Hyppää pääsisältöön

Kun muovi oli muotia ja sitä oli kaikkialla – sisustusarkkitehti Eero Aarnio on ollut muovin käytön edelläkävijä

Muovi eli Suomessa nousukauttaan 1950–1960-luvuilla, kun se alkoi syrjäyttää lasia, metallia ja kiviainesta muun muassa käyttöesineissä. Muovin nousukautta on pidetty modernin kulutusyhteiskunnan syntymisen symbolina. Sisustusarkkitehti Eero Aarnio on ollut yksi suurimmista suomalaisista nimistä muovin käytössä erityisesti sisustuksessa. Artikkelissa ensimmäisessä mediassa tutustaan Aarnion uraan ja muissa medioissa perehdytään muoviin sekä sen moniin käyttötarkoituksiin monien vuosikymmenten aikana.

Muoviksi kutsutaan kemianteollisuuden valmistamia aineita, joiden teknisesti tärkeimpänä ominaisuutena on muovattavuus. Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen värit ja uudet materiaalit valtasivat suomalaiset kodit, joissa aiemmin oli totuttu skandinaaviseen funktionalismiin. Enää pelkkä esineen tarkoitus, käytännöllisyys ja edullisuus eivät olleet keskiössä. Kirkkaat värit ja pyöreät muodot vetosivat ihmisiin. Muotoiluun ja taideteollisuuteen vaikutti vahvasti myös pop-taide. Se ilmensi sitä valtavaa kulttuurista muutosta, joka yhteiskunnassa tapahtui, kun hyvinvointi ja kuluttaminen alkoivat olla osa ihmisen arkipäivää.

Sisustusarkkitehti Eero Aarnio on luonut muovista designklassikkoja

Sisustusarkkitehti Eero Aarnio on ollut muovin käytön edelläkävijä, joka on tehnyt muovista elegantteja sisustuselementtejä tuoleista valaisimiin. Aarnion vuonna 1963 ja 1968 suunnittelemista Pallotuolista ja Kuplatuolista tuli designklassikkoja. Aarnio kertoo ohjelmassa Myhäilevät muodot (2010), että muovi on ollut vastaansanomaton valinta juuri muovattavuutensa vuoksi. Muovi olikin Pallotuolin syntyidean taustalla. Sillä saatiin maksimivahvuus minimateriaalilla. Pallotuoli teki Aarniosta kertaheitolla tunnetun ja tuoli lienee myös tunnetuin suomalainen huonekalu kautta aikain.

Ohjelmassa vieraillaan muun muassa Aarnion kotona ja matkataan hänen mukanaan Italiaan.

Aarniosta sanotaan, että hänen kutsumuksenaan ei ole ollut opettaa tai vaikuttaa alan järjestöissä. Hänen urassaan on kuitenkin paljon sellaisia elementtejä, joista alalle aikovan kannattaisi ottaa opiksi. Hänellä on ollut kansainvälistä menestystä uransa alusta asti, ja kotimaassakin hänen uraansa on arvostettu muun muassa Kaj Franck -palkinnolla vuonna 2008.

Mikko Kalhama Design Forumin toimitusjohtaja toteaakin ohjelman haastattelussa, että Eero Aarnio on kulttuurihistoriallinen aarreaitta. Aarnio on hänen mukaansa vuosikymmenten aikana kyennyt löytämään kustakin ajasta oleellisia elementtejä ja kyennyt luomaan klassikkotuotteita.

Aarnion suunnittelemista tuotteista merkittävä osa myydään ulkomaille. Keskeisimpiä syitä ovat korkeat tuotantokustannukset, jotka edellyttävä suuria markkinoita. Sellainen löytyy Keski-Euroopasta, jonne kannattaa ponnistaa Italian kautta.

Menestys ei kuitenkaan ole ollut Aarniollekaan itsestäänselvyys eikä talouden vakauteen ole aina ollut mahdollisuutta. Hän muistuttaa, että freelanceriksi ei kannata ryhtyä, jos ei usko itseensä.

Muovi oli irtiotto perinteestä ja aikanaan kuuminta muotia

Kokeilevuus ja irtiotto perinteestä on liitetty vahvasti muoviin. Kupla rannalla -ohjelmassa (1967) tutustutaan taidenäyttelyyn muoviteltassa, joka on yhdenlainen kokeilu taiteen siirtämisestä galleriasta lähemmäs yleisöä.

Insinööri Yrjö Ronkan suunnittelemassa muoviteltassa esitellään Ahti Lavosen, Veikko Eskolinin, Vuokko ja Antti Nurmesniemen töitä.

Muovin käyttöä myös talojen rakennusmateriaalina kokeiltiin 1960-luvulla. Matti Suurosen suunnittelemia lentävän lautasen muotoisia Futuroksi nimettyjä loma-asuntoja ehdittiin tehdä eri puolilla maailmaa vajaat sata, ennen kuin niiden valmistaminen kävi öljykriisin seurauksena liian kalliiksi. Muovinen, myös ufo-talona tunnettu rakennus edusti 1960-luvun tulevaisuudenvisioita ja kokeellista arkkitehtuuria.

Muovi kaikissa mahdollisissa muodoissa oli kuuminta muotia, kun suomalaisen teollisuuden tuotteita esiteltiin Tampereen messuilla vuonna 1959 ja Helsingin suurmessuilla vuonna 1960 ohjelmassa Uusinta uutta (1960).

Muoviset Tupperware-tuotteet rantautuivat Suomeen Yhdysvalloista 1965. Joustava muovi soveltui hyvin elintarvikkeiden säilyttämiseen. Samalla rantautui myös kotimyyntikonsepti, jota esiteltiin ohjelmassa Kotona kaupataan (1969). Tähän myyntitapaan vaikutti myös se, että ilmatiiviin kannen paikalleen loksauttaminen vaati kuitenkin omat niksinsä. Näitä oppeja annettiin kotikutsuilla.

Muoviaika (1982) ja Näin syntyy säästölipas (1982) kerrotaan, mitä muovi on ja mistä sitä valmistetaan ja mitä muovista voi tehdä. Muovilajeja on erilaisia ja niillä on monelaisia ominaisuuksia sekä käyttötarkoituksia. Sukkahousuja, neulepuseroja, paitoja, polkupyörän renkaita, ämpäreitä ja monia muita arkisia käyttöesineitä valmistetaan teollisuusbensiinistä, joka puolestaan on raakaöljyn yksi yksi jalostusvaihe. Maailman öljynkulutuksesta muoviteollisuus käyttää kolme prosenttia.

Juttu on julkaistu alunperin I love muovi -kampanjan yhteydessä keväällä 2019.