Hyppää pääsisältöön

Kaunistelua, valikointia ja suoraa valehtelua – seitsemän faktaa propagandasta

Kollaasi tunnetuista propagandajulisteista, keskimmäisenä hauista näyttävä nainen ja teksti We can do it!
Kollaasi tunnetuista propagandajulisteista, keskimmäisenä hauista näyttävä nainen ja teksti We can do it! propaganda,Yle Oppiminen

Internetin ja sosiaalisen median aikakaudella keinot propagandan levittämiseen ovat paremmat kuin koskaan. Nykyään tosin puhutaan usein informaatiovaikuttamisesta, vaikka kyseessä olisi vieraan valtion levittämää organisoitua viestintää, siis propagandaa.

Propaganda on viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan toimintaan. Se ei kuitenkaan ole perinteistä viestintää, vaan propagandaviestin tarkoitus on saada ihmiset reagoimaan niin, että se hyödyttää propagandistia. Propaganda on aina massavaikuttamista – kahden ihmisen keskinäinen vuorovaikutus ei ole propagandaa.

Propaganda perustuu psykologiaan; ajatteluun siitä, miten ihminen reagoi tietynlaiseen informaatioon. Propagandassa pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja mielikuviin propagandistin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi terroristijärjestö ISIS käytti toiminnassaan YouTubea levittääkseen pelkoa ja aiheuttaakseen hajaannusta eri uskontokuntien ja kulttuurien välille, ja onnistuikin siinä.

Historioitsija Oliver Thompsonin määritelmän mukaan nykypropaganda on viestintäkeinojen soveltamista muutosten aikaansaamiseksi ihmisryhmässä. Propaganda voi kyllä levitä vahingossa tai tiedostamatta, esimerkiksi kun joku levittää sitä hyvässä uskossa. Propaganda on kuitenkin aina tarkoituksellista toimintaa, sillä on siis tavoite.

Propagandaa on vaikea yksinkertaistaa ja se noudattaa harvoin selkeitä sääntöjä. Mutta hahmottamisen helpottamiseksi propaganda jaetaan tavallisesti kolmeen eri lajiin viestin sisällön ja muodon perusteella: valkoiseen, mustaan ja harmaaseen.

Propagandan lajit

  • Valkoinen propaganda on vaikeimmin erotettavissa muusta viestinnästä, koska se on suoraa ja avointa. Valkoinen propaganda tulee tunnistettavasta lähteestä ja tieto on tarkkaa. Tosiasioiden painotus ja esitysmuoto on kuitenkin valikoitu: viestiä pyritään esimerkiksi kaunistelemaan tai siinä nostetaan esiin ainoastaan omaa kantaa tukevia väitteitä. Valkoinen propaganda tuntuu ikään kuin kuuluvan asiaan, mikä onkin yksi sen alkuperäisistä tarkoituksista. Esimerkiksi jotkut suuret urheilutapahtumat edustavat valkoista propagandaa.
  • Musta propaganda on helposti tunnistettavaa, koska siinä käytetään selvästi valheellisia keinoja. Propagandan lähettäjää ei kenties tiedetä tai sen väitetään olevan jotain muuta kuin se todellisuudessa on. Musta propaganda käyttää kärjistyksiä, yleistyksiä ja härskiä liioittelua. Mustaa propagandaa hyödynnetään hyvin tyypillisesti konflikteissa. Muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump hyödynsi vaalitaistossaan mustaa propagandaa, kun hän esitti tietoina asioita, jotka olivat tekaistuista lähteistä.
  • Harmaa propaganda on näiden kahden välimuoto ja todennäköisesti yleisin propagandan tyyppi. Lähde voi olla tiedossa, mutta viestiä levittää joku muu luotettavaksi koettu taho. Viestin sisältö saattaa myös olla hieman epäselvää, joten on vaikea hahmottaa, mistä todellisuudessa on kysymys ja kuka viestin takana on. Esimerkiksi arkkitehtuuri tai elokuvat voivat edustaa tällaista propagandaa.

