Hyppää pääsisältöön

Levitätkö sinäkin propagandaa – vahingossa? Katso erään paniikin tarina

Kuvassa on viisi eri yhteiskunnan henkillöä, jotka ovat kohdanneet banaanipropagandaa.
Propagandaa voidaan kehittää mistä tahansa aiheesta. Jopa banaaneista. Kuvassa on viisi eri yhteiskunnan henkillöä, jotka ovat kohdanneet banaanipropagandaa. propaganda

2000-luvun propaganda ei ole yhtä konkreettista kuin sota-aikojen lentolehtiset, vaan vaikuttamistyö tapahtuu hienovaraisemmin.

Oletko miettinyt, millä tavalla informaatiovaikuttaminen ja jopa propaganda leviävät ihmisten keskuudessa?

Propagandan leviäminen on totuttu näkemään ylhäältä alaspäin suuntautuvana viestinä. Some-aikakaudella vaikuttaminen voi levitä kuitenkin alhaalta ylöspäin, yksittäisestä henkilöstä aina valtiovaltaan saakka.

Opettele tunnistamaan, milloin sinuun yritetään vaikuttaa tai kauttasi levitetään propagandaa. Näin osaat pysäyttää vaikuttamisyritykset.

1. Yksittäisistä ihmisistä muodostuu suuri massa

"Siis mitä! Nuoret käyttää banaaninkuoria huumeena! Tästä pitää kyllä varoittaa kaikkia. Tätä täytyy kyllä jakaa eteenpäin.”

Suuret ilmiöt ja vaikuttamisyritykset voivat lähteä myös ruohonjuuritasolta eli ihan tavallisista ihmisistä.
Yksikin ihminen voi vaikuttaa isoihin massoihin, kuten dieselveron poistoon tähdännyt kansalaisaloite tai Tahdon2013-kampanja osoittavat. Samaa yksittäisen ihmisen vaikutusta voi hyödyntää myös propagandan levittämisessä.

Hauskat meemit, kuvat ja sitaatit ovat helppoja jaettavia somessa. Kun tarkoituksellisesti asiayhteydestä irroitettu kommentti on saatu leviämään, väärää tietoa on vaikea pysäyttää tai korjata. Monesti todellisuus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin kuva, kommentti tai video antaa ymmärtää. Tämä paljastui esimerkiksi somessa kiertäneestä Venäjän propaganda-videosta.

Vaikka useat henkilöt jakaisivat asiaa sosiaalisessa mediassa, se ei tarkoita, että asia olisi totta. Kannattaa kysyä: Kenen mielipide tämä on? Voisiko tämä olla vain yksi näkökulma asiaan? Kuka hyötyy siitä, että jaan tätä tietoa?

2. Vaikuttajilla on vaikutusvaltaa

“Kelatkaa, ja tän kuka vain voi tarkistaa internetistä, että banaani ei oo tieteellisesti hedelmä, vaan marja! Jostain syystä meille annetaan kuitenkin koko ajan näistä ihan perusasioista väärää mielikuvaa. Miksi?”

Ihmisillä on tarve viestiä oman maailmankatsomuksensa mukaisesti. Haluamme päästä keskustelemaan, kirjoittamaan ja luomaan sisältöjä, jotka tukevat ajatusmaailmaamme.

Erilaiset video- ja somepalvelut, kuten YouTube, ovat mahdollistaneet melkein kenen tahansa ajatusten leviämisen. Kun esiintyjä on vakuuttava, tunnettu tai yhteisössään luotettu henkilö, suurin osa katsojista ei tutki lähteitä videon takaa. He luottavat videon tekijään – vaikka hänellä saattaa olla oma agenda, jota hän pyrkii edistämään.

Vaikuttajan tekemään videoon tai blogitekstiin on helppo uskoa, jos se on perusteltu näennäisen loogisesti. Kun netistä lähtee etsimään omille oletuksille ja kuulopuheille tukea, on helppo löytää tukea omalle mielipiteelle – ja ohittaa asiat, jotka eivät niitä tue. Tällöin voi syntyä tunne, että oma mielipide perustuu pelkästään faktoihin.

Kun kohtaat materiaalia, jossa vaikutusvaltaansa käyttävä ihminen pyrkii saamaan muut ihmiset puolelleen tai jotain asiaa vastaan, muista pohtia: Rakennetaanko tässä turhaa vastakkainasettelua? Kuinka luotettava lähde on? Onko asia todella näin mustavalkoinen?

3. Poliitikko ottaa asian huolekseen

“Nämä on ihan höpöhöpöä nämä syytökset, että puhuisin banaaneista vain, koska saan sillä omaa poliittista agendaani edistettyä.”

Kun jokin asia puhututtaa ihmisiä, poliitikot haluavat osallistua keskusteluun. Politiikassa aktiivisia ihmisiä ajaa usein halu vaikuttaa omien kannattajiensa asioihin positiivisesti.

Ongelmaksi se muodostuu, jos jotain asiaa aletaan käyttää politiikan keppihevosena: se irrotetaan asiayhteydestään ja sitä käytetään oman poliittisen agendan ajamiseen. Tällöin alkuperäisestä asiasta huolestutaan vain, koska siitä voi saada perustelun omille väitteilleen tai sillä voi saada huomiota. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa on puhuttu esimerkiksi ilmastonmuutoksesta keppihevosena, jolla jokainen puolue haluaa ratsastaa.

Kun kohtaat tilanteen, jossa poliitikko yrittää perustella kantaansa väitteellä, joka ei suoraan liity tilanteeseen, muista miettiä: Puhuuko hän asiasta vain ajaakseen omaa agendaansa? Onko kiinnostus asiaan syntynyt vasta, kun hän voi käyttää sitä hyödykseen muussa yhteydessä?

4. Toimittaja päättää median otsikot

“Tää on herättänyt todella paljon keskustelua ja ihmiset on aidosti huolissaan. Osaltaan ne toki ovat huolissaan siksi, että tästä on puhuttu niin paljon. Mutta jos siihen huoleen ei vastata keskustelulla, niin mistä ihmiset sitten olisivat huolissaan?”

Toimittajat tekevät juttuja siitä, mistä ihmiset puhuvat ja mikä yhteiskunnallisesti tuntuu merkittävältä.

Ongelma voi syntyä, jos ilmiö alkaa näyttää kokoaan suuremmalta ja moni huolestuu asiasta, joka oikeasti on marginaalinen. Sosiaalisen median osalta puhutaan usein tilanteesta, jossa “kansa raivostui”, kun parikymmentä ihmistä on kirjoittanut kriittisen Twitter-kommentin. Todellisuudessa parikymmentä ihmistä ei ole verrattavissa koko kansaan.

Toimittajat ovat sitoutuneet journalistisiin ohjeisiin, joten he eivät voi esittää asioita, joilla ei ole lähteitä. Media kuitenkin tarvitsee lukijoita sekä haluaa olla mukana ilmiöissä. Näin aiheet ja otsikot, joita lukijat klikkaavat, saavat osakseen mediatilaa. Sitä kautta ihmiset kokevat ilmiön olevan todella suuri, koska siitä puhutaan jatkuvasti valtakunnan mediassa.

Jos näet jotain ilmiötä lietsovan otsikon, yritä pohtia: Voisiko olla, että ilmiö ei ole todellisuudessa niin iso kuin otsikot antavat ymmärtää? Voisiko kyseessä olla klikkiotsikko?

5. Ylin valtiovalta ottaa kantaa keskustelunaiheisiin

"Onko teillä jotain näyttöä, että banaaninsyönti todella lisäisi nuorisotyöttömyyttä?"
"Näin nämä asiat koetaan. Banaanit eivät sovi monien ihmisten oikeudentajuun eikä valtiovaltakaan voi sivuuttaa ihmisten huolta pelkästään siksi, että se huolenaihe saattaa olla itse keksitty."

