaikkea aina sulattanut. Oopperaa.

Kun hän kuljetti Veikko Sinisalon Savonlinnan Oopperajuhlille silloin 80-luvun alussa, hän pääsi itsekin katsomaan esitystä.

– Se oli kaksikymppiselle, vähän reilulle, miehelle aika vaikea ilta. Kolme ja puoli tuntia ymmärtämättä librettoa laisinkaan. Istua ensimmäisessä rivissä pää kenossa, nähden puolet siitä taiteilijajoukosta lavalla. En ymmärtänyt Sallisen musiikkiakaan .

– Se oli vähän vaikea paikka. Aika monta vuotta meni, ettei oopperassa tullut käytyä.

Toivekappaleena soi Veikko Sinisalon levyttämä Sunnuntai (Mä muistan sen lempeän laakson). Se on Martti Turusen sävellys Aleksis Kiven tekstiin.

Veikko Sinisalo tv-ohjelman Kaukametsä lavasteissa.
Näyttelijä Veikko Sinisalo tv-ohjelmassa "Kaukametsä". Kuva vuodelta 1985. Veikko Sinisalo tv-ohjelman Kaukametsä lavasteissa. Kuva: Yle / Antero Tenhunen Veikko Sinisalo,näyttelijät,lausujat,Kaukametsä

Kulttuurilla on yhteiskunnallinen merkitys

Kulttuuri on Rinteen mielestä osa identiteetin rakentamista, ja siksi se on enemmän kuin, mitä korkeakulttuurilla tarkoitetaan.

Mitä kulttuurin pitäisi tuottaa: elämyksiä, hyötyä vai rahaa? Rinteen mielestä uusia elämyksiä ja hyvää mieltä.

– Kulttuurin tehtävä on lisätä ihmisten näköalaa ja avaruutta ajatuksissa. Sillä on yhteiskunnallinen merkitys tässä suhteessa, hän perustelee.

Rahan tuottaminen on hänestä merkityksellistä taiteilijoille, jotka elättävät itseään.

Omassa puolueessa kulttuuri on ollut tiiviisti osa toimintaa.

– Sosialidemokraattisessa liikkeessä kulttuuri on aina ollut keskeisessä roolissa, kun yhteiskuntaa on pyritty muuttamaan, SDP:n puheenjohtaja kertoo.

– Meillä on ollut teatteritaide, iltamakulttuuri ja tavallisten ihmisten urheilukulttuuri vahvasti mukana tämän liikkeen kasvussa ja edelleenkin se perimä kantaa.

Taidelaitosten pyörittäminen julkisella tuella on tärkeää

Rinteen mielestä kulttuuria ja liikuntaa tuetaan kaiken kaikkiaan liian vähän. Julkisen tuen tarkoitus olisi saada kulttuuri jokaisen suomalaisen saavutettavaksi.

– On äärimmäisen tärkeää, että meillä on teattereita, konserttisaleja ja orkestereita julkisessa omistuksessa, julkisen palvelun osana.

Yleisradion tehtävää hän pitää tärkeänä.

– Meillä on Yleisradio, joka omalla tuotannollaan ja omalla ostotoiminnallaan kykenee tarjoamaan laajamittaista kulttuuritarjontaa suomalaisille ihmisille, hän sanoo.

Ylen merkitys korostui myös Rinteen sairausloman aikana alkuvuonna. Hän katsoi televisiota enemmän kuin normaalisti. Kaikenlaista tuli nähtyä.

– Hätkähdin, että minkälaista roskaa monessa mediassa tulee. On parisuhdedraamaa, jossa petetään toista ihmistä.

– Vastapainona kaipaan kulttuuria, joka arvostaa ihmisiä. Minulle ihmisarvo on jakamaton. On oleellista, että kulttuuri pystyy vahvistamaan ihmisten keskinäistä luottamusta ja keskinäistä arvostusta, mutta myös avaamaan erilaisia lähteitä ajatuksille.

Kuuntele Maija Salmisen toimittama haastattelu kokonaisuudessaan Yle Areenassa.



Puoluejohtajien kulttuurikartan jaksot kuultiin torstaisin Radio Suomessa klo 20.15: Pekka Haavisto 31.1., Jussi Halla-aho 7.2., Anna-Maja Henriksson 14.2., Li Andersson 21.2., Petteri Orpo 28.2., Sampo Terho 7.3., Sari Essayah 14.3., Juha Sipilä 21.3. ja Antti Rinne 28.3.

Lue lisää:
Pekka Haavisto rakastui suomalaiseen designiin jo teininä – tällainen on vihreän puoluejohtajan kulttuurikartta
Jussi Halla-ahon mielestä kirjastoissa pitäisi olla hiljaa niin kuin ennen – tällainen on perussuomalaisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Elämä ilman Abbaa olisi synkkää – tällainen on RKP:n puoluejohtajan kulttuurikartta
Taide saa tuottaa myös pahaa mieltä – tällainen on Vasemmistoliiton puoluejohtajan kulttuurikartta
Petteri Orpo kasvoi mieheksi Suomi-rockin pauhatessa – tällainen on kokoomuslaisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Kulttuurikonservatiivi, joka rakastaa progea, fantasiaa ja Tuulen viemää – tällainen on sinisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Rakkaus kirjoihin syntyi äidin nauhoittamien äänikirjojen myötä – tällainen on kristillisen puoluejohtajan kulttuurikartta
Politiikan murheet haihtuvat seikkailuelokuvia katselemalla – tällainen on keskustalaisen puoluejohtajan kulttuurikartta

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi