Hyppää pääsisältöön

Koomikot Miitta Sorvali ja Antto Terras: Kaikesta voi tehdä pilaa, mutta komiikka vaatii taitoa

Miitta Sorvalin roolihahmo Tellervo Von Appelgren poseeraa harmaissa hiuksissaan ja hienossa vaaleassa puvussaan käsi rinnan päällä. Hän katsoo kameraan ylväästi.
Näyttelijä Miitta Sorvali on nauranut maailmanmenolle, Suomelle ja päättäjille muun muassa porvarileidi Tellervo von Appelgreninä. Miitta Sorvalin roolihahmo Tellervo Von Appelgren poseeraa harmaissa hiuksissaan ja hienossa vaaleassa puvussaan käsi rinnan päällä. Hän katsoo kameraan ylväästi. Kuva: © Kerttu Penttilä / KERTTU PHOTO Miitta Sorvali,YleLeaks,huumori,Tellervo Von Appelgren

Naurattaminen on armoton taitolaji. Asiakaspalaute on välitön, koska kuulija ei voi jäädä kahden vaiheille. Hän joko hörähtää tai ei. Kun omaa nauruhermoa kutitteleva sutkautus ei herätäkään toivottua reaktiota tai sitä jopa kritisoidaan, vitsit ovat yhtäkkiä vähissä, ja mieli alkaa selitellä tilannetta parhain päin.

On se kumma! Ihmisillä ei ole nykyään huumorintajua. Naisilla on hiekkaa alapäässä ja miehet eivät ole miehiä, kun jutut menevät niin tunteisiin. Mitä lienevät mielensäpahoittajia kaikki... Mitään ei saa enää sanoa!

Höpö höpö, toteavat ammattikoomikot Miitta Sorvali ja Antto Terras. Sorvali on saanut kuulijoidensa korvat punoittamaan muun muassa Miitta-täti-televisio-ohjelmasta ja teatterilavalta tutuilla roolihahmoillaan. Terras puolestaan irvailee urallaan ansioituneille ihmisille pohjimmiltaan hyväntahtoisissa roast-komediatapahtumissa. Työ on opettanut, että suomalaiset kestävät kyllä hurttiakin huumoria.

- Kun väitetään, että nykyään ei saa sanoa mistään mitään, niin useimmiten kyse on siitä, että ei ole kerta kaikkiaan mitään sanottavaa. ”Kyllä mä muuten sanoisin, mutta kun ei saa sanoa”, virolaissyntyinen kirjailija-koomikko Terras pohtii.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan huumori näyttäytyy kunnianhimottomana ja huolet puolestaan tahattoman koomisina, kun on asunut 17 vuotta Neuvostoliitossa.

Suomessa lässytetään liikaa.― Antto Terras
Neuvosto-Virossa vaikeista asioista ei saanut puhua ääneen. Humoristin piti nähdä vaivaa naurujensa eteen.

- Arvoon nousi, että pystyi ujuttamaan tekstiin kritiikin, jonka ihmiset tajusivat, mutta sitä ei sanottu ääneen, Terras kertoo.

Radiotoimittaja Roman Schatz, näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko-kirjailija Antto Terras poseeraavat Yle Radio 1:n taustalakanan edessä.
Näyttelijä Miitta Sorvali (kesk.) ja koomikko-kirjailija Antto Terras (oik.) pohtivat huumorin rajoja Roman Schatzin (vas.) vieraana. Sorvalin mukaan hänen nuoremmat kollegansa ovat valveutuneempia ainakin kielenkäytössään. Radiotoimittaja Roman Schatz, näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko-kirjailija Antto Terras poseeraavat Yle Radio 1:n taustalakanan edessä. Kuva: Jorma Honkanen Roman Schatz,Miitta Sorvali,Roman Schatzin Maamme-kirja,Antto Terras

Sorvali ja Terras kertovat, että juttujen ylistäjiä, äänekkäitä suivaantujia ja kaikkea siltä väliltä on ollut aina. Nyt useimmilla heistä vaan sattuu olemaan kädessään härveli, jolla oman mielipiteensä saa nopeasti jakoon ainakin omalle somekuplalleen.

- Jos 1980-luvulla jokin asia harmitti, otit kirjoituskoneen, kirjoitit lehden lukijapalstalle jutun ja se joko julkaistiin tai ei. Tänä päivänä voit reaaliaikaisesti ilmoittaa, että onpa törkeetä ja paskaa, kirjailija-koomikko Terras sanoo.

Herkin huumori syntyy rutiinien ulkopuolella, mutta yksinkertaisimmillaan komiikan teko on Terrakselle kuin matematiikkaa: kun yhdistää tämän ja tämän palikan, lopputuloksena on nauru. Kaikelle voi nauraa, mutta on muutama asia, jotka eivät sovi huumorin yhtälöön.

1. Puolustuskyvyttömät ihmisryhmät kuten lapset. Esimerkiksi katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalista ei tarvitse vääntää huumoria.

2. Vahingonilo.

- Se ei sovi huumoriin yhtä lailla kuin parrakas nainen tai lyhytkasvuinen ihminen eivät kuulu enää sirkukseen. Mitä enemmän tietoisuus lisääntyy siitä, miksi joku on erikoisen näköinen, sitä vähemmän hänelle on syytä nauraa, Terras sanoo.

3. Vanhentunut tai kuluneisiin stereotypioihin nojaava vitsailu.

- Edelleen voi kertoa hyvän maahanmuuttajaan liittyvän vitsin tai rapsakan mustalaisvitsin. Mutta sen pitää löytää kohteestaan elementtejä, jotka kaikki tietää ja käsitellä niitä sillä tavalla, että se naurattaa oikeasti eikä ole törkeää, Terras sanoo.

Santeri Ahlgrénin ja Eeki Mantereen esittämät romanihahmot poseeraavat kameralle osoittaen sormillaan eri suuntiin.
Vuonna 2007 esitettyä Manne-tv-ohjelman nimi muutettiin kielteisen palautteen jälkeen Romano-tv:ksi. Romaniväestöä edustava järjestö sekä yksittäiset romanit valittivat televisio-ohjelmasta myös syrjintälautakuntaan ja hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei ohjelma syyllistynyt romanien syrjintään. Santeri Ahlgrénin ja Eeki Mantereen esittämät romanihahmot poseeraavat kameralle osoittaen sormillaan eri suuntiin. Kuva: YLE Kuvapalvelu viihdeohjelmat,huumori,Santeri Ahlgrén,Eeki Mantere,Romano-tv

Sorvali kertoo haistaneensa joitain rajoitteita. Aiemmin hyväksytyt repliikit tai sanavalinnat eivät välttämättä läpäise nuorempien kollegojen seulaa. Maailma on mennyt eteenpäin.

- 30-40-vuotiaat työtoverini ovat tosi valveutuneita. Luulen, etteivät he koskaan käyttäisi huumorissa esimerkiksi sanaa mustalainen. Minä voisin käyttää. Mutta kyllä minäkin olen tullut ajassa mukaan ja ymmärrän myös, ettei joitain asioita voi sanoa, Sorvali sanoo.

Yksi rajoja koetellut rooli on Miitta-täti-ohjelmasta tuttu Mervi Kosonen, joka kuuluu edelleen Sorvalin hahmokavalkadiin. CP-vammainen Kosonen tutustui vuosina 2009-2011 lähetetyssä ohjelmassa eri ammatteihin, jotka osoittautuivat usein haasteelliseksi. Esimerkiksi televisiotoimittajan työssä spiikit puuroutuivat, mikrofoni osui haastateltavaa kasvoihin ja kamera heilui Kososen käsissä niin, ettei uutiskuvasta tullut katselukelpoista.

Kaikki katsojat eivät nähneet työharjoittelutilanteiden koomisuutta. Ohjelman tuotantoyhtiö sai vihaista palautetta, jossa Sorvalia syytettiin vammaisten pilkkaamisesta. Sorvali tiesi, ettei se ollut sketsin tarkoitus, mutta huomasi palautteen päässeen ihon alle.

- Aloin hävetä, kun näin jonkun pyörätuolilla kulkevan. Tuli tunne, että en ainakaan katso yhtään sinne, ja ei kai ne luule, että minä pilkkaan heitä. Minua nauratti, että olenko minä ottanut tämän jo näin tosissani.

Vammaisjärjestön edustaja muistutti ohjelman jälkeen, että vammaisia oli kohdeltu suomalaisessa viihteessä silkkihansikkain. Vammaiset nauravat itselleen siinä missä muutkin ja heistä saa tehdä viihdettä, kunhan se tehdään hyvällä maulla.

Jos läpänheitossaan haluaa kuitenkin vetää varman päälle, on yksi kohde, jolle nauraminen on täysin turvallista. Hän toljottaa sinua peilistä. Sorvalille itselleen nauraminen on yksi syy nousta esiintymislavalle kerta toisensa jälkeen.

Pääsen itse sanomaan, että hahaa, tämmöinen honkkeli minä oon ja hahaa, minulla ei ole suuntavaistoa.― Miitta Sorvali

Rohkeimmat uskaltautuvat muiden hyväntahtoisen vinoilun kohteeksi. Roast-illoissa naljaillaan ansioituneiden ihmisten ja merkittävien asioiden kustannuksella. Terraksen järjestämissä tapahtumissa on vinoiltu esimerkiksi julkimoille ja urheilujoukkueille. Tärkeää on, että uraa käydään läpi kunnioituksella eikä sanailu koskaan lipsahda satuttamisen puolelle. Roastaajat tarttuvat elämäntarinaan ja edesottamuksiin niin, että kunniavierastakin naurattaa.

- Ihminen antaa muille mahdollisuuden nauraa itselleen yhden illan ajan. Minun mielestäni se on suurin lahja, jonka ansioitunut, tunnettu ihminen voi yleisölleen antaa.

Terraksen mielestä maineenhallintakonsulttien suosio kertoo siitä, että naurun alaisuutta pelätään enemmän kuin ruttoa. Halvemmalla pääsisi, jos nauraisi mokilleen yhdessä muiden kanssa.

- Elämään mahtuu sekä oikeita että vääriä valintoja. Jos nauraa pahan mielen pois kuleksimasta, sen jälkeen ei ole enää mitään mussutettavaa. Pöytä on puhdas.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?