Tekniset apuvälineet ja ajankäyttö mietityttivät ensimmäisessä sähköisessä matematiikan yo-kokeessa

Ensimmäiset matematiikan sähköiset ylioppilaskokeet näkivät päivänvalon keväällä 2019. Abitreeneille lähetettyjen kommenttien perusteella eniten puhuttaneita aiheita olivat ajankäyttö, tekniset apuvälineet sekä tehtävien soveltavuus. Monella kokelaalla loppui kokeessa aika kesken.

Abitreenien pitkän matematiikan kokeen kyselyyn vastanneista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että koe oli aivan liian vaikea. Lyhyen matematiikan kokeen kyselyyn vastanneista samaa mieltä oli 51 prosenttia. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi vajaa 6000 kokelasta ja jälkimmäiseen yli 3000.

Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että sähköisen kokeen tekemiseen kului enemmän aikaa kuin perinteisen kokeen tekemiseen.

– Oli sitten sähköinen tai paperinen koe, aina joillain aikaa piisaa paremmin ja joillain huonommin. Siinä ne erot [osaamisessa] tulevat sitten esiin, kommentoi Ylioppilastutkintolautakunnan matematiikan sensori Juha Oikkonen Abitreenien yo-koelähetyksessä.

– Kokeen laadinnassa on kuitenkin otettu huomioon, että tänä vuonna sähköiset ympäristöt ovat vielä vähemmän tuttuja kuin viiden vuoden kuluttua. Tietoisesti tällä kertaa edellytettiin sähköisten välineiden käyttöä vähän kevyemmin.

Koulujen välillä paljon eroja

Abitreeneille lähetetyistä kommenteista nousi esiin se, että osa abeista ei ollut saanut tarpeeksi opastusta ja harjoitusta sähköisten apuvälineiden käytössä. Kokemattomuus teknisten apuvälineiden käytössä on voinut johtaa siihen, että aika on loppunut kokeessa kesken.

Eri koulujen kesken voi olla paljonkin eroa siinä, miten paljon lukiossa on työskennelty uusien työvälineiden kanssa. Eikö tämä aseta opiskelijat eriarvoiseen asemaan?

– Varmasti näin on, sanoo matematiikan opettaja Piia Vikberg Abitreenien yo-koelähetyksessä.

– Toki opetus ei ole millään tavalla tasalaatuista muutenkaan. Joka tapauksessa on vaihtelua siinä, miten matematiikkaa eri kouluissa opetetaan. Tekniset apuvälineet ovat varmasti iso tekijä, joka lisää vaihtelua opettajien käytänteissä.

Piia pohtii, että suhtautumisessa sähköisten apuvälineiden käyttöön opettajia löytyy molemmista ääripäistä: on niitä, joiden opetuksessa apuvälineiden käyttö on hyvin minimalistista ja niitä, jotka ovat hurahtaneet niiden käyttöön ja opettaneet sellaisiakin asioita, joita ei tarvitsisi.

Kaikkien ei tarvitse osata kaikkia ohjelmia

Opettajien tuleekin nyt tehdä töitä löytääkseen kultaisen keskitien siinä, mitkä ovat tarpeelliset apuvälineet ja kuinka paljon niitä harjoitellaan.

– YTL:n sivuilla on pitkä lista apuvälineitä, mutta ne eivät ole siellä sen takia, että kenenkään tarvitsisi käyttää kaikkia, vaan että jokainen löytäisi sieltä pari ohjelmaa, joita on tottunut käyttämään opettajan ohjauksessa, Juha sanoo.

Tarkoituksena olisikin, että kokelas tietää, millaista apuvälinettä käyttää minkäkinlaiseen tehtävään. Silloin koetilanteessa ei tuhraannu aikaa sen miettimiseen. Siksi apuvälineiden käyttöä olisi hyvä harjoitella koko lukio-opiskelun ajan – kynän ja paperin kanssa laskemisen rinnalla.

Ovatko apuohjelmat kaikkien saatavilla?

Abiturientti Elsi Sloan sanoo Abitreenien yo-koelähetyksessä, että apuohjelmien lisenssin hinta voi rajoittaa sitä, miten pitkäksi aikaa kukin voi ostaa ne itselleen ja harjoitella niiden käyttöä omalla koneella.

Toisaalta monissa kouluissa on tietoisesti valittu esimerkiksi lyhyessä matematiikassa käyttöön maksuton ohjelma GeoGebra, jolla saa Piian mukaan tehtyä melkein kaiken, mitä tarvitseekin osata tehdä.

– Tilanne voi siis olla parempi kuin aiemmin, koska GeoGebra on kaikille ilmainen ja avoin, toisin kuin [fyysinen graafinen laskin], joka maksaa sen 180 euroa.

Ymmärtämistä vaaditaan enemmän kaikissa aineissa

Lisäksi Abitreeneille lähetetyissä kommenteissa puhututti se, että monet tehtävät vaativat niin paljon soveltamista. Mekaanisten laskujen sijaan mukana oli myös useita tehtäviä, joissa osaamista ja ymmärrystä mitattiin eri tavoin. Tällaisia niin kutsuttuja uusia tehtävätyyppejä on kuitenkin ollut kokeissa mukana jo muutaman kokeen ajan.

– Mekaanisen suorittamisen lisäksi näissä edellytetään myös ymmärtämistä. Se on suunta, johon kaikissa aineissa ollaan menossa, sanoo sensori Juha Oikkonen.

Juttua muokattu 28.3. klo 20.21: GeoGebran kirjoitusasu korjattu.