Hyppää pääsisältöön

Ylen ensimmäisessä selkokielisessä vaalikeskustelussa punnittiin kansanedustajaehdokkaiden kyvyt

Kuvassa kameramies kuvaamassa selkovaalipaneelia.
Kuvassa kameramies kuvaamassa selkovaalipaneelia. vaalit

Ylen ensimmäinen selkokielinen vaalikeskustelu järjestettiin 3.4.2019. Keskustelun voi katsoa tekstitettynä Yle Areenassa.

Vaalipaneelissa oli mukana edustaja yhdeksästä eduskuntapuolueesta. Keskustelun järjestivät Ylen selkouutiset ja Kehitysvammaliitto. Yleisönä oli suomea opiskelevia maahanmuuttajia, suomalaisia afaatikkoja ja kehitysvammaisia.

“Selkokielinen vaalipaneeli on tärkeä, koska me kaikki olemme samanarvoisia kielellisistä kyvyistämme riippumatta. Yleiskieltä ymmärtävälle ihmiselle on tarjolla iso joukko vaaliohjelmia, selkokielen varassa olevalle vain tämä yksi. Oleellinen osa Ylen julkista palvelua siis”, sanoo Ylen selkouutisten toimittaja Pertti Seppä.

Jopa 750 000 suomalaista tarvitsee selkokieltä

Paneelissa käsiteltiin sekä kohderyhmiä kiinnostavia että yleisiä yhteiskunnallisia teemoja. Annika Saarikko, Sari Sarkomaa, Tuula Haatainen, Simon Elo, Arja Juvonen, Outi Alanko-Kahiluoto, Silvia Modig, Mikaela Nylander ja Pertti Vallittu vastasivat kysymyksiin selkokielisten palveluiden varmistamisesta, digitalisaation mukanaan tuomista haasteista, kannustinloukuista, kehitysvammaisten työllistymisestä, vanhustenhoidosta ja vammaisten asumispalveluista sekä ilmastonmuutoksesta.

Yleisöllä oli punaiset ja vihreät kortit, joilla he näyttivät, milloin panelistien puhe oli liian vaikeaa ja milloin taas helposti ymmärrettävää. Paneelin puheenjohtajana toimi Margit Alasalmi yhdessä Monica Vasku Machadon kanssa.

“Selkokielisten palvelujen tarvitsijoiden määrä kasvaa Suomessa, tällä hetkellä heitä on jopa 750 000. On tärkeää, että myös heille on tarjolla poliittista keskustelua heitä kiinnostavista kysymyksistä. Näin he pysyvät aktiivisina kansalaisina ja kiinnittyvät yhteiskuntaan”, sanoo Ylen vaalisisältöjen päätuottaja Petri Kejonen.

Tänä vuonna Yle haluaa tavoittaa vaalisisällöillään erityisesti nuoria, ensimmäistä kertaa äänestäviä, maahanmuuttajataustaisia ja vieraskielisiä äänioikeutettuja.

“Haluamme tavoittaa niitä ryhmiä, joissa äänestysaktiivisuus ei ole ennen ollut kovin suuri. Jokaisella on mahdollisuus osallistua suomalaisen demokratian ylläpitoon ja Suomen tulevaisuuteen äänestämällä”, kertoo Petri Kejonen.

Yleltä selkokielellä

Selkokieli on suomea, jota on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokieltä tarvitsevat esimerkiksi kehitysvammaiset, suomea opettelevat maahanmuuttajat, muistisairaat ja nuoret, joilla on oppimisvaikeuksia.

Yle Uutiset selkosuomeksi lähetetään Yle TV1:ssä joka arkipäivä kello 15.05 ja Radio Suomessa joka päivä kello 21.12.

Ylen selkouutisten toimittaja Nasib Naserin Nasib ja maahanmuuttajat -sarjassa käsitellään maahanmuuttajille tärkeitä aiheita:

Nasib ja maahanmuuttajat: Kotoutuminen
Nasib ja maahanmuuttajat: Kulttuurierot
Nasib ja maahanmuuttajat: Maahanmuuttajanaiset

Eduskuntavaalit 2019: Selkokielinen vaalikeskeskustelu

Näin tehdään selkouutisia.

Vaaliohjelmia myös viitottuna ja tekstitettynä

Ohjelmatekstitys heikkokuuloisille

Kaikki tv-vaalilähetykset tekstitetään. Suuret vaalikeskustelut, puheenjohtajatentit, pienpuoluetentti, nuorten vaalikeskustelu sekä teemakeskustelut tekstitetään ensilähetystä seuraavaksi päiväksi tv-uusintaan. Tekstitykset löytyvät uusinnan jälkeen myös Areenasta.

Myös Areenassa julkaistava Vaalisohva-sarja on ohjelmatekstitetty.

Tulosilta 14.4. tekstitetään suorana.

Viittomakieli

Suuret vaalikeskustelut, teemakeskustelut ja pienpuoluetentti nähdään viitottuna seuraavana päivänä ja viitotut lähetykset ovat katsottavissa myös Yle Areenassa.

Tulosilta viitotaan suorana. Lähetys näkyy Yle Areenassa omana suorana lähetyksenä.