Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kapellimestari Martti Similä erottui väriläikkänä ympäristön harmaudesta – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Martti Similästä.
Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Martti Similästä. Kuva: Lassi Rajamaa Martti Similä,Lassi Rajamaa

Oululaissyntyinen kapellimestari Martti Similä oli monitaitoinen muusikko ja omintakeinen persoona. Hänen kapellimestariuransa huipputapaus oli New Yorkin filharmonikkojen Sibelius-muistokonsertin johtaminen. Sävellystuotannon kestävintä aluetta oli elokuvamusiikki.

Työtoverit ja kollegat muistavat pianisti ja kapellimestari Martti Similän (9. huhtikuuta 1898 Oulu – 9. tammikuuta 1958 Lahti) avarakatseisena, omintakeisena ja humoristisena persoonana.

Paitsi pianisti ja kapellimestari, Similä oli myös laulaja, sovittaja, säveltäjä ja kirjoittaja. Jo sisällissodan keväänä 1918 Similä oli säveltänyt kunniamarssin Oulun suojeluskuntapiirille. Isoveljen Aapo Similän kanssa syntyi sotavuosina lisää pieniä ja pirteitä marssilauluja.

Lapsuus Oulussa

Eksentrisen Aapon lisäksi Martti Similällä oli viisi veljeä ja yksi sisko. Lapsuuden leikkitovereihin Oulussa kuului säveltäjä Sulho Ranta. Simin pirtistä ei ollut pitkä matka Rannan pihaan ja puutarhaan, jossa leikittiin yhdessä tulevien rovastien kanssa.

Erään kerran Rannan vintille valmistettiin sirkusesitys. Martti-poika näytti kattohirteen kiinnitetyissä renkaissa monia temppuja suoravartaloista käsiseisontaa myöten.

Esitykseen oli pääsymaksu, mutta Sulho Rannan isä pääsi ilmaiseksi koska hän esitti alkusoittona okariinalla 30-vuotisen sodan marssin.

Syvästi uskonnollinen äiti oli nuorena ollut taitava harmonikan soittaja. Viisivuotiaan Martin mieleen oli syöpynyt kaikkia ällistyttänyt tapaus. Kerran kun perheen pojat olivat harjoitelleet tiernapoikia, äiti oli odottamatta siepannut soittokoneen, säestänyt poikien laulua ja pirauttanut päälle vielä pienen polkan.

Jo kahdeksasluokkalaisen koulupojan oveen oli kiinnitetty painettu nimikortti: Martti Similä, musiikkeri.

Pianisti

Martti oli musikaalinen ja isoveli Aapo alkoi opastaa pikkuveljeä nuoteissa ja soittamisessa, aluksi kotiharmonilla, sitten vanhalla taffelilla ja lopuksi Hellas-pianolla.

Martti soitti läpi kaikkea mitä harmonin päältä löytyi: koraaleja, hengellisiä lauluja, kuorolauluja. Hänet kelpuutettiin tanssisäestäjäksi neiti Hagmanin tanssikouluun ja illanviettoihin, joissa piti säestää Ouluun saapunutta muotitanssia Pas d'Espagnea.

Martti Similä säestää Alma Kuulaa.

Helsingin musiikkiopistossa Martti Similä soitti arvostetun Ingeborg Hymanderin oppilaana ja oopperajohtaja Edvard Fazer kutsui taitavan pianistin koesoittoon Suomalaiseen oopperaan säestämään Erna Gräsbeckin aarioita.

Stenmanin kahvila tarjosi kuitenkin parempaa palkkaa.

Ensimmäiset viralliset konserttimatkat säestävänä pianistina Martti Similä teki 20-luvun alussa ja sittemmin matkat muodostuivat myös pitkiksi ulottuen Amerikan lukuisiin suomalaiskeskuksiin.

Laulaja

Jo 1926 Similä levytti laulajana ensimmäisen kerran. Gramofonille tarttui muutama kansanlaulu pianon säestyksellä. Vuotta myöhemmältä ajalta on peräisin kieltolain synnyttämä kupletti Jos kaikki Suomen järvet (viinaksi muuttuisi), jonka Similä äänitti yhdessä laulun sanoittajan Yrjö Sjöblomin kanssa.

Äänitteen alussa on runsaan minuutin mittainen Sjöblomin kirjoittama dialogi.

Elokuvasäveltäjä

Pienimuotoisia orkesteriteoksia Martti Similä sävelsi jo 30-luvulla ja samaan aikaan alkoi syntyä musiikkia myös elokuviin. Kaikkiaan Similä sävelsi musiikin noin neljäänkymmeneen elokuvaan alkaen Suomen ensimmäisestä äänielokuvasta Aatamin puvussa ja vähän Eevankin.

Agapetuksen alias Yrjö Soinin veijaritarinaan tehdyn ensimmäisen elokuvan ohjasi Jaakko Korhonen vuonna 1931. Ossi Elstelän ohjaamassa vuoden 1940 versiossa tarvittiin jo enemmän musiikkia, kun elokuvan ääniraita oli kehittynyt.

Elokuvajuliste.
Elokuvajuliste. elokuvajuliste

Kapellimestari

Kapellimestaritaitojaan Martti Similä pääsi kokeilemaan jo aloitettuaan opinnot Helsingin musiikkiopistossa. Kaupunginorkesterin johtaja Robert Kajanus oli huomannut nuoren muusikon lahjat ja pyytänyt tätä johtamamaan orkesterin kansansinfoniakonsertteja.

Ensimmäisen sinfoniakonserttinsa Similä johti Viipurissa 1937. Sodan päätyttyä Similä pyydettiin väliaikaisesti Helsingin kaupunginorkesterin johtajaksi.

Väliaikaisuus muuttui viiden vuoden vakituiseksi pestiksi, jonka aikana orkesteri tutustui intohimoisesti musiikkiin suhtautuneeseen mutta suurpiirteiseen kapellimestariin, joka oli tunnettu humoristisista sananparsistaan ja piloistaan.

Similä laajensi Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistoa ja hänen kaudellaan konserteissa löytyi tilaa uudelle musiikille. Mukana oli myös erikoisuuksia, esimerkiksi konsertteja joissa Martti hoiti alkusoiton ja loppunumeron ja Aapo-veli lauloi välissä ja soitti kannelta.

Viimeiset vuotensa 1950-58 Martti Similä toimi Lahden kaupunginorkesterin johtajana. Similä teki pitkän uran myös oopperan parissa toimien seitsemäntoista vuotta kapellimestarina Suomalaisessa Oopperassa.

Kapellimestari Martti Similä 30-luvulla (arvio).
Martti Similä passikuvassa 30-luvulla (arvio). Kapellimestari Martti Similä 30-luvulla (arvio). Kuva: Museovirasto. Historian kuvakokoelma. Martti Similä

Sibeliuksen ystävä

Jo ennen ensimmäistä tapaamistaan Jean Sibeliuksen kanssa Ainolassa kesällä 1924 Martti Similä oli osoittanut ihailunsa säveltäjää kohtaan.

Ensikonsertissaan Helsingin yliopiston juhlasalissa hän soitti poikkeuksellisen ohjelman, vain lempisäveltäjänsä Sibeliuksen pianokappaleita. Similästä ja Sibeliuksesta tuli henkilökohtaiset ystävät.

Kun Sibelius kuoli syyskuussa 1957, sai Martti Similä harvinaisen kunnian johtaa New Yorkin filharmonista orkesteria. Sibeliuksen muistokonsertti New Yorkin Carnegie Hallissa pidettiin 8. joulukuuta. Tuona päivänä Sibelius olisi täyttänyt 92 vuotta.

Kuuluisa ruotsalaistenori Jussi Björling lauloi konsertissa viisi Sibeliuksen laulua. Lisäksi ohjelmassa kuultiin Yhdysvaltain ja Suomen kansallislaulut, Sibeliuksen neljäs sinfonia, sävelruno Satu ja Finlandia. Konsertti on taltioitu ja siitä on olemassa äänite.

Martti Similä oli kolmesti naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Hänen poikansa oli toimittaja ja kirjailija Markus Similä (1937–2018).

Elokuvaraidoilla Similä toimi paitsi säveltäjänä, myös laulajana ja kapellimestarina.
Kesäillan valssi samannimisestä elokuvasta (Suomi 1951). Johtaja Martti Similä, nimeämätön kuoro.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Ranta, Sulho: Martti Similä kirjassa Sävelten taitureita. Esittäviä taiteilijoita kahden ja puolen vuosisadan ajalta. WSOY. Porvoo 1960.
Similä, Martti: Martti Similä kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Oy Fazerin musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Seitajärvi, Juha: Similä, Martti (1898 - 1958). Kansallisbiografia 22.10.2018.
Elokuvauutiset.fi: Aatamin puvussa – ja vähän Eevankin... (1940)
Helsingin kaupunginorkesteri: Martti Similä kaupunginorkesterin johtajana