Hyppää pääsisältöön

Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

En kvinna med blont hår fotograferad i närbild med flera par solglasögon på huvudet. Hon visar tummen upp.
En kvinna med blont hår fotograferad i närbild med flera par solglasögon på huvudet. Hon visar tummen upp. Kuva: Mostphotos aurinkolasit,naiset,hipsterit,kesä

Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä?

Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi.

Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa. Todellisen tarkoituksen ymmärtäminen on samanmielisiä yhdistävä leikki ja valppaana pitävä yllätyksellinen fiksuustesti. Iva taas on pahimmillaan yksilön ylimielistä ja negatiivista asennetta ilmaisevaa ilkeämielisyyttä.

Ylellä ja Areenassa esitettävässä Aikuiset -sarjassa päähenkilöt kehuvat ironisesti asioita, joita pitävät kamalina, ja joutuvat toisinaan tarkentamaan, kun ihan oikeasti pitivät kummallisista asioista. Kallioilainen jälkihipsteri-ironia on sarjassa venytetty huvittavuuteen asti.

Tre män tillsammans på öl
Tre män tillsammans på öl Kuva: Mostphotos/ lev dolgachov juomat,miehet,vapaa-aika,baarit,onnellisuus,parta,Hipsteri,olut

Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, erot ovat hiuksenhienot.

Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielinen ja halveksiva asenne. Ironia voi olla hyväntahtoista. Sille on tyypillistä, että sanotaan päinvastaista mitä tarkoitetaan. Ironia on tyypillisesti tilannesidonnaista eikä merkitys sen vuoksi paljastu, ellei ymmärrä asiayhteyttä.

Sarkasmi on lähellä ironiaa. Sarkasmin on tarkoitus herättää kohteessa reaktio. Sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Se on ironian lailla epäsuoraa eli asioista ja henkilöistä esitetään päinvastaisia väitteitä.

Bröstknappar med politiskt budskap mot president Trump
Bröstknappar med politiskt budskap mot president Trump Kuva: Bengt Östling/Yle Donald Trump,satiiri,vaalikampanjat,ironia,koira

Sarkastinen keskustelu voisi mennä vaikka näin:

Anna: Kiva kun toit minut tähän ravintolaan, jota kaikki ovat niin kehuneet. (silmien pyörittelyä)
Pekka: Täällä näyttää tosiaan olevan loistava palvelu. (kulmakarvojen nostelua)
Anna: Tarjoilijat tosiaan loistavat poissaolollaan. (ironinen äänensävy)
Pekka: Mutta tämä odotteluhan voi olla hyväksi, se kasvattaa luonnetta.
Anna: Ehkä siitä peritään lisämaksu. (naurahtelua)

Koska ironian vivahteiden tunteminen on ilmeisen tärkeää, ettei tule tuomituksi tosikoksi, ylioppilaskirjoituksien äidinkielen kokeen laatijat ottivat sen tänä vuonna yhdeksi kirjoituksien aiheeksi. Aineistossa oli mukana myös Aristoteleen kantapää -ohjelman jakso vuodelta 2016: Sarkasmi - hienovaraista kritiikkiä vai töykeää töksäyttelyä? Sen kunniaksi lähetämme sen uusintana kaikelle kansalle.

Kuka keksi sarkasmin? Onko sarkasmi merkki älykkyydestä? Tieteen piirissä sarkasmi kiinnostaa paitsi kielen myös psykologian asiantuntijoita, kuten psykologi Henri Olkoniemeä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri