Tina Cavén
Yle
Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä?
Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi.
Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa. Todellisen tarkoituksen ymmärtäminen on samanmielisiä yhdistävä leikki ja valppaana pitävä yllätyksellinen fiksuustesti. Iva taas on pahimmillaan yksilön ylimielistä ja negatiivista asennetta ilmaisevaa ilkeämielisyyttä.
Ylellä ja Areenassa esitettävässä Aikuiset -sarjassa päähenkilöt kehuvat ironisesti asioita, joita pitävät kamalina, ja joutuvat toisinaan tarkentamaan, kun ihan oikeasti pitivät kummallisista asioista. Kallioilainen jälkihipsteri-ironia on sarjassa venytetty huvittavuuteen asti.
Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, erot ovat hiuksenhienot.
Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielinen ja halveksiva asenne. Ironia voi olla hyväntahtoista. Sille on tyypillistä, että sanotaan päinvastaista mitä tarkoitetaan. Ironia on tyypillisesti tilannesidonnaista eikä merkitys sen vuoksi paljastu, ellei ymmärrä asiayhteyttä.
Sarkasmi on lähellä ironiaa. Sarkasmin on tarkoitus herättää kohteessa reaktio. Sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Se on ironian lailla epäsuoraa eli asioista ja henkilöistä esitetään päinvastaisia väitteitä.
Sarkastinen keskustelu voisi mennä vaikka näin:
Anna: Kiva kun toit minut tähän ravintolaan, jota kaikki ovat niin kehuneet. (silmien pyörittelyä)
Pekka: Täällä näyttää tosiaan olevan loistava palvelu. (kulmakarvojen nostelua)
Anna: Tarjoilijat tosiaan loistavat poissaolollaan. (ironinen äänensävy)
Pekka: Mutta tämä odotteluhan voi olla hyväksi, se kasvattaa luonnetta.
Anna: Ehkä siitä peritään lisämaksu. (naurahtelua)
Koska ironian vivahteiden tunteminen on ilmeisen tärkeää, ettei tule tuomituksi tosikoksi, ylioppilaskirjoituksien äidinkielen kokeen laatijat ottivat sen tänä vuonna yhdeksi kirjoituksien aiheeksi. Aineistossa oli mukana myös Aristoteleen kantapää -ohjelman jakso vuodelta 2016: Sarkasmi - hienovaraista kritiikkiä vai töykeää töksäyttelyä? Sen kunniaksi lähetämme sen uusintana kaikelle kansalle.
Kuka keksi sarkasmin? Onko sarkasmi merkki älykkyydestä? Tieteen piirissä sarkasmi kiinnostaa paitsi kielen myös psykologian asiantuntijoita, kuten psykologi Henri Olkoniemeä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.