Kuuluisa kuva Ernesto "Che" Giuevaran kasvoista.
Kenties maailman tunnetuimmassa propagandakuvassa on Kuuban vallankumoustaistelija Ernesto "Che" Guevara. Kuva vuodelta 1960. Kuuluisa kuva Ernesto "Che" Giuevaran kasvoista. Kuva: Alberto "Korda" Díaz Gutiérrez/CC0 1.0 propaganda,Che Guevara,Kuuba,Vallankumous

1. Propaganda toimii parhaiten, kun emme tunnista sitä

Sosiaalisen median kuplat vahvistavat käsitystä, että olemme propagandan ulottumattomissa, mutta juuri niin propaganda parhaimmillaan toimii: kuvittelemme tekevämme omat ratkaisumme perustuen tietoon ja harkintaan. Propaganda pyrkii usein vaikuttamaan siltä, että se ei ole propagandaa. Käytännössä me kaikki olemme jonkinlaisen propagandan kohteena. Propagandan levittäminen on helpompaa kuin koskaan. Internetin ja sosiaalisen median avulla on helppo tavoittaa suuria joukkoja ja kohdentaa viesti juuri halutulle ryhmälle.

Britannian EU-eroa kannattavan Leave-kampanjan bussi.
Ison-Britannian Brexit-kampanjoinnissa käytettiin propagandan keinoja ja jopa vääristeltiin totuutta. Britannian EU-eroa kannattavan Leave-kampanjan bussi. Kuva: EPA/STR Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja,Brexit
En kampanjposter för Fidesz och mot oppositionen och George Soros. Texten lyder  ungefär "Hjälp oss stoppa Soros hantlangare".
Unkarissa kampanjoitiin voimakkaasti EU-vastaisella viestinnällä. Siinä yhdistettiin asioita, jotka eivät kuuluneet yhteen sekä vihjailtiin edustajien todellisten pyrkimysten olevan rikollisia. En kampanjposter för Fidesz och mot oppositionen och George Soros. Texten lyder ungefär "Hjälp oss stoppa Soros hantlangare". Kuva: Yle/Thomas Silén Fidesz,Unkari

Some-jakaminenkin voi olla propagandan levittämistä

Sosiaalisen median meemit tai kärjistetyt jutut voivat myös olla propagandaa. Propagandan ammattilaiset tietävät myös hyvin, että ns. toisen vaiheen vaikuttajat saavat viestinsä paremmin perille. Kaverin tai luotetun tahon viesti somessa menee ajatuksena helpommin läpi kuin jonkun tuntemattoman toimijan.

2. Demokratia ei ole nujertanut propagandaa

1990-luvulla vallalla oli yleinen käsitys, että propaganda ei ole enää mahdollista. Asiantuntijatkin ajattelivat ihmisten olevan niin koulutettuja ja sivistyneitä, että propaganda ei yksinkertaisesti enää mene läpi. Internet mahdollistaa kaikkien pääsyn tiedon äärelle, joten propagandasta tulee käytännössä mahdotonta. Sen ajateltiin olevan tehokasta vain diktatuureissa. Länsimaisen demokratian taas nähtiin luovan immuniteetin propagandalle, sillä yhteiskunta oli jo tottunut vaikuttamiseen monin eri tavoin. Tämä käsitys osoittautui kuitenkin vääräksi.

3. Valeuutiset hyödyntävät propagandan keinoja

Valeuutisointi on informaatiovaikuttamista, jolla on samat keinot ja usein samat määränpäät kuin propagandallakin. Valeuutisia on toki ollut ennenkin, esimerkiksi Mainilan laukaukset. Se oli valeuutinen, jolla Neuvostoliitto uskotteli Suomen hyökänneen ensin. Näin pyrittiin saamaan aikaan vaikutelma siltä, että Neuvostoliitolla oli hyvä syy sotaan.

Valeuutisointi on ollut luovaa. Se on pyrkinyt vaikuttamaan mieleen ja ihanteisiin, toisin kuin pelkkään tietoon pyrkivä uutisointi. Näin se on saanut myös ihmiset reagoimaan voimakkaasti. Esimerkiksi vaihtoehtomedia on jo terminä propagandistinen, sillä se sisältää ajatuksen, että muut mediat ovat propagandistia.

