Hyppää pääsisältöön

Juha Sipilällä on metsässä oma muistelupuu, jonka rungolla puhutaan ilot ja surut – Keskustan puheenjohtaja on valmis lisäämään metsien hakkuita

Juha Sipilä untuvatakissa
Juha Sipilä untuvatakissa Kuva: Marko Oikarinen Juha Sipilä

Juha Sipilällä on luontoon käytännönläheinen suhde. Nuorempana hän hankki kesätienestit metsästä, pääministerinä ja keskustan puoluejohtajana hän pitää metsää Suomen talouden tukipilarina. Joskus metsä myös pysäyttää ja tuo lohtua, kuten tapahtui hänen kuopuksensa kuoleman jälkeen. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.

Meilahden sairaalan katolla säksättää keltainen helikopteri. Meteli kantautuu kivenheiton päässä sijaitsevaan Kesärantaan, pääministerin virka-asuntoon. Sielläkin työskentelee pilotti – Juha Sipilä vaihtaa toisinaan ministeriauton helikopteriin tai lentokoneeseen ja lentää itse määränpäähänsä.

Ei siis ihme, että Sipilä nimeää suosikkieläimekseen laulujoutsenen. Lentäjä arvostaa toista lentäjää.

– Pystytin Lapissa kerran teltan lammenrantaan, ja tuo lampi oli joutsenten kiitotie. Lintujen liike oli komeaa ja ylvästä, kun ne lensivät yli. Joutsenen siipien kärkiväli on yllättävän iso.

Nuori Juha Sipilä tasapainottelee Lapissa purossa makaavan tukin päällä
Juha Sipilän kotialbumista. Nuori Juha Sipilä tasapainottelee Lapissa purossa makaavan tukin päällä Juha Sipilä

Suru helpottaa muistelupuulla

Kesärannan lasiveranta kylpee keväisessä auringonvalossa. On niin kirkasta, että pienestä kännykästä on vaikea erottaa haalistunutta valokuvaa.

Sipilöiden kotialbumista löytynyt kuva vie vuosikymmenten taakse Lappiin. Nuori Juha tasapainottelee tunturipurossa makaavan liukkaan tukin päällä.

Sipilä ei muista enää lippukuntansa nimeä, mutta kertoo osallistuneensa innokkaasti lukuisille partioretkille. Hän on ylpeä siitä, että sai siirrettyä partioinnostuksen omiin lapsiinsa. Esimerkiksi Tuomo, sisarusparven nuorimmainen, eteni partiojohtajaksi asti.

Keskustan puoluejohtajalla on seitsemän lastenlasta, joista monet ovat olleet hänen mukanaan teltta- ja nuotioretkillä. Sipoossa nykyisin asuva Sipilä kertoo, että yksi tietty puu on kotimetsässä erityisen tärkeä. Se liittyy hänen poikaansa Tuomoon, joka menehtyi neljä vuotta sitten äkillisesti, vain 22-vuotiaana.

– Etsimme metsästä Tuomon muistelupuun. Olemme istuneet siellä lastenlasten kanssa, ja he ovat kertoneet omia muistojaan Tuomosta. Tästä kaatuneesta puusta on tullut heille tärkeä.

Hän sanoo, että vaikka kukin lapsenlapsi käsitteli surua omalla tavallaan, muistelupuulla istuessa suru tuntui helpottavan.

Sipilä ei puhu omasta surutyöstään enempää, mutta kertoo luonnon toimivan parhaimmillaan siten, että se irrottaa ajatukset arjesta. Haastattelupäivän aamuna hän oli jo tehnyt Sipoossa viiden kilometrin metsälenkin koiransa kanssa.

Juha Sipilä kävelee Kesärannan pihalla
Juha Sipilä kävelee Kesärannan pihalla Kuva: Marko Oikarinen Juha Sipilä

Metsässä liikkuminen on tuonut Juha Sipilälle myös rahallista hyötyä. Marjastaminen on ollut aina mieluisaa, ja nuorena poikana hän kuljetti keräämänsä marjat paikalliseen kauppaan ja sai siitä kesätienestiä.

Marjastusinto oli myöhemminkin kova. Parikymppisenä avioituneella Sipilällä ei ollut vielä edes lapsia, kun hän osti vaimonsa kanssa suuren, 500 litran käytetyn pakastimen, jonka nuoripari poimi täyteen marjoja.

– Niitä riittikin sitten moneksi vuodeksi, nauraa Sipilä.

Pessimismiä, politiikkaa ja puutöitä

Juha Sipilä vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kainuun Puolangalla. Valtavat metsät ja polveileva maasto takasivat rauhallisen ja luonnonläheisen kasvuympäristön.

Sipilän mukavimpia luontomuistoja ovat käynnit Hepokönkäällä isän ja äidin kanssa. Hepoköngäs on Puolangan tunnetuin luontokohde ja Suomen korkeimpia putouksia, jossa Heinijokea virtaava vesi syöksyy jylhän kallioseinämän päältä parikymmentä metriä alas.

– Kävimme siellä usein äitienpäivän aikoihin. Maassa oli vielä lunta, mutta joki oli jo vapaa, jolloin putouskin oli mahtavimmillaan.

Luonnonkauneus ei kuitenkaan ole pitänyt väkeä Puolangalla. Ei pitänyt Juha Sipilääkään, mutta vaikka väkiluku jatkaa kutistumistaan, se ei ole lannistanut huumorintajuisia paikkakuntalaisia.

Runsaan 2 500 asukkaan Puolanka brändää itseään nykyään pessimismillä ja neuvoo tienvarsimainoksissaan ajamaan paikkakunnan ohi. Valtakunnallistakin julkisuutta saaneella Puolangan pessimistit ry:llä on tapana valita vuoden vätys.

Arvonimeä tuskin myönnetään Suomen kuuluisimmalle ex-puolankalaiselle Juha Sipilälle, jota ei voi hitaaksi tai pessimistiksikään syyttää, niin ahkerasti hän on vaalien alla korostanut hallituksensa saavutuksia. Mutta vielä yhteiskuntasopimusta hierottaessa hänen voimalauseensa oli “pessimisti ei pety”.

Käsillä tekeminen on ollut minulle aina mukava harrastus.

Sipilä on henkeen ja vereen insinööri, jonkinlainen sekoitus poliitikkoa ja propellipäätä. Viime eduskuntavaalien alla hän ajeli ympäri Suomea El Kaminaksi ristityllä häkäpönttöautollaan.

– Se oli opettavainen kokemus, ja siinä sivussa syntyi sitten sellaista teknologiaa, jota pystyy hyödyntämään bioenergian tuotannossa.

Puoluejohtajan verstas ei hiljennyt El Kaminan jälkeen. Hän lahjoitti vastikään eduskunnan jättäville keskustalaisille itse tehdyt puheenjohtajan nuijat. Materiaalin hän sai paksusta vaahteranoksasta, jonka talvimyrsky pudotti Kesärannan pihaan. Sipilä pilkkoi karahkan pienemmäksi ja kuivatti kesän yli.

Juha Sipilästä on syntynyt vaikutelma käytännön ihmisenä: puu on ennen muuta kiehtova raaka-aine, sillä on käyttöarvoa, eivätkä metsät ole hänelle mitään puunhalailupuistoja.

– Olen minä valmistanut kolme venettäkin sekä kanootteja. Nyt on työn alla kajakki. Kyllä käsillä tekeminen on ollut minulle aina mukava harrastus.

Juha Sipilä untuvatakissa
Juha Sipilä untuvatakissa Kuva: Marko Oikarinen Juha Sipilä

Taimi kerrallaan ilmastonmuutosta vastaan

Ilmastonmuutos on kevään eduskuntavaalien yksi keskeisimmistä puheenaiheista. Keskusta haastaa vaalikampanjassaan suomalaiset istuttamaan metsää ensi kesänä kymmenen miljoonan puun verran.

Puolueen puheenjohtajan mukaan tähän mennessä istuttajia on ilmoittautunut miljoonalle taimelle, eli tavoitteesta on saavutettu vasta kymmenesosa. Määrällä ei peitä edes vielä pinta-alaltaan Suomen pienintä kaupunkia Kauniaista, mutta kymmenellä miljoonalla puuntaimella metsitettäisiin jo kokonainen Raisio, 50 neliökilometriä. Sipilä lupaa itse sitoutua kampanjaan 200 000–250 000 taimella.

Pystymme lisäämään puun käyttöä kestävästi, kunhan pidetään samaan aikaan huoli siitä, että vuonna 2050 meillä kasvaa 150 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

Puunistutus on ehditty jo tyrmätä julkisuushakuisena populismina. Esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö arvostelee, että taimet muodostuvat hiilinieluiksi vasta 20–30 vuoden kuluttua ja hakkuiden lisääminen nykytasosta heikentäisi olemassa olevien metsien hiilinielua.

Sipilän mielestä arvostelu on perusteetonta, vaikka myöntääkin, etteivät puuntaimet vielä nuorina sido hiiltä kovin paljon. Hän muistuttaa, että Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta kaadettujen puiden tilalle.

– Metsienkäyttö on Suomessa kestävää. Jos puuta käytetään esimerkiksi rakentamiseen, hiili on siinä sitoutuneena sata tai jopa satoja vuosia. Pystymme lisäämään puun käyttöä kestävästi, kunhan pidetään samaan aikaan huoli siitä, että vuonna 2050 meillä kasvaa 150 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

80 miljoonan kuution hakkuut ovat keskustalle kestävää metsänhoitoa

Kaikki puolueet eivät ole osanneet muodostaa kantaansa siitä, millaisia hakkuumääriä Suomessa pitäisi tavoitella. Luonnonvarakeskuksen tilastot osoittavat, että hakkuiden määrät ovat liki kaksinkertaistuneet 30 vuodessa, ja nousua on ollut erityisesti kymmenen viime vuoden aikana.

