Hyppää pääsisältöön

Baddingin unohduksiin jääneitä lauluesityksiä julki – Somerjoki tulkitsi tangoa ja rockia Kouluradiossa vuonna 1970

Laulaja Rauli "Badding" Somerjoki esiintyy Tasavallan popparit -tv-ohjelmassa 1970.
Badding esiintyy tv-ohjelmassa Tasavallan popparit 1970. Laulaja Rauli "Badding" Somerjoki esiintyy Tasavallan popparit -tv-ohjelmassa 1970. Kuva: Yle/Jorma Breider Rauli Badding Somerjoki,Yle Elävä arkisto

Elävä arkisto löysi Ylen kouluradionauhoilta Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) varhaisia lauluesityksiä. Keväällä 1970 tehdyissä ohjelmissa Badding tulkitsee suomenkielisen valssin tango- ja beatversioina ja antaa koululaiskuulijoille myös harvinaisen näytteen englanninkielisestä rock-ulosannistaan.

Huhtikuussa 1970 radioidussa lähetyksessä Badding ja Viisi vierasta miestä -yhtye on pyydetty demonstroimaan, miltä perinteikäs Yli aaltojen -valssi kuulostaisi eri yleisöjen makuun muokattuina muunnelmina. Vanhaa iskelmää ihaillut Somerjoki ottaa haasteen tosissaan, ja kumpikin versio on laulutulkinnoiltaan hänen levytetyn tuotantonsa luokkaa.

Tyylikokeilun taustana oli 1960-luvulla vallinnut jyrkkä ero maaseudun ja kaupunkien nuorison musiikkimaussa. Uutta rock- tai beatmusiikkia ei suinkaan kaikkialla sulatettu, ja peräänantamattomimpien yleisöjen edessä sähkökitarabändit joutuivat muokkaamaan kappaleitaan tangopoljentoon.

Näytteet ovat Kouluradion kaksiosaisesta, musiikkitunneille tarkoitetusta sarjasta, jonka toimittivat M. A. Numminen ja Ilpo Saunio. Nummisen taustayhtyeenä tunnettu Viisi vierasta miestä ja Badding esiintyivät aloitusjaksossa Pop-musiikkia tekemässä, jossa käsiteltiin kevyen musiikin eri tyylisuuntia, makuja ja tähtitehtailua. Viikkoa myöhemmin lähetetty Pop-musiikkia arvostelemassa ruoti kriittiseen sävyyn iskelmätekstien maailmankuvaa ja poplehtien välittämää käsitystä popmuusikkojen elämäntyylistä.

Jo aiemmin samana keväänä Numminen oli hyödyntänyt Baddingin laulukykyjä kouluradio-lähetyksessä Miten sävellys syntyy. Tammikuussa 1970 radioidussa ohjelmassa Viisi vierasta miestä esittää lyhyitä näytteitä yksinkertaisista tango- ja rocksävelmistä, viimemainitussa tapauksessa solistin kera.

Badding laulaa englanniksi katkelman Roy Brownin kappaleesta Lollipop Mama, jonka hän levytti myöhemmin pitemmässä muodossa albumilleen Sydän lämpöä täys. Valinta on tässä sikäli osuva, että laulun ensimmäiset levytykset vuodelta 1947 kuuluvat rock and rolliksi laskettavan musiikin varhaisimpaan historiaan.

Vaikka molempien näytteiden melodiat rakentuvat vain muutaman sävelen varaan, Numminen myöntää Lollipop Maman vaikuttavan silti "aivan kelvolliselta sävellykseltä”. Samassa ohjelmassa Badding esimerkinomaisesti ”säveltää” pelkistetyn melodian neljän soinnun kierron varaan (pikku otteita prosessista on julkaistu Baddingin cd-kokoelmalla Kaikki laulut). Musiikinopettajia rohkaistaan kokeilemaan luokissaan samaa menetelmää ohjelman päätyttyä.

Nummisen ja Baddingin yhteistyö oli tässä vaiheessa kestänyt jo muutaman vuoden. Nuori somerolaislaulaja debytoi Viiden vieraan miehen solistina Jyväskylän kulttuuripäivien skandalöösissä varieteessa kesällä 1966. Hän oli ehtinyt laulaa muutamilla Nummisen ideoimilla levyillä (mm. Suomen Talvisota 1939–40 -yhtyeen solistina), mutta ensimmäinen omalla nimellä julkaistu single tuli markkinoille vasta toukokuussa 1970. Sen b-puolelle prässätty Sulamit yhdisti vanhaa iskelmää ja beatmusiikkia samaan tapaan kuin Kouluradiossa kuultu Yli aaltojen. 1980-luvulla Badding ja Topi Sorsakoski & Agents nostivat tämän tyylin suursuosioon. Somerjoen varsinainen läpimurto tapahtui vasta vuonna 1973 Fiilaten ja höyläten -hitin myötä.

Yli aaltojen eli Sobre las Olas (engl. Over the Waves) on meksikolaisen Juventino Rosasin vuonna 1888 julkaisema valssisävellys. Sen monista suomalaisversioista tunnetuimman teki Olavi Virta vuonna 1953. Suomenkielisen laulutekstin, jota Badding oheisessa esityksessään käyttää hieman lyhennettynä, on kirjoittanut Reino Helismaa. Sävelmästä on tehty monia jazzsovituksia, ja 1950-luvulla saksofonisti Earl Bostic levytti siitä rockversion. Numminen arvelee, että kappale valikoitui kouluradio-ohjelmassa esitettäväksi hänen aloitteestaan.

Viisi vierasta miestä -yhtyeen kokoonpano Kouluradion äänitteillä oli Nummisen mukaan seuraava: Pentti Aho (kitara), Harri Airaksinen (rummut), Heikki Kasari (bassokitara) ja Jani Uhlenius (piano, pienurut ja haitari). Bänditaustoissa on aistittavissa hieman Suomen Talvisota -ryhmän henkeä, ja kolme ensin mainittua muusikkoa ovatkin soittaneet mainitun orkesterin riveissä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto