Hyppää pääsisältöön

Vaikka et mahdu valmiiseen muottiin, olet juuri niinkuin olet ja juuri niinkuin pitää

Arto Paasilinnan romaani Ulvova mylläri, jonka päällä on sen innoittamana syntynyt kirje.
Arto Paasilinnan romaani Ulvova mylläri, jonka päällä on sen innoittamana syntynyt kirje. Kuva: Kaisa Pulakka/Yle Ulvova mylläri

Arto Paasilinnan Ulvova mylläri sai toimittaja Kaisa Pulakan ajattelemaan erilaisuuden hyväksymistä ja erilaisena olemista. Kirjan innoittamana syntyi kirje eräälle Erityiselle.


Hei sinä Erityiseni ja Tärkeäni!

Luin Arto Paasilinnan Ulvovan myllärin ja se sai minut ajattelemaan sinua. Toivottavasti et pahastu, kun rinnastan sinut romaanin henkilöhahmoon. Et sinä ole hullu, vaikka oletkin erityinen, erikoinen ja erilainen. Ei ollut Ulvovan myllärin Gunnar Huttunenkaan, vaikka niin väitettiin.

Toivon, että muistat tämän: Niinä hetkinä kun tuntuu, ettet mahdu muottiin, ei vika ole sinussa. Voit uskoa Ulvovaa mylläriä. Todellisia hulluja ovat ne kyläläiset, jotka eivät hyväksy Gunnar Huttusta joukkoonsa sellaisena kuin hän on.

Meidän mielemme yritetään leipoa tiukkareunaiseen muottiin, mutta sinä olet juuri niin kuin olet ja juuri niin kuin pitää. Muotin reunat vain ovat liian ahtaat ja joustamattomat. Et aina ymmärrä mitä muut yrittävät sanattomilla viesteillään kertoa. Et aina naura samassa kohdassa kuin muut. Sanot asiat liian suoraan ja hermostut herkästi. Tarvitset enemmän omaa rauhaa ja välillä vaivut toivottomaan synkkyyteen. Olet kuitenkin hauska ja älykäs. Olet herkkä, tunteva ja empaattinen. Voiko ihmiseltä enempää vaatia?

Erilainen on aina jonkinlainen uhka omalle totutulle arkiolemiselle.

Ulvovassa myllärissä Gunnar Huttuselle selitetään, miksi hänen käytöksensä ei ole soveliasta. Kyläläiset yrittävät ohjata Huttusta “oikeaan suuntaan”, mutta mylläri ei halua tulla ohjatuksi. Toisten motkotus alkaa ahdistaa ja käytös provosoituu entistä hullummaksi. Lopulta kauppiaan vaaka lentää kaivoon ja yhteinen ajatus kirkastuu - Hullujen huoneelle tuommoinen pitäis toimittaa ja heti.

Sinä tiedät miltä Huttusesta tuntuu. Sinua on kuljetettu terapioissa ja toiminnanohjauksessa. Sinua on lääkitty. Sinä ahdistut siitä ja välillä hermostut. Se ei ole mikään ihme. Yhteiskunta näkee kovasti vaivaa ja käyttää paljon resursseja siihen, että sinusta tehtäisiin vähemmän sinä. Tai miedompi sinä. Joidenkin mielestä parempi sinä. Itsesikin kannalta helpompi sinä.

Jos olisit enemmän kuin muut, sinut otettaisiin porukkaan, sinä kelpaisit helpommin kaikille. Eivät ihmiset tee sitä pahalla. Kyse ei ole tietoisesta ulkopuolelle jättämisestä, vaan enemmänkin tietynlaisesta mukavuuden halusta. On helpompi työntää tavanomaisuuden rajoja heilutteleva yksilö pois, kuin ottaa mukaan. Erilainen on aina jonkinlainen uhka omalle totutulle arkiolemiselle.

Poissulkemisen uhasta huolimatta et luovu itsestäsi, et yritä mukautua liikaa.

Arto Pasilinnan luoma Ulvova mylläri pakenee vainoojiaan erämaahan. Sinun turvapaikkasi löytyy virtuaalimaailmasta. Kerrot, että se on ainoa paikka, missä pääset kaikkea pakoon. Siellä voit olla sellainen kuin olet ja sellainen kuin haluat olla. Paasilinna kuvaa Ulvovassa myllärissä Huttusen ajatuksia erämaassa: “Yhtä hän pelkäsi: jospa hän tämmöisessä erakkoelämässä menettää lopullisesti järkensä?" Toivon, ettei sinun virtuaalimaailmasi ole yhtä yksinäinen paikka, kuin Ulvovan myllärin erämaa. Toivon, että sieltä löytäisit itsellesi heimon.

Gunnar Huttunen ei purematta niellyt kyläläisten sopeuttamisyrityksiä. Hän oli suutuspäissään valmis polttamaan jopa oman myllynsä. Olen ylpeä siitä, että myös sinä osaat panna hanttiin. Poissulkemisen uhasta huolimatta et luovu itsestäsi, et yritä mukautua liikaa. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että sille joka vastustaa muottiin tunkemista, koituu ongelmia. Ulvovan myllärin maailmassa vastaanpeneminen johtaa mielisairaalaan. Sinun maailmassasi siitä hyvästä joutuu silmätikuksi, puhutteluun, terapiaan. Kummassakaan maailmassa ei kysytä, mitä tapahtui sitä ennen kuin hermostuit, mikä tai kuka sinut tähän ajoi.

Gunnar Huttunen yritti löytää paikkaansa 1950-luvun suomalaisessa pikkukylässä. Se oli rajoiltaan ahdas maailma. Vaikka suvaitsevaisuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä puhutaan nykyään paljon, on meidänkin maailmassamme ahtaat rajat.

Toivon sinulle voimia siihen, että kaiken keskellä näkisit itsesi arvokkaana ja rohkeasti nauttisit omasta erityisyydestäsi.

Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Yle Radio 1:n Lukupiirissä lauantaina 30.3. klo 19.02. Radionkuuntelijoiden kanssa kirjasta keskustelevat teatteriohjaaja ja dramaturgi Sirkku Peltola, kirjailija ja teatterintekijä Juha Hurme sekä toimittaja Kaisa Pulakka. Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 09 144800 ja WhatsApp viestin voit lähettää numeroon 044-5144800. Lukupiiriin voi osallistua myös verkkokeskustelussa, joka on auki lähetyksen ajan osoitteissa yle.fi/lukupiiri. Verkkokeskustelua isännöi toimittaja Jani Tanskanen.

Teema esittää ranskalaisen elokuvaversion Paasilinnan romaanista Ulvova mylläri keskiviikkona 3.4. klo 22, Areenassa 30 päivää ja Puheen Kirja vs. leffa -ohjelman aiheena Ulvova mylläri on torstaina 4.4. klo 14.

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri