Muutto Unkariin oli viimeinen yritys pelastaa Elcoteq – hanke kariutui pankkiirin turvahuoneessa

Elektroniikkavalmistaja Elcoteqia yritettiin vielä hetki ennen konkurssia pelastaa Unkarissa käydyissä neuvotteluissa. Suomalaisyrityksellä oli maassa iso tehdas, ja sen pääomistaja Antti Piippo oli tunnettu hahmo maassa. Unkarin-suurlähettiläs Jari Vilén paljastaa, miten muutto Unkariin romuttui paikallisen suurpankkiirin turvahuoneessa.

Elcoteqin Unkarin-hankkeen taustavaikuttajana toimi kokoomustaustainen poliitikko ja diplomaatti
Jari Vilén. Hän kertoo nyt ensimmäisen kerran, miten vaikeuksiin suistunut Elcoteq yritettiin pelastaa.

Suomen entinen Unkarin-suurlähettiläs Jari Vilén Jari Vilén Kuva: Yle MOT MOT,Jari Vilén

Vilén oli nimitetty 2007 Suomen Unkarin-suurlähettilääksi, ja hän oli jättänyt Suomen päivänpolitiikan taakseen. Keväällä 2011 Vilén sai puhelinsoiton Suomesta. Soittaja oli elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteqin perustaja ja pääomistaja Antti Piippo.

– Piippo informoi minua pahoihin talousvaikeuksiin joutuneen Elcoteqin suunnitelmista Unkarissa. Hän pyysi, että toimisin välimiehenä Unkarin valtiojohdon suuntaan. Tarkoituksena oli, että Unkarin valtion vientirahasto tulisi Elcoteqin merkittäväksi rahoittajaksi. Samalla yritys kykenisi hankkiutumaan eroon sille äärimmäisen kovia lainaehtoja asettaneesta pankkisyndikaatista, Vilén kertoo.

Elcoteqilla oli 230 miljoonan euron laina kansainväliseltä pankkiryhmältä. Viisivuotinen laina piti uusia vuonna 2009, mutta neuvotteluissa oli tullut seinä vastaan.

Kymmenen pankin joukkoa johti ohjausryhmä. Siihen kuuluivat tanskalainen Danske Bank, brittiläinen Royal Bank of Scotland RBS ja ruotsalainen Skandinaviska Enskilda Banken SEB.

Liikepankki OTP:n hallituksen puheenjohtaja Sándor Csányi Sandor Csanyi Kuva: Eibner Europa / All Over Press Sándor Csányi,MOT

Yhteisymmärrys löytyi metsästysmajalla

Unkarin puolelta Elcoteq-neuvotteluiden avainhenkilö oli maan vaikutusvaltaisin pankkiiri ja talousvaikuttaja Sándor Csányi. Hän johtaa Unkarin suurinta yksityistä liikepankkia OTP:tä. Maan rikkaimpiin henkilöihin kuuluva Csányi on myös Unkarin pitkäaikaisen pääministerin Viktor Orbánin hyvä ystävä.

Jari Vilén järjesti Csányille ja Antti Piipolle tilaisuuden sopia asioista metsästyksen merkeissä.

– Csányin metsästysmajalla vietetyn viikonlopun aikana herroilla oli aikaa tutustua toisiinsa sekä löytää keskinäinen yhteys ja luottamus. Uskoakseni tämä kyseinen viikonloppu oli ratkaisevan tärkeä sen suhteen, että Csányi omalta osaltaan halusi sitoutua Elcoteqin pelastussuunnitelman toteuttamiseen.

Piippo tunsi jo entuudestaan myös pääministeri Orbánin.

– Heillä oli keskinäinen yhteys, Vilén luonnehtii.

Orbán johti ensimmäisen kerran maataan 1998–2002. Hänen nykyinen valtakautensa alkoi 2010.

Pääkonttori oli siirtymässä Budapestiin

Elcoteqin pelastamisneuvottelut etenivät aluksi suotuisissa merkeissä, Jari Vilén kertoo. Unkari lupasi tehdä tarvittavat investoinnit ja taata yhtiön kannattavan toiminnan.

Jos Unkarin valtio saataisiin mukaan pelastamaan Elcoteqia, se houkuttelisi myös muita rahoittajia mukaan, yhtiön johdossa kaavailtiin.

Elcoteqin merkittävin jalansija Unkarissa oli eteläinen Pécsin kaupunki lähellä Kroatian rajaa. Yhtiö oli kaupungin suurin työnantaja jopa kuudella tuhannella työntekijällä.

Pelastussuunnitelma olisi käytännössä merkinnyt Elcoteqin muuttumista unkarilaiseksi yritykseksi, ja sen pääkonttori olisi siirretty Budapestiin.

– Elcoteq oli eräänlainen suomalaisuuden lippulaiva maassa. Siksi minusta oli tärkeää tehdä voitavani hankkeen edistämiseksi. Aluksi tilanne vaikutti lupaavalta niin diplomaattisesti kuin poliittisestikin – ja toki myös yrityksen kannalta, Vilén sanoo.

Neuvottelut etenivät niin pitkälle, että Sándor Csányita oltiin jo kutsumassa yhtiön hallitukseen.

– Keskustelut olivat minusta hyvin rakentavia, ja osapuolten yhteinen tahtotila oli selkeästi ilmaistu.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán Ungerns premiärminister Viktor Orban Kuva: EPA/ANDY RAIN

Vilén joutui James Bond -elokuvaan

Pääministeri Viktor Orbán oli valtuuttanut virkamiehensä allekirjoittamaan sopimuksen, mutta lopullinen päätös venyi ja venyi.

Kaiken piti olla viimeistä silausta vaille valmista, kun Jari Vilénin puhelin eräänä päivänä soi. Hän sai kutsun Sándor Csányin pakeille. Unkarilaispankkiirin työhuoneessa tapahtumat etenivät kuin James Bond -elokuvassa ikään.

– Kiusaantuneen oloinen Csányi painoi työpöydällään olevaa nappia, ja koko huone muuttui eräänlaiseksi turvahuoneeksi. Tilaa ympäröivät metalliluukut sulkeutuivat, ja tunsin joutuneeni keskelle agenttitarinaa.

Vilén kertoo, että luukut estivät huoneen salakuuntelun.

– Csányin lisäksi paikalla oli hänen avustajansa. Tämä kertoi tilanteen muuttuneen: Unkarin lainsäädännöstä johtuen Csányi ei voinutkaan ottaa vastaan Elcoteqin hallituspaikkaa. Minua pyydettiin ilmoittamaan asiasta Antti Piipolle, hän muistelee.

– Pankin tiloista poistuessani mietin, että kieltäytymisen taustalla täytyi olla muutakin kuin pelkästään Unkarin lainsäädännön määräyksiä. Tähän asti Csányin puheet ja teot olivat yhtäpitävästi kertoneet hänen sitoutuneisuudestaan Elcoteqin pelastamiseen. Minulle ei koskaan kerrottu yllättävän kieltäytymisen taustalla olleita todellisia syitä.

Krogerus: Pankit kaatoivat suunnitelman

Jari Vilén kertoo omana käsityksenään, että Elcoteqin unkarilainen pelastussuunnitelma kaatui ”johonkin toiseen poliittiseen tai taloudelliseen intressiin”.

– Liittyykö se sitten kenties siihen, että jossain oli päätetty siirtää komponenttituotanto Euroopasta Aasiaan? Mielestäni kaikki viittaa siihen, että oli tehty juuri tämänkaltainen päätös, hän pohtii.

Elcoteqin viimeiseksi jääneen hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Krogerus sanoo MOT:lle antamassaan haastattelussa, että suunnitelman kaatumiselle oli selvä syy.

– Useampi länsimainen pankki oli ilmoittanut Sándor Csányille, että tulette löytämään sen edestänne, mikäli tällaiseen rahoitusoperaatioon lähdette. Suora uhkaus siis, Krogerus sanoo.

Elcoteqin entiset johtajat sanovat MOT:lle olleensa sinisilmäisiä. Unkarin pääministerin Viktor Orbánin lupauksiin tehdä tarvittavat investoinnit ja taata kannattava toiminta luotettiin liian pitkään.

Seuraukset olivat kohtalokkaat: kesällä 2011 pankit ottivat Elcoteqin rahaliikenteen hallintaansa. Suomen suurimpiin kuuluneen yrityksen rahat loppuivat nopeasti ja toiminnot tyrehtyivät. Muutaman kuukauden sisällä yhtiö ajautui konkurssiin.

– Katsoin, että suurlähettiläänä minun velvollisuuteni ja intressini oli tukea suomalaista yritystoimintaa Unkarissa. Lisäksi pidin velvollisuutenani pyrkiä löytämään ratkaisuja, joissa näin kansallisen ja poliittisen intressin, mutta myös eurooppalaisen intressin, Vilén sanoo.

Hän toimii nykyään Euroopan unionin komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin arktisten asioiden neuvonantajana.

Vilénin mukaan Suomen valtiojohto oli tietoinen Elcoteqin pelastamiseksi käydyistä neuvotteluista. Silloinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok) oli osallistunut vetoomukseen saada Unkari ja Orbán neuvottelemaan valtiollisesta avusta suomalaisyritykselle.

Pankit tyrmäsivät myös led-suunnitelman

Viimeisinä kuukausina myös hollantilaisen suuryrityksen Philipsin edustajat osallistuivat Elcoteqin asiakkaina yhtiön pelastamisneuvotteluihin. Suunnitelmissa oli valmistaa yhteistyönä led-lamppuja, joilla arvioitiin olevan valtava markkinapotentiaali, Antti Piippo kertoo.

– Philipsin kanssa oli rakennettu jo tuotantolinjat Kiinaan, Unkariin ja Meksikoon. Samaan aikaan Elcoteq valmisti televisioita Philipsille, joka tarjoutui rahoittamaan meitä sadan miljoonan euron kokonaissummalla.

Sadan miljoonan euron rahoituksella Elcoteqin tiukkaan kuristusotteeseensa ottanut pankkiryhmä olisi saatu maksettua ulos pelistä.

– Pankit eivät tähän suostuneet, vaan se oli ehdoton ei. Tämä on minulle edelleen mahdotonta ymmärtää, Piippo sanoo.

– Jos Elcoteq olisi saanut elää, meillä saattaisi edelleen olla teollisuudenala, joka tänä päivänä on kadonnut Euroopasta kokonaan. Ja tuskin enää koskaan tulemme saamaan sitä takaisin, Vilén arvioi.

MOT: Näin pankit kaatoivat pörssiyhtiön
Ma 8.4. Yle Areena klo 12 ja TV1 klo 20
Uusinta TV1 ti 9.4. klo 5.55