Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Näistä merkeistä tunnistat vaalihäirinnän

Valokuva vaalijulisteista, päällä rikkoutuneen lasin efekti.
Valokuva vaalijulisteista, päällä rikkoutuneen lasin efekti. Kuva: Victoria Wirén / Yle, kuvankäsittely Henna-Leena kallio / Yle Valheenpaljastaja (artikkelisarja)

Kevään 2019 vaalit ovat ensimmäiset, joiden alla Suomi on varautunut laajamittaiseen vaalihäirintään. Oppia on otettu muiden maiden kokemuksista, joiden perusteella Suomessakin voidaan nähdä esimerkiksi vaalivilppiväitteitä, poliittisia valeuutisia tai automatisoitujen bottitilien käyttöä sosiaalisessa mediassa.

Valtioneuvoston kanslian ja turvallisuuskomitean asiantuntijat ovat kouluttaneet viranomaisia ja puolueiden toimijoita vaalihäirinnän tunnistamisessa. Maaliskuun lopulla käynnistyi suurelle yleisölle suunnattu, äänestämisen tärkeyttä ja lähdekritiikkiä korostava kampanja.

Mallia on otettu eniten Ruotsista, jonka viimevuotisissa valtiopäivävaaleissa käytettyjä häirintäkeinoja saatetaan hyvinkin nähdä kevään aikana myös Suomessa. Valheenpaljastaja kirjoitti Ruotsin vaaleista syyskuussa 2018.

Ruotsissa levitettiin huomattavan paljon väitteitä vaalivilpistä esimerkiksi tekaistujen pylväsdiagrammien ja valokuvien avulla. Ei olisi yllättävää, jos vastaavat väitteet leviäisivät myös Suomen eduskunta- ja eurovaalien äänestysten aikaan.

Twitterissä julkaistiin vaaleja edeltävällä viikolla yli 2 000 viestiä, jotka sisälsivät sanan vaalivilppi (valfusk), kertoo London School of Economicsin tutkimus. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa masinoituun kampanjaan, jonka tarkoitus oli kylvää epäluottamusta vaalijärjestelmää kohtaan. Samaa taktiikkaa käytettiin esimerkiksi Ranskan taannoisissa vaaleissa ja Britannian EU-kansanäänestyksen yhteydessä.

Häirinnän takana voi olla yksilö, järjestö tai vieras valtio

– On hyvä muistaa, että Suomessa on 110 vuoden ajan järjestetty vaaleja luotettavasti, huomauttaa valtioneuvoston johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen.

– Nyt informaatioympäristö on muuttunut, ja sen avulla on helppo aiheuttaa yleistä hämmennystä ja epäluottamusta meidän vaalijärjestelmää kohtaan. Ne keinot ovat kaikkien saavutettavissa ja välineet ilmaisia. Asialla voi olla yhtä hyvin yksilö, järjestö kuin valtiollinen toimija.

Vaalihäirinnän tarkoitus on vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon sekä rapauttaa luottamusta demokratiaan.

Häirintää tapahtuu tyypillisimmin juuri ennen varsinaista äänestyspäivää, koska silloin se on tehokkainta. Viranomaiset ja faktantarkistajat eivät välttämättä ehdi kumota virheellisiä väitteitä tarpeeksi nopeasti. Korjaukset eivät tavoita kaikkia niitä, joille harhaanjohtava viesti on mennyt perille.

Tyypillisin vaalihäirinnän keino on Jussi Toivasen mukaan perättömien väitteiden levittäminen jostakin ehdokkaasta tai puolueesta.

– On myös kiinnostavaa nähdä, käytetäänkö kevään vaaleissa laajamittaisesti bottitilejä levittämään jotakin viestiä. Muissa maissa tätä on nähty paljonkin.

Bottitilien käyttö lienee todennäköisempää europarlamenttivaalien yhteydessä kuin Suomen eduskuntavaaleissa. EU kampanjoi vaalihäirintää, valeuutisia ja kyberuhkia vastaan jo nyt.

Toivanen neuvoo tarkastelemaan vaaleihin liittyvää sosiaalisen median viestintää kriittisesti. Vaalihäirinnän voi tunnistaa sisällöstä, joka pyrkii mustamaalaamaan, leimaamaan, vaientamaan tai lisäämään ristiriitoja eri ryhmien välillä.

Vuodoista valeuutisiin ja vaalivilppiväitteisiin

Yhdysvaltalaisen Atlantic Councilin ylläpitämä Digital Forensics Lab paljastaa ja analysoi disinformaatiokampanjoita Yhdysvalloissa ja Euroopassa. DFR Lab on seurannut vaaleja yli 15 maassa ja tunnistanut pitkälti samat taktiikat jokaisessa.

Vaaleihin liittyvän disinformaation tyypillisiä muotoja ovat vuodot, manipuloidut videot ja valokuvat, valeuutiset, vaalivilppiväitteet, kehotukset väkivaltaan ja vihapuhe. Joissakin maissa DFR Lab on havainnut myös vahvan puolueellista ja harhaanjohtavaa uutisointia perinteisessä mediassa.

– Disinformaation levittäjien tarkoituksena on iskeä teknologisiin, tiedollisiin ja yhteiskunnallisiin haavoittuvuuksiin, sanoo vaalihäirintään erikoistunut tutkija Donara Barojan DFR Labista.

Disinformaatiota levitetään monin tavoin ja useissa eri kanavissa. Siksi viestien tunnistaminen osaksi samaa kampanjaa voi olla äänestäjälle vaikeaa. Tutkijat ovat havainneet verkkosivujen verkostoja, trolli- ja bottitilejä, ostettuja seuraajia tai tykkäyksiä sekä harhaanjohtavaa poliittista mainontaa.

Botit paisuttavat näkyvyyttä vääristämällä verkon algoritmejä

Kaikki botit eivät ole poliittisia, vaan niitä käytetään myös esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin.

– Bottien tarkoitus on vaikuttaa algoritmeihin, ei niinkään yksittäisiin ihmisiin. Niillä pyritään siihen, että jokin aihe, kampanja tai poliitikko vaikuttaisi suositummalta kuin tämä oikeasti on. Botteja käytetään myös epämieluisten puheenaiheiden hiljentämiseen nostamalla muita aiheita niiden ohi.

Esimerkiksi Twitterin suosituimpien aiheiden trending-listoja on helppo manipuloida. Tarkoituksena voi olla houkutella mediaa kirjoittamaan aiheesta. Voi kuitenkin osoittautua, että se, mikä vaikuttaa suuria massoja kiinnostavalta aiheelta, onkin todellisuudessa masinoitu kampanja.

Jos epäilee sosiaalisessa mediassa kohtaamaansa tiliä botiksi, kannattaa muista, että botit eivät aina toimi kuten botit. Niiden hallinnoijan on helppo koska tahansa ottaa tili käyttöönsä ja lisätä sen toimintaa inhimillisiä piirteitä. Sen jälkeen tilin voi taas palauttaa automaattiseen käyttöön. Siksi on usein turvallisempaa sanoa, että jokin tili käyttäytyy kuten botti sen sijaan, että väittäisi sen olevan varmasti botti.

Bottiepäilyjen tarkistamisen apuna voi käyttää myös Twitonomy-työkalua.

Barojan antaa esimerkin Malesian parlamenttivaaleista huhtikuussa 2018. Vain kuuden päivän aikana kaksi uutta Malesian oppositiota vastustavaa aihemerkintää eli hashtagia mainittiin Twitterissä 44 100 kertaa. DFR Labin tutkijat onnistuivat todentamaan, että 98 prosenttia näitä hashtageja käyttäneistä tileistä oli automatisoituja botteja.

– Usein tavoitteena on, että media kirjoittaisi suosituista hashtageista. Tässä tapauksessa niin ei tapahtunut.

Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu laajamittaista bottiverkostojen käyttöä.

Seitsemän varoitusmerkkiä, joista tunnistat bottitilin

1. Mitä se tekee? Botit ovat usein hyperaktiivisia. Asiantuntijat pitävät yli 50 tviitin päivätahtia epäilyttävänä.

2. Miltä se näyttää? Mitä anonyymimpi, sitä botimpi. Onko tilillä ymmärrettävä käyttäjänimi vai onko se numero- ja kirjainsotkua? Onko valokuvaa? Jos on, etsi kuvaa käänteisellä kuvahaulla. Saatat löytää saman kuvan muilta verkkosivuilta. Kuva voi olla varastettu tai moni bottitili saattaa käyttää samaa profiilikuvaa.

3. Milloin se on perustettu? Twitterissä voit tarkistaa tilin perustamishetken tarkalleen. Mene profiilin sivulle ja etsi kohta “joined”. Kun liikutat hiirtä sanan “joined” päällä, näet perustamishetken päivämäärän ja kellonajan tarkkuudella. Epäile tilejä, jotka on perustettu juuri jonkin merkittävän tapahtuman, kuten vaalien, alla.

Yle Oppimisen Twitter-tilin etusivu.
Twitter-tilin perustamisajankohta. Yle Oppimisen Twitter-tilin etusivu. Kuva: Yle Twitter

4. Mistä aiheista se tviittaa? Onko kyseessä propaganda, häiriköinti tai jonkin aihepiirin keinotekoinen vahvistaminen? Käy läpi tviittejä ja vastauksia.

5. Keiden kanssa se on tekemisissä? Millaisia tilejä epäilemäsi tili seuraa ja millaiset tilit seuraavat sitä? Saatat olla bottiverkoston jäljillä, jos löydät lukuisia anonyymejä tilejä, jotka seuraavat toinen toisiaan.

6. Onko se yhden hitin ihme? Moni bottitili paljastuu, kun sen tviitti nousee viraalihitiksi toisten bottien vahvistamana. Tunnetaan lukuisia tapauksia, joissa epäaktiivinen tili saa yhtäkkiä tuhansia uudelleentviittauksia.

7. Osaako se lukuisia kieliä? Jotkut kaupalliset botit mainostavat mitä tahansa ja millä kielellä tahansa. Jos samalla tilillä näkyy mainosmaisia tviittejä monilla eri kielillä, kyseessä on todennäköisesti botti. Ylipäätään häpeilemätön kaupallisuus saattaa olla botin tunnuspiirre.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Onko sinulla juttuvinkki? Lähetä se osoitteeseen valheenpaljastaja@gmail.com.

Kommentteja julkaistaan arkipäivisin. Kommentointi on avoinna kuukauden ajan artikkelin julkaisusta.

Valheenpaljastaja

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Media- ja digitaidot