Klassinen miettivä mieshahmo ja teksti: For greater knowledge on more subjects, use your library often!
Kirjastojen puolestakin on haluttu vaikuttaa. Tiedon puolesta on propagoitu tällä julisteella vuosina 1936 - 1943. Klassinen miettivä mieshahmo ja teksti: For greater knowledge on more subjects, use your library often! Kuva: imago/Levine-Roberts/ All Over Press propaganda,Yle Oppiminen
julkisen kirjaston puolesta tehty propagandajuliste, jossa brittisotilas kiipeää kirjapinoa pitkin sivistyksen pariin
Sotilas kiipeää tiedon äärelle kirjasiltaa pitkin julkisen kirjastopalvelun puolesta toisen maailmansodan aikana julkaistussa julisteessa. julkisen kirjaston puolesta tehty propagandajuliste, jossa brittisotilas kiipeää kirjapinoa pitkin sivistyksen pariin Kuva: The Library Company of Philadelphia CC0 1.0 propaganda

4. Mainonta yksinkertaistaa ja vetoaa kuten propaganda

Mainonta käyttää monia propagandan keinoja. Se on massavaikuttamista, viestit ovat yksinkertaisia, kohderyhmät tarkoin harkittuja ja tavoitteet ovat samoja kuin muulla massavaikuttamisella. Myös mainonnan tavoitteet ovat hyvin samanlaiset kuin propagandassa yleensä: vaikuttaa viestin vastaanottajan tunteisiin ja reaktioon.

Esimerkiksi tupakkaa mainostettiin vapaudella ja itsemääräämisoikeudella. Nykypäivänä taas tupakka-askit on peitetty hätkähdyttävillä kuvilla sairastuneista ja teksteillä. Se on propagandaa terveellisten elämänvalintojen puolesta, koska tupakan myymistä ei ole haluttu kieltää.

Cowboy (Marlboro mies) sytyttää tupakkaa ja istuu hevosen selässä.
Cowboy edusti Amerikkaa ja vetosi historialliseen kuvaan amerikkalaisesta miehestä. Mainosjuliste vuodelta 1964. Cowboy (Marlboro mies) sytyttää tupakkaa ja istuu hevosen selässä. Kuva: Photo by John G. Zimmerman Archive/Courtesy Everett Collection/All Over Press propaganda,mainoskuvat,tupakkatuotteet,Marlboro
Lucky Strike -tupakkamerkin mainos, jossa vihjataan että nainen pysyy hoikkana kun polttaa tupakkaa.
Väittämällä tupakan hoikistavan vihjaillaan tupakoimattomuuden lihottavan 1930-luvulla. Lucky Strike -tupakkamerkin mainos, jossa vihjataan että nainen pysyy hoikkana kun polttaa tupakkaa. Kuva: Stanford School of Medicine, Stanford Research into the Impact of Tobacco Advertising/CC BY SA-4.0 propaganda,Suomen tupakkalaki,mainonta,Lucky Strike

Toimittajia värvättiin tekemään valtiollista propagandaa sotien aikana. 1950-luvulla sodista palanneet propagandistit siirtyivät siviilitöihin ja keksivät, että sodan oppeja voisi käyttää asioiden hyvien puolien esittämiseen. Yhdysvalloissa alettiin puhua markkinoinnista ja viestinnästä propagandan sijaan.

Amerikkalainen merisotilas Usan lippu liehuen kehottaa liittymään merivoimiin. Toisen maailmansodan aikainen juliste.
Valtioiden lippuja käytetään usein velvollisuudentunnon nostamiseen, niin myös tässä laivaston julisteessa toisen maailmansodan aikaan. Amerikkalainen merisotilas Usan lippu liehuen kehottaa liittymään merivoimiin. Toisen maailmansodan aikainen juliste. Kuva: State Archives of North Carolina Raleigh, NC/CC0 1.0 Propaganda records,Yhdysvallat,toinen maailmansota
Gagarin hymyilee avaruuspuvussaan neuvostoliittolaisessa propagandakuvassa.
Kilpajuoksu avaruuden valloittamiseksi ns. kylmän sodan aikana oli ilmeistä propagandaa, kuvassa Juri Gagarin neuvostoliittolaisessa julisteessa vuodelta 1961. Gagarin hymyilee avaruuspuvussaan neuvostoliittolaisessa propagandakuvassa. Kuva: ullstein bild - Elizaveta Becker/ All Over Press propaganda,Yle Oppiminen,Juri Gagarin,Neuvostoliitto

Vaikka mainonta ja propaganda liittyvät keinoiltaan ja tavoitteiltaan toisiinsa, mainonnan ja markkinoinnin yhteydessä on kuitenkin hyväksytty tietyt pelisäännöt, jotka erottavat sen sota- ja poliittisesta propagandasta. Yleensä ymmärrämme, kuka mainostaa ja mikä mainoksen perimmäinen tarkoitus on.

5. Propagandaa on tehty aina, ja taitavimmat muistetaan yhä

Propagandan historia on lähes ihmiskunnan historian mittainen. Esimerkiksi Aleksanteri Suuri (365 eaa. - 326 eaa.) käytti propagandaa lyömällä omat kasvonsa rahoihin ja nimeämällä valloittamiaan kaupunkeja itsensä mukaan. Oli tärkeää, että valloitetut alueet kunnioittivat uutta johtajaansa. Aleksanteri Suuri pyrki luomaan kuvaa vahvasta ja jumalallisesta johtajasta ja onnistuikin siinä – yhä edelleen häntä pidetään esimerkkinä suuresta sotapäälliköstä ja valtiomiehestä.

Propaganda-termi otettiin tiettävästi käyttöön katolisen kirkon toimesta 1600-luvun alussa. Silloin perustettiin Uskon levittämisen pyhä yhteisö (Sacre Congregatio de Propaganda Fide), jonka tarkoitus oli levittää katolilaisuutta Euroopassa.

Ranskalainen propagandakartta Ensimmäisestä maailmansodasta, jossa Preussi näytetään mustekalana
Ranskalaisessa ensimmäisen maailmansodan aikaisessa julisteessa Saksan keisarikunta näytettiin mustekalana, jonka lonkerot pyrkivät joka puolelle Eurooppaa ja Aasiaa. Ranskalainen propagandakartta Ensimmäisestä maailmansodasta, jossa Preussi näytetään mustekalana Kuva: Maurice Neumont/La Conference au Village contre la Propagande Ennemie en France/CC0 1.0 Yle Oppiminen,propaganda,ensimmäinen maailmansota
Propaganda lappu, jossa teksti Suomen sotilaat! Pelastakaa henkenne! Paetkaa Mannerheimin linjalta. Sillä linjalla ei kukaan jää eloon.
Lentolehtinen, jolla pyrittiin pelottelemaan suomalaisia sotilaita talvisodan aikana Propaganda lappu, jossa teksti Suomen sotilaat! Pelastakaa henkenne! Paetkaa Mannerheimin linjalta. Sillä linjalla ei kukaan jää eloon. propaganda,toinen maailmansota,jatkosota,Neuvostoliitto

6. Sodissa propaganda kukoistaa - nykymuoto kehittyi ensimmäisessä maailmansodassa

Nykyisen propagandan voidaan sanoa syntyneen ensimmäisen maailmansodan aikana. Silloin päätettin valjastaa myös vaikuttamisen keinot mukaan sodankäyntiin. Oma yhteiskunta pyrittiin esittämään hyvänä ja vastustajan yhteiskunta pahana. Propagandan tekemiseen värvättiin usein toimittajia ja kirjoittamisen ammattilaisia.

Propagandajulisteessa saksalaiskypäräinen King Kong pitelee kädessään veristä nuijaa ja roikottaaa vapauden neitoa
Saksalaiset esitettiin uhkaavana gorillana astumassa Amerikan maaperälle ensimmäisen maailmansodan värväytymiseen kannustavassa julisteessa Yhdysvalloissa. Propagandajulisteessa saksalaiskypäräinen King Kong pitelee kädessään veristä nuijaa ja roikottaaa vapauden neitoa Kuva: H.R. Hopps/CC0 1.0 Yle Oppiminen,propaganda,ensimmäinen maailmansota,viestintä,poliittinen vaikuttaminen
Propagandakuva, jossa joulupukki on puettu sotisopaan ja teksti Santa Claus has gone to war
Joulupukkikin värvättiin propagandan sanansaattajaksi toisessa maailmansodassa. Propagandakuva, jossa joulupukki on puettu sotisopaan ja teksti Santa Claus has gone to war Kuva: U.S. National Archives and Records Administration/CC0 1.0 Yle Oppiminen,propaganda,sota,toinen maailmansota,Yhdysvallat

Kansalaisten mielipiteitä pyrittiin muokkaamaan voimakkailla kuvilla vihollisista ja sen keinoista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkaistiin voimakasta propagandaa saksalaisista, jotta kansan enemmistön mielipide saatin muokattua sotaan lähtemisen taakse tai värvättyä lisää miehiä sotilaiksi.

11.01.1940 Elokuvausta komentokorsun luona Lavajärven lohkolla a_470
Suomi otti ja julkaisi ns. virallisia kuvia talvisodasta propagandatarkoituksessa. 11.01.1940 Elokuvausta komentokorsun luona Lavajärven lohkolla a_470 Kuva: SA-kuva tammikuunsakuva
Lapin sota. Kapteeni, luutnantti ja sotamies esittelevät levitettyä banderollia, jossa on Neuvostoliiton Suomeen lähettämää saksanvastaista sotapropagandaa. Banderollissa teksti "Suomen sotilaat ! Karkoittakaa hitleriläiset he tuottavat teille orjuuden".
Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan propagandalla suomalaisiin sotilaisiin. Lapin sota. Kapteeni, luutnantti ja sotamies esittelevät levitettyä banderollia, jossa on Neuvostoliiton Suomeen lähettämää saksanvastaista sotapropagandaa. Banderollissa teksti "Suomen sotilaat ! Karkoittakaa hitleriläiset he tuottavat teille orjuuden". Kuva: SA-kuva jatkosota,Sota-aika,propaganda,img_2010_00114077

Suomikin perusti Päämajan propagandaosaston, jonka tarkoitus oli muun muassa antaa kuva inhimillisestä suomalaisesta sotilaasta ja mustamaalata vihollista, tässä tapauksessa Neuvostoliittoa. Propagandaa pyrittiin tekemään esimerkiksi kuvilla, joissa neuvostoliittolaiset sotavangit esitettiin iloisina ja vapautuneina, jota he todellisuudessa tuskin olivat.

7. Medialukutaito on propagandan vastalääke

Medialukutaito on paras keino tunnistaa vaikuttamispyrkimykset ja niiden motiivit. Vastuu on siirtynyt selvästi viestin vastaanottajalle ja meille kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Itsenäinen ja laadukkaasti tehty journalismi on toki hyvä filtteri propagandan ja kansalaisten välissä, mutta internetissä ja sosiaalisessa mediassa viestijällä ja vastaanottajalla ei välttämättä ole välikäsiä. Esimerkiksi presidentti voi viestiä suoraan kuulijoilleen vaikka joka päivä. On ongelmallista, jos tämä filtteri on poistumassa kokonaan ja jotkut valtaapitävät ehdoin tahdoin haluavat oman viestinnän ja laadukkaan journalismiin yhteenottoa.

Juliste jossta Setä Samuli osoittaa sormella ja teksti I want you for U.S. army
Setä Samuli edusti Amerikkaa ja kehotti värväytymään sotaan sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa. Juliste jossta Setä Samuli osoittaa sormella ja teksti I want you for U.S. army Kuva: J.M.Flagg/Library of Congress Prints and Photographs Division Washington, D.C. CC0 1.0 propaganda,Setä Samuli
Juliste jossa Setä Samuli osoittaa sormella ja teksti I want you to buy things you dont need and cant afford
Setä Samulia voidaan käyttää myös toisenlaiseen propagandaan Juliste jossa Setä Samuli osoittaa sormella ja teksti I want you to buy things you dont need and cant afford Kuva: Andrew Kitzmiller/CC BY 4.0 propaganda,Setä Samuli

Kansalaisilla pitää olla mahdollisuus tunnistaa viestien motiiveja ja syitä. Toisaalta media on segmentoitumassa aatesuuntiin, jotka lisäävät propagandan tekijöille parempia välineitä ja supistavat entistä enemmän vastaanottajien näkökulmia.

Kouluissa pitää edelleen vahvistaa valeuutisten tunnistamista ja oman mediakäyttäytymisen havainnointia. Toisaalta median pitää avoimesti kertoa, miten ja miksi tietyt uutiset on tehty ja miksi ne on tehty valitusta näkökulmasta.

Kim Il-Jong ja Kim Song-il istuu kukkivassa puutarhassa Pohjois-Korealaisessa propagandamaalauksessa
Diktatuureissa johtajakultti on iso osa valtiollista propagandaa. Kuvassa Pohjois-Korean entiset johtajat Kim Il-sung ja hänen poikansa Kim Jong-il ja kukkivan puutarhan keskellä. Kim Il-Jong ja Kim Song-il istuu kukkivassa puutarhassa Pohjois-Korealaisessa propagandamaalauksessa Kuva: imago/imagebroker/ All Over Press propaganda,Yle Oppiminen,Pohjois-Korea
Kim Sung-il ja Kim Jong-il valtavat patsaat Pjongjangissa.
Henkilökulttia pidetään yllä Pjongjangissa myös valtavilla patsailla. Kim Sung-il ja Kim Jong-il valtavat patsaat Pjongjangissa. Kuva: imago/Xinhua/ All Over Press propaganda,Yle Oppiminen,Pohjois-Korea,Kim Jong-il,Kim Il-sung,Pjongjang

Lopulta vastuu on kuitenkin meillä ihmisillä. Meidän käyttäytymisemme ohjaa paljolti päättäjien painotuksia – ainakin demokratioissa. Propagandaa käytetäänkin voimakkaasti epädemokraattisissa valtioissa, kuten Pohjois-Koreassa.

