Käytetty muovi saa uuden elämän
– kierto uudeksi tuotteeksi alkaa muovinkeräysastiasta
Tässä artikkelissa kymmenen Suomen parasta muoviasiantuntijaa kertoo, miksi muovin lajittelu kannattaa. Jogurttipurkki sujahtaa pikaisesti huuhtaistuna muovinkeräysastiaan. Muovipakkausten lajittelu omaan keräysastiaansa on pieni teko, jonka ansiosta roskasta tulee uusien muovituotteiden raaka-ainetta. Muovipakkaus kiertää aikamoisen matkan tuottajalta kauppaan ja kuluttajan kautta uudeksi tuotteeksi.
Kotien pakkausmuoveja on kerätty vuodesta 2016 alkaen. Muovipakkausten keräysketju kehittyy kaiken aikaa. Suomea kirittää osaltaan myös EU. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien muovipakkausten tulee olla kierrätettäviä.
Mustikkametsässä rakastan muovia. Säilön keräämäni marjasaaliin uudelleen käytettäviin muovirasioihin.
On tärkeää, että kotitaloudet lajittelevat pakkausmuovinsa ja vievät ne kiinteistönsä muovinkeräysastiaan tai alueelliseen keräyspisteeseen.
Esittelykuva: Riku Eksymä
Muovinkeräysastioita tulee koko ajan lisää kotipihoille ja alueellisiin ekopisteisiin. Silti ihan kaikkea pakkausmuovia ei ole mahdollista eikä järkevääkään kerätä. Esimerkiksi keräysalueen asukastiheys vaikuttaa siihen, onko muovinkeräys kannattavaa. Eksymän mukaan on tärkeää pohtia, miten muovinkeräys on taloudellisinta ja ympäristöystävällisintä toteuttaa.
Kannattaako harvaan asutuilla alueilla lähteä hakemaan niitä kahta muovipakkausta jostain yksittäisestä talosta? Eihän siinä ole mitään järkeä. Syrjäseuduilla voi olla kokonaisuuden kannalta mielekkäintä lajitella muovi sekajätteen joukkoon ja polttaa se.
Esittelykuva: Vesa Soini
Suomen uusiomuovi oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini haastaa kaikki suomalaiset lajittelemaan pakkausmuovinsa.
Kuluttajien muovipakkauksia kerätään aluekeräyspisteissä ja kiinteistöiltä. Nykyistä aluekeräysverkostoa tulee kehittää ja sen palvelukykyä parantaa.
Esittelykuva: Pertti Tammivuori
Kaikki lajiteltu kotitalousmuovi menee Riihimäelle Fortumin muovinjalostamoon jatkokäsiteltäväksi. Jos omalla kotipihalla ei ole muovinkeräysastiaa, toinen vaihtoehto ovat eri puolilta Suomea löytyvät alueelliset ekopisteet. Alueellisia keräyspisteitä tulee koko ajan lisää, kertoo Rinki oy:n operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori.
Esittelykuva: Vesa Kärhä
Paras jäte on syntymätön jäte. Toiseksi paras vaihtoehto on hillitä uuden muovijätteen syntymistä aina, kun se on kohtuudella mahdollista. Kertakäyttöiset muovit kannattaa vaihtaa monikäyttöisiin. Muovipakkausten valmistajat rajoittavat muovijätteen määrää vähentämällä itse tuotteen valmistukseen käytetyn raaka-aineen osuutta esimerkiksi ohentamalla, vaahdottamalla tai yhdistämällä eri muoveja. Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä on työskennellyt muovien kanssa koko työuransa ajan.
Rakastan muovia sen monikäyttöisyyden vuoksi. Muovin kanssa vastuu ja mahdollisuus ovat samassa paketissa. Vastuu tarkoittaa, että muovista täytyy pitää huolta, eli huolehtia se käytön jälkeen asianmukaisen jätehuollon piiriin.
Esittelykuva: Satu Pasanen.
