Hyppää pääsisältöön

Taiteilija Hannu Väisänen seisoo päällään ja unelmoi oopperan tekemisestä

Säveltäjäksi Hannu Väisänen ei rupea, mutta oopperalibrettoja syntyy kyllä. Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä.

Hannu Väisänen muutti Ranskaan vuonna 1989 ja hän asettui asumaan Pariisiin. Eräänä iltana kun hän palasi kotiinsa hänet kaapattiin ja vietiin panttivankina omaan kotiinsa. Tuona yönä Hannu Väisänen kertoi pohjoisafrikkalaisille kaappaajilleen tarinoita mm. Suomesta. Aamulla miehet lähtivät ja Hannu Väisänen selvisi kokemuksesta vakeuksien ja pitkän prosessin jälkeen.

Kaapatuksi joutuminen ja siitä selviytyminen jätti jäljen. Hannu Väisänen tiedosti tarpeensa kertoa tarinoita ja tämä oli alkusysäys kirjailijan uralle.

Maalaus "Suuri hellyys" on keltaisen värin inspiroima kahden abstraktin kuvion muodostama kokonaisuus.

Taiteilija rakastaa keltaista

Keltainen väri ja valoisuus ovat tunnusomaista Hannu Väisäselle. Harmaakaan ei ole taiteilijalle vieras. Harmaan eri sävyt sävyttivät Hannu Väisäsen lapsuutta. Väisäsen isä työskenteli sotilasmestarina Oulun kasarmilla.

– Kaikki kasarmilla oli harmaata, manttelit, saappaat ja jalkarätit. Sieltä kuitenkin erottuvat ne kymmenet tuhannet harmaan eri sävyt. Kun ympäristö oli karua, silmä tarkensi sävyihin, kuvailee Hannu Väisänen sitä, miten herkkyys väreille hioutui.

Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen (toinen vas.) sisarustensa kanssa rivissä isänsä häissä 1950-luvulla

Lapsi joka tiesi olevansa taiteilija

Värien ja sävyjen havainnointi sekä oma vahva taiteilijuus veivät Hannu Väisästä kutsumusta kohti. Jo kahdeksanvuotiaana hän ilmoitti opettajalle ja luokkakavereilleen juhlavasti että hän on "Taiteilija". Opettaja kysyi silloin ilmoituksen tekijältä:
– Tiedätkö mikä on taiteilija?

Hannu vastasi totuudenmukaisesti:
– Ihan tänä päivänä en tiedä, mutta antakaa minulle aikaa niin kerron parin viikon päästä.

Taiteilijuus on tuosta lähtien ollut keskeinen osa Hannu Väisäsen identiteettiä. Maalaaminen, kirjoittaminen ja laulaminen ovat olleet tärkeimpiä ilmaisukanavia. Kutsumuksestaan tietoisena hän lähti jo nuoruudessaan ensin Oulusta Savonlinnan taidelukioon ja sitten Helsinkiin Suomen Taideakatemian, eli nykyiseen Kuvataideakatemiaan. Taiteilijana Hannu Väisänen on aina kulkenut omia polkujaan.

Väisänen opiskeli 1970-luvun alussa, jolloin opiskelija maailmassa oli vahvana marxilais-leninismi. Se ei häntä kiinnostanut. Myöskin suomalainen kategorisointi on aina häntä ärsyttänyt. Hänelle graafikon ja kuvataiteilijan välisiä raja-aitoja ei ole olemassa. Taiteilija on taiteilija ja tekee kaikkea mihin luovuus häntä johdattaa.

Etelä-Ranskassa kuvataiteilija Hannu Väisäsen pappila, jonka ateljessa syntyy suurin osa maalauksista

Pappilan rauhassa työskennellään ja levätään

Hannu Väisänen asuu ja työskentelee pääosin Lounais-Ranskassa, kunnostamassaan pappilassa. Hänellä on myös koti Pariisissa yhdessä puolisonsa, opettaja Christophe Richardin kanssa. Pariskunta on ollut yhdessä lähes kolmekymmentä vuotta. Viime kesänä puoliso sairastui vakavasti ja joutui viettämään kaksi kuukautta teho-osastolla. Elämän hauraus tuli Väisäselle taas todeksi. Sairaus voitettiin, kaikki on taas kunnossa ja elämä jatkuu.

– Jouluna kävimme laulamassa niillä osastoilla, joilla Christophe sairasti, koska tiedettiin miltä se tuntuu, toteaa Hannu Väisänen vakavana.

Pariskunta viihtyy hyvin Ranskassa, eikä Hannu Väisänen suunnittele paluuta Suomeen. Töiden puitteessa hän vierailee kolme-neljä kertaa vuodessa synnyinmaassaan.

– Minulla on ideaalikuva Suomesta. Se on aivan samaa mitä Pisa-tutkimukset ja maailman onnellisin maa-tutkimukset viestittävät enkä halua murentaa sitä. Mutta ennen kaikkea eurooppalaisuus tulee vuosien myötä yhä tärkeämmäksi, sanoo Väisänen, jota myös Japani on viime vuosina isnpiroinut.

Aamujooga Turunmaan saaristossa saa elämän palapelin palaset kohdalleen.

Hengittäminen juuruttaa elämään

Intensiivisen elämän myötä hengittämisestä on tullut Hannu Väisäselle yhä tärkeämpää. Siksi joogaharjoitukset ja erityisesti hengittämiseen keskittyminen avaavat tien tasapainoon. Fyysinen hyvinvointi on vuosien kuluessa tullut yhä tärkeämmäksi.

– Kerran vuodessa otan sellaisen kuvan jossa seison päälläni. Joogaharjoitus, jossa seistään päällään, on hyvin tärkeää tasapainon ja elimistön kannalta, sanoo hymyilevä taiteilija Hannu Väisänen.