Propagandan tekniikoita

Erilaisia propagandan tekniikoita on runsaasti, ja niitä on nimetty eri tavoin listaajasta riippuen. Tässä listassa käytetään everstiluutnantti (evp) ja kirjailija Heikki Tiilikaisen Hybridisota-teoksessa käytettyjä tekniikoiden nimityksiä ja kuvauksia. Tekniikoiden kansainvälisesti käytetyt nimet on merkitty sulkuihin, suomenkieliset nimet pyrkivät olemaan sisältöä selittäviä.

  1. Auktoriteettiin vetoaminen (Authority)
  2. Näyttelijä puetaan valkoiseen lääkärintakkiin ja esimerkiksi jotain asiaa esitellään ikään kuin lääkärin arvovallalla, vaikka kyseessä ei olekaan todellinen lääkäri.

  3. Vuorenvarmuuteen nojautuminen (Assertion)
  4. Taitava kirjoittaja rakentaa tarinan, joka on kovin yksinkertainen ja helposti omaksuttavissa. Asiasisältö vaikuttaa perusfaktoilta, jotka ovat ns. maalaisjärjellä ajateltavissa. Tähän liitetään vääristelyä ja valheita.

  5. Porukkahengen nostatus (Bandwagon)
  6. Esimerkiksi "Talvisodan henki" ja kansallistunteen nostatus vaikka urheilukilpailuissa.

  7. Mahtipontinen hölynpöly (Glittering generalities)
  8. Yleistäminen, jossa käytetään hienoja ja arvolataukseltaan ihanteellisia sanoja, kuten vapaus, isänmaa ja oikeudenmukaisuus. Tekniikan tavoite pyrkiä määrätietoisesti vaikutukseen, jota ei vastaanottajalle kerrota.

  9. Epämääräisyys (Vagueness)
  10. Ns. viherpesu on tämän tekniikan yksi muoto. Esimerkiksi eco-termillä tai viittauksella luontoon saadaan joku asia näyttämään ympäristöystävälliseltä. "Kansojen välinen ystävyys" -fraasi on myös tämän tekniikan sisältöä.

  11. Hevosmiesten tietotoimisto, "kaikkihan me tämä tiedetään" (Rationalization)
  12. Tekniikkaan kuuluvat yleistykset, tutut mielipiteet ja kansalaisten mielipide eli kansaan vetoaminen. "Kyllä kansa tietää" on yksi tämän tekniikan esimerkkilauseist.

  13. Yksinkertaistaminen (Simplification)
  14. Monimutkaiset kysymykset yksinkertaistetaan helposti sisäistettäväksi ja näennäisen järkeenkäyviksi. Tässä tekniikassa voidaan myös vastata kysymyksiin, joita ei ole edes esitetty.

  15. Käsitteiden muuntaminen ja sanojen merkityksen vääntely (Transfer techniques)
  16. Tekniikassa pyritään muuntamaan kielteiset ominaisuudet hyviksi tai päinvastoin. Esimerkiksi puolustusvoimat/sotavoimat, likvidointi/murhaaminen, teloitukset/avuttomien murhaaminen jne. Vihollisen demonisointi kuuluu tähän tekniikkaan.

  17. Pienempään pahaan vetoaminen (Least of two evils)
  18. Pyritään viestin vastaanottaja tekemään valinta kahden pahan välillä. Yritetään saada vastaanottaja venyttämään moraaliaan ja periaatteitaan. Esimerkiksi kettutytöt?

  19. Nimittely, pilkka, leimaaminen (Name calling, substition of names or moral labels)
  20. Johdonmukaisena toimintana suoran valkoisen propagandan lisäksi tämä tekniikka hyödyntää epäselvempiä menettelytapoja, kuten ironiaa ja huumoria. Yhteistä on Ad hominem eli käydään ihmisen – ei asian – kimppuun. Tekniikkaan voivat kuulua esimerkiksi meemit ja giffit.

  21. Maalitaulun, syntipukin ja vihollisen yksipuolinen osoittaminen (Pinpinting)
  22. Pyrkimyksenä on luoda vastustajalle henkilöllisyys, muoto ja kasvot, jota on helppo vihata ihmisenä yksilötasolla. Esimerkiksi kansallisuus- ja rotuennakkoluuloja hyödynnetään aina kuin mahdollista.