Muovinkierrätyksen täytyy olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa, VTT:n tutkija Satu Pasanen kertoo. Tarvitaan myös uutta liiketoimintaa sekä tutkimus- ja kehitystyötä.
Kierrätetystä uusiomuovista voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita. Kaupoista löytyy esimerkiksi roskapusseja, wc-harjoja, kastelukannuja ja kukkaruukkuja. Pääsääntöisesti tällä hetkellä elintarvike- ja lääkepakkausten raaka-aineena ei käytetä kierrätysmuovia, mutta poikkeuksena ovat esimerkiksi rPET-pullot.
- EU:n muovistrategian mukaan meidän pitäisi jo tuotteita suunnitellessa ottaa huomioon koko muovipakkauksen arvoketju, joka kulkee suunnittelijalta valmistajalle, kuluttajalle, kierrättäjälle ja takaisin uudeksi muovituotteeksi. Uusiomuovien hyödyntäjiä tarvitaan lisää. Meidän pitää saada nämä kaikki toimimaan yhtä aikaa kohti samaa päämäärää, Pasanen sanoo.
Esittelykuva: Samuel Hartikainen
Kuluttajilla on oma tärkeä roolinsa muovikierron toteutumisessa, Itä-Suomen tutkija Samuel Hartikainen sanoo.
Mikromuovit ovat mikroskooppisen pieniä muovihiukkasia, jotka ovat irronneet isommista muovikappaleista. Osa mikromuoveista irtoaa esimerkiksi kosmetiikasta tai maaleista. Me kaikki kylvämme tahtomattamme mikromuovia ympäristöömme. Pieniä muovihiukkasia hitustuu tekstiileistä käytön ja pesun myötä. Mikromuovia irtoaa jopa kenkien pohjista ja autonrenkaista.
Tutkija Samuel Hartikainen tutkii mikromuoveja ja niiden vaikutuksia ympäristöömme ja terveyteemme. Lisää tutkittua tietoa mikromuoveista tarvitaan.
- Toistaiseksi mikromuoveista ei ole löytynyt mitään positiivista. Kansainvälinen tiedeyhteisö on hyväksynyt varovaisuusperiaatteen, jonka mukaan muoviroskan ja mikromuovin kulkeutumista luontoon pitää pyrkiä estämään, vaikka emme vielä tiedä kaikkia ympäristö- ja terveysriskejä.
Usein muovijäte mielletään Aasiassa oleviksi jätekasoiksi tai valtamerten muovipyörteiksi. Samuel Hartikainen tutkimusryhmineen osoitti, että mikromuovia löytyy puhtaana pitämistämme järvivesistäkin:
Ei tarvitse puhua valtamerten valtavista muovilautoista. Riittää, kun menee tuonne Kallaveden rantaan oikeisiin paikkoihin, minne muovia on päässyt kertymään vuosikymmeniä. Sitä löytyy sieltä todella paljon. Eli on montakin hyvää syytä estää muovien kulkeutuminen luontoon.
Hartikainen kertoo, että kesällä 2018 tehdyissä tutkimuksissa Kallaveden seitsemältä rannalta löydettiin 23 jätesäkillistä muovia, yhteensä 110 kiloa. Vedessä ja rannoilla kelluva muovijäte hajoaa ajan myötä mikromuoviksi.
Meitä mikromuovitutkijoita kiinnostaa vaikutukset, oli se sitten ympäristöriskin tai terveysriskin arvioimista. Mikromuovi on tällainen kuljetin muille aineille. Muovi itsessään voi olla ongelma luonnossa roskana ja esimerkiksi tukehduttaa eliöitä. Mikromuovi puolestaan ympäristössä voi tunkeutua pienempiin eliöihin ja päätyä sitä kautta ravintoketjuun. Se voi myös hyvin pienenä tunkeutua ihmisen tai eliön kudoksiin.
Esittelykuva: Juha-Matti Katajavuori
Luonnonvarakeskusken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Muovi ei kuulu jätteenä pyörimään luontoon, mutta elintarvikepakkausmateriaaliksi se sopii hyvin.
Elintarvikepakkausten kehitystyö ja valinnat ovat täynnä kinkkisiä kysymyksiä, joihin tarvitaan tieteellisiä vastauksia kokonaisvaltaisen elinkaarisen ympäristönsuorituskyvyn osalta. Onko ympäristön kannalta parempi elintarvikemuovipakkaus ohennettu monikerrosmateriaali vai helposti kierrätettävä paksu monomeerista valmistettu muovirasia? Kysymyksiin ei ole aina valmiita tieteellisiä vastauksia. Niitä tulisi nyt tuottaa, Katajajuuri sanoo.
Meidän pitää ratkoa pakkausten keräyksen, kierrätyksen ja uusien käyttökohteiden haasteet. Jotta muovi kiertäisi oikeasti uusiksi tuotteiksi, muovin lajittelun pitäisi lyödä isosti läpi ja kierrätyksen onnistua korkean lisäarvon tuotteiksi neitseellistä muovia korvaamaan. Paras lopputulema ehkä olisi se, että pystyisimme valmistamaan nykyisen muovin kaltaisia materiaaleja jäte- ja sivuvirroista, erityisesti biopohjaisista raaka-aineista.
Esittelykuva: Terhi Uusitalo
Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo laatii kriteereitä pesu- ja puhdistusaineille sekä kosmetiikalle. Usein kodin puhdistusaineet ja kosmetiikka myydään muovipakkauksissa.
Muovi on monella tapaa tosi hyvä materiaali, mutta kertakäyttöisenä se on resurssien haaskausta.
Joutsenmerkki annetaan tuotteille, jotka ovat ympäristön kannalta parempia valintoja. Joutsenmerkin kieltolistalla ovat mikromuovit, muoviset vanupuikot ja muoviset kertakäyttöesineet. Joutsenmerkityn tuotteen pakkauksen tulee olla helposti kierrätettävä. Kierrätysmuovista tehdyt pakkaukset ovat vielä harvinaisia: niitä on vähän tarjolla ja kuluttajat saattavat vierastaa niiden harmahtavaa väriä.
Terhi Uusitalo kannustaa välttämään kertakäyttömuovien käyttöä. Vaikka käytön jälkeen kertakäyttömuki päätyisikin asianmukaisesti jäteastiaan, ympäristön kannalta vain kerran palvellut tuote on huono juttu.
Kertakäyttöistä muovia kannattaa välttää aina, kun se on vain mahdollista. Minulla on esimerkiksi yksi työkaveri, joka käy tossa meidän alakerran lounasravintolassa hakemassa ihan tavalliselle posliinilautaselle aina ruoka-annoksensa. Ja tietysti kaikki muovipakkaukset kannattaa kierrättää, niin saadaan ne materiaalit talteen.
Harkinta, tarkoituksenmukaisuus ja terve varovaisuus ohjaavat Uusitalon omaa muovinkäyttöä.
Mä tämmöisenä kemikaaliharkitsevana välttäisin muovin kuumentamista, pehmeitä muovileluja, varsinkin pienimmillä lapsilla, jotka syö vielä kaikkea ja laittaa kaiken suuhunsa. Turvallisuussyistä niihin lasten leikkeihin en anna mitään muita muoviesineitä kuin leluja.
Jos lelut on hankittu EU:n alueelta, ne ovat pääsääntöisesti turvallisia, Uusitalo sanoo. EU:n ulkopuolelta tilatut lelut voivat olla yllätys, koska niiden ei tarvitse täyttää EU:n kemikaali- ja lelulainsäädännön vaatimuksia. Lapselle ei kannata antaa leluiksi vanhoja kaukosäätimiä ja puhelimia, vaikka he usein rakastavat leikkiä niillä. Elektroniikkaa ei ole lähtökohtaisesti valmistettu leluiksi ja siksi niistä voi vapautua laitetta imeskelevään lapseen esimerkiksi palonsuoja-aineita. Vanhoja leluja ei myöskään kannata antaa lapselle, koska lelulainsäädäntö on muuttunut. Vanhojen lelujen ei ole tarvinnut täyttää nykylainsäädännön vaatimuksia.
