Hyppää pääsisältöön

Vaikka et mahdu valmiiseen muottiin, olet juuri niinkuin olet ja juuri niinkuin pitää

Arto Paasilinnan romaani Ulvova mylläri, jonka päällä on sen innoittamana syntynyt kirje.
Arto Paasilinnan romaani Ulvova mylläri, jonka päällä on sen innoittamana syntynyt kirje. Kuva: Kaisa Pulakka/Yle Ulvova mylläri

Arto Paasilinnan Ulvova mylläri sai toimittaja Kaisa Pulakan ajattelemaan erilaisuuden hyväksymistä ja erilaisena olemista. Kirjan innoittamana syntyi kirje eräälle Erityiselle.


Hei sinä Erityiseni ja Tärkeäni!

Luin Arto Paasilinnan Ulvovan myllärin ja se sai minut ajattelemaan sinua. Toivottavasti et pahastu, kun rinnastan sinut romaanin henkilöhahmoon. Et sinä ole hullu, vaikka oletkin erityinen, erikoinen ja erilainen. Ei ollut Ulvovan myllärin Gunnar Huttunenkaan, vaikka niin väitettiin.

Toivon, että muistat tämän: Niinä hetkinä kun tuntuu, ettet mahdu muottiin, ei vika ole sinussa. Voit uskoa Ulvovaa mylläriä. Todellisia hulluja ovat ne kyläläiset, jotka eivät hyväksy Gunnar Huttusta joukkoonsa sellaisena kuin hän on.

Meidän mielemme yritetään leipoa tiukkareunaiseen muottiin, mutta sinä olet juuri niin kuin olet ja juuri niin kuin pitää. Muotin reunat vain ovat liian ahtaat ja joustamattomat. Et aina ymmärrä mitä muut yrittävät sanattomilla viesteillään kertoa. Et aina naura samassa kohdassa kuin muut. Sanot asiat liian suoraan ja hermostut herkästi. Tarvitset enemmän omaa rauhaa ja välillä vaivut toivottomaan synkkyyteen. Olet kuitenkin hauska ja älykäs. Olet herkkä, tunteva ja empaattinen. Voiko ihmiseltä enempää vaatia?

Erilainen on aina jonkinlainen uhka omalle totutulle arkiolemiselle.

Ulvovassa myllärissä Gunnar Huttuselle selitetään, miksi hänen käytöksensä ei ole soveliasta. Kyläläiset yrittävät ohjata Huttusta “oikeaan suuntaan”, mutta mylläri ei halua tulla ohjatuksi. Toisten motkotus alkaa ahdistaa ja käytös provosoituu entistä hullummaksi. Lopulta kauppiaan vaaka lentää kaivoon ja yhteinen ajatus kirkastuu - Hullujen huoneelle tuommoinen pitäis toimittaa ja heti.

Sinä tiedät miltä Huttusesta tuntuu. Sinua on kuljetettu terapioissa ja toiminnanohjauksessa. Sinua on lääkitty. Sinä ahdistut siitä ja välillä hermostut. Se ei ole mikään ihme. Yhteiskunta näkee kovasti vaivaa ja käyttää paljon resursseja siihen, että sinusta tehtäisiin vähemmän sinä. Tai miedompi sinä. Joidenkin mielestä parempi sinä. Itsesikin kannalta helpompi sinä.

Jos olisit enemmän kuin muut, sinut otettaisiin porukkaan, sinä kelpaisit helpommin kaikille. Eivät ihmiset tee sitä pahalla. Kyse ei ole tietoisesta ulkopuolelle jättämisestä, vaan enemmänkin tietynlaisesta mukavuuden halusta. On helpompi työntää tavanomaisuuden rajoja heilutteleva yksilö pois, kuin ottaa mukaan. Erilainen on aina jonkinlainen uhka omalle totutulle arkiolemiselle.

Poissulkemisen uhasta huolimatta et luovu itsestäsi, et yritä mukautua liikaa.

Arto Pasilinnan luoma Ulvova mylläri pakenee vainoojiaan erämaahan. Sinun turvapaikkasi löytyy virtuaalimaailmasta. Kerrot, että se on ainoa paikka, missä pääset kaikkea pakoon. Siellä voit olla sellainen kuin olet ja sellainen kuin haluat olla. Paasilinna kuvaa Ulvovassa myllärissä Huttusen ajatuksia erämaassa: “Yhtä hän pelkäsi: jospa hän tämmöisessä erakkoelämässä menettää lopullisesti järkensä?" Toivon, ettei sinun virtuaalimaailmasi ole yhtä yksinäinen paikka, kuin Ulvovan myllärin erämaa. Toivon, että sieltä löytäisit itsellesi heimon.

Gunnar Huttunen ei purematta niellyt kyläläisten sopeuttamisyrityksiä. Hän oli suutuspäissään valmis polttamaan jopa oman myllynsä. Olen ylpeä siitä, että myös sinä osaat panna hanttiin. Poissulkemisen uhasta huolimatta et luovu itsestäsi, et yritä mukautua liikaa. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että sille joka vastustaa muottiin tunkemista, koituu ongelmia. Ulvovan myllärin maailmassa vastaanpeneminen johtaa mielisairaalaan. Sinun maailmassasi siitä hyvästä joutuu silmätikuksi, puhutteluun, terapiaan. Kummassakaan maailmassa ei kysytä, mitä tapahtui sitä ennen kuin hermostuit, mikä tai kuka sinut tähän ajoi.

Gunnar Huttunen yritti löytää paikkaansa 1950-luvun suomalaisessa pikkukylässä. Se oli rajoiltaan ahdas maailma. Vaikka suvaitsevaisuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä puhutaan nykyään paljon, on meidänkin maailmassamme ahtaat rajat.

Toivon sinulle voimia siihen, että kaiken keskellä näkisit itsesi arvokkaana ja rohkeasti nauttisit omasta erityisyydestäsi.

Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Yle Radio 1:n Lukupiirissä lauantaina 30.3. klo 19.02. Radionkuuntelijoiden kanssa kirjasta keskustelevat teatteriohjaaja ja dramaturgi Sirkku Peltola, kirjailija ja teatterintekijä Juha Hurme sekä toimittaja Kaisa Pulakka. Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 09 144800 ja WhatsApp viestin voit lähettää numeroon 044-5144800. Lukupiiriin voi osallistua myös verkkokeskustelussa, joka on auki lähetyksen ajan osoitteissa yle.fi/lukupiiri. Verkkokeskustelua isännöi toimittaja Jani Tanskanen.

Teema esittää ranskalaisen elokuvaversion Paasilinnan romaanista Ulvova mylläri keskiviikkona 3.4. klo 22, Areenassa 30 päivää ja Puheen Kirja vs. leffa -ohjelman aiheena Ulvova mylläri on torstaina 4.4. klo 14.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.