  23. Kansanmiehen ääni (Plain folks, common man)
  24. Puhutaan vastaanottajan "kieltä" ja vedotaan talonpoikaisjärkeen. Annetaan vastaanottajan nähdä joku pieni tarkoituksellinen virhe ja korjataan se anteeksipyynnön kera, joten itse asia jää korjaamatta.

  25. Porukan pettäjä, vertaispaine (Social dissaproval)
  26. Me vastaan ne, olet joko meidän joukossamme tai meitä vastaan. Esimerkiksi Suomen sisällisodassa käytettiin tätä tekniikkaa.

  27. Ylevät sanat, hevonpaska (Virtue words)
  28. Tekniikan ytimessä ovat kliseet ja kuluneet sanonnat, joiden täsmällinen merkitys on vastaanottajalle epäselvä. Esimerkkeinä liike-elämässä liikkuvat sanat, kuten visio, proaktiivinen, synergia ja ydinosaaminen.

  29. Puoltolausunnot, vertaisviestintä (Testimonials)
  30. Tämä tekniikka on sukua auktoriteettiin vetoamiselle. Asioita katsotaan enemmän tyytyväisten ihmisten näkökulmasta. Käytetään kokemusasiantuntijaa kertomaan, kuinka hyvä asia jokin on. Tekniikassa pyritään välttämään valheita, mutta valitaan tarkkaan, mitä halutaan tuoda esiin.

  31. Uskomantonta mutta totta (Incredible truth)
  32. Käytetään usein, kun vastustajasta on saatu selville asioita, joita hän ei halua julki. Tekniikkaa käytetään myös niin, että pienennellään tulevien tapahtumien merkitystä tai salataan katastrofeja.

  33. Kaksiteräinen miekka, valhe totuuden perään (Double-edged sword)
  34. Paljastetaan vastustaja jostain tekemisistään ja odotetaan tämän kieltävän asian. Sitten esitetään todistusaineistoa, jonka jälkeen kerrotaan perätön väite muokkaamaan yleisön näkemystä.

  35. Vihjailu (Insinuation)
  36. Tekniikassa herätellään epäluuloa jotain tahoa, ajatusta tai ryhmää kohtaan väittämättä suoraan mitään. Tekniikalla pyritään aiheuttamaan hajaannusta vastaanottajaryhmässä. Esimerkiksi Donald Trump vihjailemassa Barack Obaman oikeutusta toimia Yhdysvaltojen presidenttinä syntymäpaikkansa perusteella.

  37. Huhuhen levittäminen (Rumour campaigns)
  38. Perinteinen tapa vahingoittaa vastustajaa. Se on selvää mustaa propagandaa, sillä huhut ovat vaikeasti jäljiteltävissä. Salaliittoteorioita ja meheviä huhuja jostain tahosta on vaikea vastustaa. Somen aikakaudella hyvin toimiva tekniikka.

  39. Rusinat pullasta, omalle asialle hyödyllisen tiedon valikointi (Selective memory, card stacking)
  40. Poimitaan omalle asialle hyödylliset tiedot ja julkaistaan vain niitä asioita, jotka hyödyttävät propagandistin näkökulmaa. Ns. disinformaatiota eli tietojen vääristelyä käytetään tässä tekniikassa yleisesti. Esimerkiksi natsit käyttivät tätä taidokkaasti Saksassa 1930–1940-luvuilla.

  41. Näennäinen tasapuolisuus, "toisaalta taas..." (Presenting the other side)
  42. Tämä tekniikka pyrkii vaikuttamaan itseään älykkäinä ja kriittisinä pitäviin ihmisiin. Sanomaa tarkastellaan näennäisen tasapuolisesti, mutta sitä sovelletaan niin, että se palvelee tiettyä päämäärää.

  43. Valehtelu, vääristely (Lying, distortion)
  44. Valehtelu eli misinformaatio on kaiken propagandan perusta. Tekniikka perustuu ajatukseen, että kaikki valehtelevat ainakin itselleen. Valehtelun käyttäminen päämärätietoisesti on vaikeaa, mutta tehokasta. Tekstissä mainitut Mainilan laukaukset ovat esimerkki tästä tekniikasta.

  45. Niputtaminen, yleistykseen pyrkiminen (Stereotyping)
  46. Tekniikan tarkoitus on saada viestin vastaanottaja ajattelemaan, että kaikki tietyn ryhmän edustajat tai tietynlaisista lähtökohdista tulevat käyttäytyvät samalla tavalla. Yksilöt niputetaan yhteen ja väitetään heidän ajattelevan ja toimivan aina samalla tavalla.

  47. Rytmin muutos, pelin lukeminen (Change of pace)
  48. Tätä tekniikkaa käytettäessä kohde huomaa vasta pitkän ajan jälkeen joutuneensa propagandan kohteeksi. Propaganda muuttuu loppua kohden intensiivisemmäksi.

  49. Tiedon panttaus, tiiliseinätaktiikka (Stalling)
  50. Tekniikassa annostellaan tietoa vähitellen tai vaietaan kokonaan. Itsesensuuri on osa tätä tekniikkaa. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkosen sairauden peittely edustaa tätä tekniikkaa.

  51. Huomion siirtäminen toiseen kohteeseeen, näyttämönvaihdos (Shift of scene)
  52. Pyritään siirtämään huomio kiusallisesta aiheesta johonkin toiseen ja hallittavampaan aiheeseen. Esimerkiksi järjestetään samaan ajankohtaan toinen tapahtuma tai vedotaan johonkin ylevään asiaan.

  53. Toisto, hokeminen (Repetition)
  54. Vanha tekniikka. Kokenee propagandistit sanovat, että riittävällä toistolla saa lopulta kenet tahansa uskomaan mitä tahansa. Tässä tekniikassa viljellään tiettyä sanaa ja hoetaan sitä niin kauan, että se muuttuu vastaanottajassa totuudeksi.

  55. Muutoksen pelon hyväksikäyttäminen (Fear on change)
  56. Muutosten pelko ja muutosvastarinta ovat tämän tekniikan idea. Ihmisillä on luonnostaan oman kontrollin ulkopuolisiin muutoksiin. Tekniikassa maalataan muutokset ylivoimaisiksi, jopa vahingollisiksi.

  57. Vastapuolen väitteiden välitön kumoaminen ja tyhjäksi tekeminen, bumerangi (Boomerang)
  58. Bumerangitekniikka on koston vastakohta. Propaganda projisoidaan välittömästi takaisin lähettäjälle riisuttuna ja raadollisena. Vedotaan esimerkiksi yhteisöihin, joista terroristit ovat lähtöisin.

  59. Pelottelu, painostus, häirintä (Intimidation and harrasment)
  60. Tämän tekniikan ajan kuviteltiin olevan Euroopassa jo ohi, mutta se onkin noussut uusin mittoihin. Tekniikan päämäränä on lietsoa paniikkia ja toivottomuutta kohderyhmässään ja lopulta saada heidät vastustamaan puolustautumistaan. Esimerkiksi Ukrainassa Venäjä on käyttänyt tätä tekniikkaa. Keinoja ovat mm. pakotteet ja taloudellinen painostus. Myös vihollisen mustamaalaaminen kuuluu tämän tekniikan keinoihin.

Lähde: Heikki Tiilikainen Hybridisota – rintamaraportti (2015)


Julius Caesarin patsas, jossa hän tervehtii kansaa käsi pystyssä. Pohjois-Korean entinen diktaattori Kim Il-Sungin patsas, jossa hän tervehtii kansaa käsi ojossa.
Patsaat ovat olleet pitkään diktaattorien ja heidän maineellaan ratsastavien propagandakeinoja. Rooman keisari Gaius Julius Caesar (100 eaa. – 44 eaa.) sekä Pohjois-Korean "Suuri Johtaja" Kim Il-Sung (1912 jaa. – 1994 jaa.)


Kaikki viestintä ei ole propagandaa, eikä kaikella propagandalla ole huonoja tarkoitusperiä. Olemme kuitenkin jatkuvasti sen kohteina, joten valppaus on paikallaan. Selvittämällä viestin lähteen ja motiivin pääsee jo pitkälle.


Lähteet: Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen (2019): Propagandan historia , Joonas Pörsti (2017): Propagandan lumo, Heikki Tiilikainen (2015): Hybridisota - rintamaraportti, Sotahistoriallinen aikakausikirja 31, (2011), Olli Kleemola (2011): Kaksi kameraa - kaksi totuutta

Artikkelia varten haastateltu tiedotusopin professori Heikki Luostarinen, Tampereen yliopisto

Onko propaganda aina pahasta? Kommentointi on auki arkipäivisin ja sulkeutuu kuukauden päästä julkaisusta.

Kommentit

Media- ja digitaidot