Hyppää pääsisältöön

Historia: Tyttö menneisyydestä – aikamatka pronssikauden arkeen

Saksalainen draamadokumentti vie aikamatkalle 3000 vuotta sitten kuolleen Egtvedin tytön elämään.
Draamadokumentti vie aikamatkalle pronssikauteen, Egtvedin tytön elämään. Saksalainen draamadokumentti vie aikamatkalle 3000 vuotta sitten kuolleen Egtvedin tytön elämään. Yle TV1,Historia: Tyttö menneisyydestä

TV1 maanantaina 1.4.2019 klo 19.00 - 20.00, uusinta lauantaina 6.4. klo 8.05, Areenassa

Maanviljelijä Peter Platz oli vuonna 1921 tasoittamassa pelloillaan olevaa kumparetta Egtvedissä Tanskassa. Hän löysi maasta puisen arkun, joka osoittautui arkeologisesti poikkeuksellisen arvokkaaksi löydöksi. Kyseessä oli varhaispronssikautinen hautakumpu.

Tammiarkkuun haudatun nuoren tytön jäännökset ovat auttaneet ratkaisemaan arkeologisen arvoituksen. Vahingoittumattoman arkun ansiosta tutkijat pystyivät laskemaan, että valmistukseen käytetty puu oli kaadettu noin 1370 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Saksalainen draamadokumentti Historia: Tyttö menneisyydestä vie aikamatkalle 3000 vuotta sitten kuolleen Egtvedin tytön elämään. Kuka hän oli, ja miksi hänen hautansa oli täynnä lahjoja? Oliko tyttö nuoruudestaan huolimatta merkkihenkilö? Tytön tarina paljastaa, minkälainen oli pronssikautinen yhteiskunta.

Vyökilpi ja kekseliäs kietaisuhame

Tanskalaisia tutkijoita kiinnostaa Egtvedin tytön asema. Vainajan erikoinen vaateparsi ja koristeelliset asusteet ovat tutkijoille tärkeitä johtolankoja.

”Kun katsoo Egtvedin tyttöä vyökilpineen näkee, että hänet on haudattu kuin skandinaavinen nainen. Vyölevy spiraalikuvioineen on tunnusomainen esine pohjoismaiden pronssikaudelle. Vyölevyllä lienee ollut aivan erityinen merkitys”, sanoo Tanskan kansallismuseon kuraattori Flemming Kaul.

Vyölevyäkin harvinaisempi on lyhyt, villanyöreistä valmistettu kietaisuhame, johon vainaja oli puettu haudattaessa. Naruhame on vanhin tunnettu ja hyvin säilynyt. Vaate on ollut myös varsin paljastava. Liittyikö asu kenties pronssikautisiin auringon palvontamenoihin?

”Hame on tavattoman hyvin säilynyt ja siksi uniikki. Siitä näkee täsmälleen, kuinka vaatetta käytettiin ja miltä se näytti. Vaate valmistettiin kutomalla ja punomalla. Se on yksinkertainen, mutta samalla kekseliäs”, kertoo arkeologi Ulla Mannering.

Mistä tyttö oli lähtenyt vaeltamaan?

Egtvedin tytön vaatteet näyttivät pohjoismaisilta, mutta materiaali oli muualta. Tutkijat jatkoivat työtään ja kävi ilmi, että tyttö ei ollutkaan kotoisin Skandinaviasta.

Mistä tyttö oli lähtenyt vaeltamaan ja miksi hän oli lähtenyt kotoaan? Mitä hän koki pitkällä, vaarallisella vaelluksella kohti pohjoista? Esihistoriallisessa maailmassa matkaan sisältyi vaaroja. Matkalainen joutui turvaamaan ihmisten vieraanvaraisuuteen. Keitä nuori ja peloton tyttö kohtasi matkallaan?

Egtvedin tytön tarina tarjoaa tietoa esivanhempiemme elämästä. Kuinka ihmiset elivät pronssikauden aikaan?

Das Mädchen von Egtved. The Egtved Girl. Ohjaus: Saskia Weisheit. Tuotanto: Casei Media, Saksa, 2017. Lukijana on Jaana Pesonen.

Keskustele