Kun yksittäiset ihmiset, vaikuttajat, kunnallispoliitikot ja media alkavat puhua jostain ilmiöstä, on ylimmän valtiovallan eli päätäntävallassa olevien poliitikkojen, virkamiesten ja esimerkiksi presidentin otettava osaa keskusteluun. Usein hallitukselta ja ministereiltä myös vaaditaan kommentteja ja toimia, kun jotain tapahtuu. Tällöin syntyy paine ottaa kantaa asiaan, joka ei todellisuudessa vaatisi suurempaa kommentointia.

Presidentin, pääministerin sekä eri ministereiden lausunnot ovat hyvin painavia, joten ihmiset luottavat niihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö hekin voisi joskus tehdä virhetulkintoja. Esimerkiksi työttömästä Ossista luotiin "ideologinen työtön" median haastatteluissa. Osa ihmisistä tulkitsi useiden työttömien olevan ideologisesti työttömiä, jolloin asiaan otti kantaa kansanedustajat sekä ministeri. Yhden ihmisen toimintaa, jota mediassa kärjistettiin, ei kuitenkaan voi laajentaa suuremman yhteistön toimintatavaksi.

Jos huomaat valtiojohdon ottavan kantaa yksittäiseen ilmiöön, muista pohtia: Onko kyseessä oikea, huolta aiheuttava asia? Vai koskeeko asia vain muutamia ihmisiä, mutta se on laajennettu koskemaan suurempaa yhteisöä? Otetaanko asiaan kantaa vain ihmisten rauhoittelemiseksi?

Mikä ihmeen banaanipropaganda?

Yksittäisistä ihmisistä lähtöisin oleva virheellinen tieto voi levitä yllättävän nopeasti koko yhteiskunnan läpi, jos asiaan ei kiinnitä tarpeeksi huomiota. Tätä polkua havainnollistaaksemme loimme propagandaa mahdollisimman arkisesta asiasta: banaaneista. Vaikka ajatus banaanipropagandasta kuulostaa absurdilta, käytimme videoissa samoja keinoja, joita yhteiskunnassa tällä hetkellä käytetään vaikuttamiseen.

Informaatiovaikuttamiseen on helppo haksahtaa, jos kokee tyytymättömyyttä tai katkeruutta jotain asiaa kohtaan. Siksi propaganda pyrkii löytämään kohteita, jotka ovat jo valmiiksi tyytymättömiä ja joiden turhautumisen kautta voidaan saada propagandaviestille yksi levittäjä lisää.

Propagandalla on helpompi vahvistaa jo olemassa olevaa mielipidettä kuin kääntää mielipide kokonaan. Tämä taas edistää yhteiskunnallista kahtiajakoa, kun molemmat puolet ovat turhautuneita toisiinsa. Parhaiten propagandan leviämistä ehkäiseekin avoin ja rakentava kommunikaatio, toisten mielipiteiden kuuntelu sekä mustavalkoisesta ajattelusta luopuminen.

Jos et halua toimia vahingossakaan muiden pelinappulana, opettele tunnistamaan, milloin, miksi ja millä tavalla sinuun yritetään vaikuttaa. Silloin on helpompi myös huomata, jos on liukumassa liian mustavalkoiseen ajattelumaailmaan, jossa valittavana on vain hyvä ja paha. Suurimmassa osassa asioita kun on myös harmaan sävyjä. Kun muistat niiden olemassaolon, muiden on vaikeampi vaikuttaa sinuun negatiivisin keinoin.

Kommentointi on auki arkipäivisin ja sulkeutuu kuukauden kuluttua julkaisusta.

Edit 5.4.2019: Otsikkoa muokattu. Lisätty tieto kommentoinnin aukiolosta.

Kommentit

Media- ja digitaidot