Kun oli päässä tyhjä hetki ja yllättäen myös tyhjä paikka asi’ienkäsittelymuistissa, niin siihen rakoon kiilasi ajatus: hankkisinko penin, huvikseen.
Ensiksi harmitti, että miksei kiilannut kysymys, hankkisinko kissan huvikseen, koska melu- ja johdonmukaisuussyistä (tai oikeastaan meluttomuus- ja johdonmukaisettomuussyistä) pidän juuri kissoista varsin paljon.
Silti!
Koiraa piti nyt miettiä, kerta juuri se eläin oli joutavaan muistipaikkaani kiilannut.
Minulla on hyvin herkkä hajuaisti. Haistan, kun talon hississä on kuljetettu koiraa. Haistan senkin, kun hissikuljetetuita koiria on ollut yli 1.
Märällä koirat haisevat [minusta] erityisen pahalle; se on otettava ehdottomasti huomioon.
Kissan kai voi opettaa sontimaan vessanpönttöön, peninronttia kait ei.
Jos on tarpeeksi karkeaa juuttikangasta tapetit ja katto, kissa voi kiivetä vaikka kattoon ja tarkkailla tilannetta sieltä ylös-alaisin kuin lepakko (viroksi ”nahkhiir”).
Koira voi tarkkailla ylös-alaisin vain selällään rellottaen lattialta, mikä mikä on dramaatittomampaa ja kiehtoo vieraita paljon vähemmän kuin katto-kissa.
Toisaalta, koiranomistajia pidetään veri-urhoollisina mutta kissanomistajia pelkureina ja nerdeinä.
Tosin, Lassiessa oli jotain nössöä. Liian kuoropoika oli jokapaikan sankariksi Lassie; ei osannut käyttää likaisia temppuja päin vastoin kuin Karate-Ensio Rotta-Aho (”Likaisten temppujen Franz Schubert”) tai Monni.
Ei ole moottoripyöräjengien liivikuvissa Lassiea eikä Rin-tin-tintä.
(Ei toisaalta Pekka Töpöhäntääkään).
Luulen että hyvä, lihava kissa olisi kilohinnaltaan halvempi kuin laihankelmeä rotukoira.
Iso peni sontii paljon enemmän, mutta toisaalta elää vähemmän aikaa kuin joku sitkeä kissa, joten loppupeleissä saattaa olla kissa/koira sontamäärä aika tasoissa.
Vaan jos kissa käy vessassa, mutta Bernin paimenkoiraa joutuu sonnattamaan hankeen viimassa, niin kyllä kissa voittaa siinä osakilpailussa.
Koirilla on Kennel.
Kissoilla ei ole ammattiliittoa.
Vaikka ostaa koiran, saattaa päätyä kissanomistajaksi:
Jos on itse esim. ostanut ison koiran, ja se koira vahingossa onkin koirankopissa jonka naapurin jolpit vappuna huvikseen räjäyttävät Sempexillä™, niin vakuutusyhtiö saattaa antaa sen kalliin koiran tilalle vaikka kolme kissaa, jos vakuutusyhtiöllä on kissejä paljon, mutta on sillä hetkellä paha pula korvauskoirista. Että ota tai jätä! Että meille on ihan sama.
Kuumalla koiria hiostaa.
Kissa mielellään nukkuu uunin pankolla. Että jos pankko on myös vävyn lempipaikka, voi tulla rähinää siittä.
Jos on päässä kylmä, kissan voi nostaa päähän lämmittämään. Koira ei oikein pysy siinä. Luisuu koira!
Kissa saattaa kiivetä puuhun, eikä tule alas. Voi siis joutua ostamaan uuden kissan, vaikka entinen on täysin ehjä ja tallella pihapuussa, kun ei siitä siellä puussa mitään iloa ole tälle.
Että pulita vain rahat toisesta kissasta melkein heti ensimmäisen perään. Eikä mitään takuuta ole, ettei nouse se uusikin kissa puuhun jo samana iltana! Ja taas ollaan ilman kissailoa.
Kissan voi opettaa niin että se käy naapurustossa jonkun toisen luona syömässä. Sapuskakulut nolla euroa!
Jos unohtuu pullat pöydälle, niin peni voi syödä niitä niin kauan kuin niitä riittääpi, ja sitten tulee se kipeäksi ja se pitää viedä eläinlääkärin tykö yrjöämään.
Kissat saattavat mouruta johonkin vuodenaikaan - onkohan se kevät - mutta monet ihmiset mouruavat kuka mistäkin ympäri vuoden. Kuuntele sitä sitten, samojen ihmisten mouruamista vuodesta toiseen. Ei ole hääviä elämää se. Kysykää vaikka keltä.
Joskus koirat vinkuvat haikeasti tai pitävät sellaista poskikaikuista pientä mouru-ulinaa. Ei ole hullumpia ääniä ne.
Kissoilla on joskus pieni messinkinen kulkunen kaulapannassa. Siinä on kiva hilinä-ääni. Jos koirilla on kulkusia, ne ovat takapäässä ja niissä on aina mute päällä: ei kilise kilise kulkuset heillä.
Hankkisinko siis koiran, vai en, vai kissan?
Ei voi tietää vielä. Täytyy tarkkailla tilannetta, ja kuulla kommentteja omistajilta joilla on joko kissi tai koira, tahi - rikkaimmilla - peräti molemmat!
Toivoo:
Nimim.
Yksi monten puolesta.