Esittelykuva: Sari Kauppi
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sari Kauppi tarkastelee muoveja kiertotalouden näkökulmasta.
Kannattaa miettiä tarkemmin, millaisia tuotteita ostaa ja valita mieluummin pitkäikäisiä kuin kertakäyttöisiä tuotteita.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sari Kauppi: - Muovitiekarttaan on kerätty ehdotuksia muoviongelmien ratkaisemiseksi ja innovaatiotyön vauhdittamiseksi. Ensimmäinen toimenpide on roskaamisen vähentäminen ja turhan kulutuksen välttäminen. Tutkittua tietoa muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksista tarvitaan lisää. Primäärejä mikromuoveja pääsee luontoon esimerkiksi kosmetiikasta ja maaleista. Primääriset mikromuovit halutaan kieltää EU:ssa. Suurin osa mikromuoveista on sekundäärisiä. Ne ovat peräisin tiemaaleista ja auton renkaista.
Linkki muovitiekarttaan
Kauppi kertoo, että kiertotalouden perusajatukset ovat monille ihan tuttuja asioita. Uusia tavaroita hankitaan vasta sitten, kun vanhaa ei voi enää korjata. Hankitut tavarat käytetään loppuun ja jätteet lajitellaan asianmukaisesti. Keräysastiasta materiaalit kiertävät uusiksi raaka-aineiksi tai ne poltetaan. Säästäväisyys ja materiaalien uusiokäyttö eivät ole ihan uusia ideoita:
Teknisen työn opettajana työuransa tehnyt isäni on aina ollut hyvin säästäväinen. Esimerkiksi levymateriaaleista isä vaati oppilaita leikkaamaan reunapaloja, jotta loppulevy jäi mahdollisimman suureksi, eikä tullut hukkapaloja. Koulussa isäni sai lempinimen Roope kuuluisan säästäväisen Ankkalinnan asukkaan mukaan. Lempinimi seurasi isää kaikki hänen työvuodet läpi, vaikka kaikki oppilaat eivät ehkä tienneetkään, mistä lempinimi oli alunperin peräisin. Hänen oppitunneillaan varmasti kaikille kävi selväksi, että mitään materiaaleja ei heitetä hukkaan.
Esittelykuva: Hannu Ilvesniemi
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi.
Muoveja on useita erilaisia. Erilaiset muovit poikkeavat toisistaan käyttömahdollisuuksiltaan ja kierrätysominaisuuksiltaan.
Muovi hyvä ruokapakkauksissa. Muovihan valmistetaan pääasiassa öljystä, nykyään myös biomateriaaleista jonkin verran. Biomuovit materiaaleina eivät välttämättä poikkea öljystä tehdyistä muoveista kovin paljon. Muovin kierrätystä kannattaa aina tarkastella kustannus-hyöty -näkökulmasta. Kierrätys ei aina ole optimaalisin vaihtoehto. Vesistöihin ja sitä kautta mahdollisesti ihmiseen saakka kulkeutuva mikromuovi on ongelma.
Biomuovit valmistetaan pääasiassa kasveista. Ilvesniemen mukaan muovien elinkaariajattelu on ykkösasia. On tärkeä miettiä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa, mihin muovi käytön jälkeen päätyy:
Tutkijankin täytyy tavoitella ratkaisuja, millä muovin palauttaminen joko energiaksi tai uudelleenkäyttöön on niin houkuttelevaa, että että se myös oikeasti tapahtuu.
Juttu on julkaistu alunperin I love muovi -kampanjan yhteydessä keväällä 2019.
Mari Keinänen
Yle