Hyppää pääsisältöön

Hillittyä virolaista ilmaisua

Virolaisten nykysäveltäjien Tauno Aintsin, Sven Grünbergin, Robert Jürjendalin ja Raul Söötin teoksista koostuva äänite yhdistelee sähköisten sekä akustisten kitaroiden ja sekakuoron sointimaailmoja. Pääosin hillitysti maalautuvat teokset kaarrostelevat jossain etnon, jazzin, popin, new agen ja taidemusiikin välimaastossa.

Estonian Incantations vol. 1 äänitteen kansi
Estonian Incantations vol. 1 äänitteen kansi Tauno Aints

Kokonaisuudesta nousee esiin kolme teosta. Robert Jürjendalin See öö oli pikk (2013) yhdistelee kolmen sähkökitaran ohjastamia elektronisia ja kamarikuoron hillittyjä sointeja. Kitaroiden luomat luovat varhaisen elektronisen ambientin soinnit limittyvät sopuisasti kuoron kasvaviin tekstuureihin. Hieman yllättäen teos päättyy Pink Floydin suuntaan kallistuvaan tasanäppäilyyn.

Raul Sööt yhdistää teoksessaan Vaikusestki vaiksem (2014) onnistuneesti kamarikuoron ja sähkökitarat. Nauhaton sähkökitara punoutuu miellyttävästi tavallisen sähkökitaran ja sopraanon sooloihin. Eheätunnelmaisen teoksen lopussa kuoro rakentaa pehmeästi sihahtelevan komppiryhmän, joka kuljettaa teoksen mainiosti loppuun.

Monipuolisimman kokonaisuuden muodostaa Tauno Aintsin sähkökitaralle ja sekakuorolle kirjoitettu konsertto Vitsa (2013). Sen kahdenkymmenen minuutin soivuus jakautuu kahteen osaan. Niistä laajempi A Charm Against Flogging alkaa liikkuvalla kuorotekstuurilla, jonka sekaan sähkökitara imeytyy. Veljo Tormiksen kuorotuotannosta tuttu kalevalais-arkaainen loitsunta voisi hieman raskaammalla tuotannolla löytyä progemetallibändin levyltä. Solistina toimivan Marzi Nymanin tyylitelty ja monipuolinen soolotyöskentely ja äänimaalailu nostaa ilmaisun intensiteettiä. Toinen osa A Charm Against Pain sievistelee asiallisen kuorosatsin kanssa, kunnes törmää kitaran mukanaan tuomaan Twin Peaks -maalailuun. Lopussa Nymanin kaihoisan laulun tukema sooloilu vie ajatukset fuusiojazzin maailmaan.

Viron filharmoninen kamarikuoro tekee Kaspars Putniņšin johdolla perusvarmaa jälkeä.

Estonian Incantations vol. 1. Toccata. Marzi Nyman, kitara, Andre Maaker, kitara, Weekend Guitar Trio, Ain Agan, kitara, Paul Daniel, kitara, Annika Lõhmus, sopraano, Viron filharmoninen kamarikuoro, joht. Kaspars Putniņš. Toccata Classics (TOCN0002)

Kuuntele Uudet levyt 9.4.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Riemastuttava oopperalöytö!

    Levyarvio

    Provinsiaalisen uran tehneen sveitsiläisen kapellimestarin, säveltäjän ja opettajan Richard Fluryn ensimmäinen ooppera, yksinäytöksinen ”Firenzeläinen tragedia” valmistui vuonna 1928 ja sai kantaesityksessään Solothurnissa Pohjois-Sveitsissä seuraavana keväänä varsin myönteisen vastaanoton lehdistöltä. Eipä ihme: hieman yli kolmekymmenvuotiaan paikallisen säveltämäksi se on suorastaan nerokas vetäen vertaansa selvästi esikuvallisen Richard Straussin Salome-oopperalle – Oscar Wilden tekstiin sekin. Vajaan kolmen vartin kestävä yksikohtauksinen nostatus sisältää niin wildemaisia lausahduksia kuin taiten verhoiltua sosiopoliittista debatointia.

  • Erika Foxin improvisatorinen välittömyys

    Levyarvio

    On sanottu että säveltäminen ja improvisaatio olisivat hyvin lähellä toisiaan, ja että hyvät sävellykset ovat vain hyvien improvisoijien ylöskirjoituksia. Riippuu varmaankin keneltä kysytään – mutta englantilaisen Erika Foxin musiikissa improvisatorinen välittömyys on kiehtovasti läsnä jokaisessa nuotissa osana jotain sellaista josta rakentuu kokonaisuuksia, vapaata muotoa.

  • Pianistin tarinointia rauhallisesti ja liioittelematta

    Levyarvio

    Tällä vuosikymmenellä vuoden 2010 Kuningatar Elisabeth -pianokilvan voiton jälkeen paikkansa kysytyimpien konserttipianistien joukossa vakiinnuttanut Denis Kozhuhin on tänä syksynä ihastuttanut levyjulkaisuja seuraavia miellyttävästi soivalla ja hyvin soitetulla albumilla valikoimasta Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja ja Edvarg Griegin Lyyrisiä kappaleita. Se sopii olohuoneisiin mitä parhaiten, erityisesti nyt iltojen pimetessä kynttilänvalolle sopivasti lämpöä antamaan. Lyyrisyyden lisäksi minua kuulijana miellyttää myös Kozhuhin tapa tarinoida rauhallisesti ja liioittelematta.