Juha Sipilän keskusta on paaluttanut, että puun kestävä käyttö sallii noin 80 miljoonan kuution vuosittaiset hakkuut, eli liki 10 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän – siitäkin huolimatta, että Suomen ilmastopaneeli varoittaa jo nykyisten hakkuumäärien uhkaavan hiilinieluja. Sipilä ei näe syytä muuttaa hakkuutavoitteita, vaikka useat tutkijat niin suosittelevat.

– Minusta meillä on nyt tasapainoinen kehitys. Pidetään metsät hoidettuna, pidetään kiinni monimuotoisuudesta ja hyödynnetään tutkimusta sekä tuotekehitystä, jotta metsät saadaan kasvamaan paremmin ja sitomaan enemmän hiiltä.

Mutta erityisesti luonnon monimuotoisuudesta on tullut todellinen haaste. Yhä useampi laji Suomen luonnossa on muuttumassa uhanalaiseksi. Tähän ovat syynä muun muassa ihmisen aiheuttamat muutokset metsissä, maatalousympäristössä, soissa ja vesistöissä.

Sipilä ei silti vaikuta lainkaan huolestuneelta. Hän muistuttaa maanomistajien antaneen vapaaehtoisesti maita ja metsiään suojeltaviksi määräajaksi tai kokonaan Luontolahjani Suomelle -kampanjan ja METSO-suojeluohjelman kautta.

Susikanta on päässyt liian suureksi.

Sipilä naurahtaa epäuskoisesti kuullessaan harakasta, joka on nykyään luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi. Ihan kaikenlainen monimuotoisuus ei ainakaan runsaudessaan tunnu häntä miellyttävän.

– Meidän on pidettävä luontoarvoista kiinni ja nähtävä eläinten harvinaistuminen, mutta samaan aikaan meillä on eläimiä, joiden määrät ovat päässeet villiintymään. Esimerkiksi merimetsokantaa pitäisi ehdottomasti rajata, se vie myös muilta eläimiltä elintilaa.

Sääliä ei saa edes Suomen ehkä kuuluisin susi – se, joka Juha Sipilän twiitissä oli menossa rautakauppaan.

Sipilä kertoo parin viikon takaisesta kohtaamisestaan suden kanssa Sipoon Västerskogissa. Hän sai autonsa juuri ja juuri pysäytettyä, jolloin susikin seisahtui. Sipilän mukaan molemmat katselivat hetken aikaa toisiansa silmiin, kunnes susi kääntyi takaisin tulosuuntaansa.

Ainutlaatuinen kohtaaminen villin luonnon kanssa ei saa Sipilää heltymään, vaan hän on tiukkana.

– Susikanta on päässyt liian suureksi.

Juha SIpilä kävelee Kesärannan pihassa rappuja alas
Juha SIpilä kävelee Kesärannan pihassa rappuja alas Kuva: Marko Oikarinen Juha Sipilä

Kajakki kuuluu Kesärantaan

Kesärannan edustalla on jo kaksi sulapaikkaa. Toinen on avanto, jossa Juha Sipilä kertoo uivansa aina kuin mahdollista. Toinen sula ympäröi pientä valkoista rantapaviljonkia.

Muuta merenlahtea peittää vielä ohut lumi- ja jääkerros, mutta koska näköpiirissä ei ole yhden yhtäkään pilkkijää, jään täytyy olla jo vaarallisen ohutta.

Silloin tällöin yläilmoista kuuluu hanhien töräyttelyä, ja mustarastas on luritellut Kesärannan puissa jo pitkin kevättalvea. Pääministerillä on todellinen aitiopaikka luonnon tarkkailuun.

– Luontoa tulee toki katseltua, mutta sekin on ainutlaatuista, että ihmiset pystyvät kanooteilla ja suppilaudoilla melomaan tässä lähistöllä. Monet kollegat on kysyneet, saako Suomessa tosiaan liikkua näin vapaasti ihan pääministerin virka-asunnon liepeillä. Minusta siitä pitäisi pitää Suomessa edelleenkin kiinni.

Ylen maaliskuun lopussa Taloustutkimuksella teettämän kannatusmittauksen mukaan keskustan suosio jatkaa syöksyään. Nyt jo perussuomalaisetkin ovat kiilanneet keskustan ohi. Mutta jos pääministerin pestille olisi jostain syystä tarjolla jatkoa, Juha Sipilä veisi tuliterän kajakin ilomielin Kesärantaan.

– Se on ihan viittä vaille valmis, sen paikka voisi kyllä olla hyvin täällä.

Viereisessä Mäntyniemessäkin on luonto lähellä. Sen kalliot ovat suomalaisen karuja, ja rehevät puut ympäröivät presidentin virka-asuntoa. Miltä tuntuisi ajatus katsella maisemia joskus sieltä käsin? Juha Sipilä ei kompastu rivien väliin.

– Sielläkin on kajakki, presidentti on innokas meloja, hän naurahtaa.

Yle Luonto on haastatellut vaalien alla kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat heidän luontosuhteestaan ja puolueen ympäristökannoista. Tämä on sarjan viimeinen osa. Kaikki yhdeksän artikkelia on luettavissa osoitteessa yle.fi/luonto.

Lue lisää:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto