Hyppää pääsisältöön

Viisi ilvestä, kanahaukan sorsasaalis ja rusakon poikaset pulassa – soita ja kysy, niin Luontoilta vastaa!

Luontoillan asiantuntijat.
Luontoillan asiantuntijat vastaavat kuulijoiden kysymyksiin. Luontoillan asiantuntijat. Kuva: Annukka Palmén-Väisänen Luontoilta

Onko viisi ilvestä yhdessä samalla ruokintapaikalla kovinkin harvinainen ilmiö? Entä saalistaako kanahaukka vedestä? Luontoillassa pohditaan jälleen kuulijoiden kuvallisia kysymyksiä ja muita luonnonilmiöitä.

Viisi ilvestä Hämeessä

Viisi ilvestä ruokintapaikalla.
Ilvekset kuin veljekset. Viisi ilvestä ruokintapaikalla. Kuva: Antti Kukila Luontoilta

"Onko ihan tavallista nähdä tai edes taltioida viittä ilvestä samaan aikaan? Tälläistä täällä Hämeessä!"
Riistakamerakuvan (7.3.2019) lähetti Antti Kukila.

Kanahaukka sieppasi pullasorsan

Kanahaukka nappasi pullasorsan.
Kanahaukka nappasi pullasorsan. Kuva: Pentti Alavaikko Luontoilta

"Satuin paikalle kun kanahaukka sieppasi pullasorsan vedestä ja uitti sen rantaan. Onko yleistä, että kanahaukka saalistaa vedestä ja toiseksi, pystyykö kanahaukka lentäen kuljettamaan saalistaan? Havaintojeni mukaan se ruokailee saalistuspaikalla.

Tällä kertaa kävi niin, että kaikki lähiön metelöivät varikset kerääntyivät paikalle, ja haukka joutui jättämään suurella vaivalla hankkimansa saaliin ja pakenemaan paikalta.

Kuvasin tapahtuman Helsingin Roihuvuoressa paikassa, jossa Mustapuro laskee mereen."

Kevätterveisin Pentti Alavaikko.

Rusakon poikaset pulassa

Rusakon poikanen.
Rusakon poikanen. Kuva: Olli Suominen Luontoilta

"Pääsin havainnoimaan varsin mielenkiintoisen tapahtumaketjun Tampereen keskustassa kerrostalon suojaisella sisäpihalla viisi vuotta sitten toukokuussa. Sisäpihan nurmialueella alkoivat erityisesti harakat, mutta myös varikset kävellä puskien reunuksia myöten ja tähyillä niiden juurille. Pian kävikin selväksi, että linnut etsivät sieltä rusakon poikasia.

Pari kertaa kävin hätyyttämässä lintuja poikasten kimpusta, sillä pienet nyrkinkokoiset rusakot yrittivät niin kovasti pistää hanttiin. Hätistelyistäni huolimatta linnut nappasivat poikaset usein jostain, kun palasin sisälle.
Kerran havahduin sisällä siihen, että ulkoa kuului eläimen huuto. Harakka ahdisteli taas pihassa rusakon poikasta ja poikanen huusi. Ryntäsin ulos ja nappasin rusakon takin taskuun ja vein sen sisälle.

Päätin yrittää palauttaa sen puskan juurelle hämärän myötä. Paikallinen eläinsuojeluneuvoja oli samaa mieltä, että se olisi paras vaihtoehto.

Hämärällä kävin laskemassa poikasen tutun puskan juurelle. Myöhään illalla aikuinen rusakko saapui pihaan ja iloksemme näimme poikasen kiiruhtavan pusikosta emonsa luo imetettäväksi. Seuraavana päivänä emo jäi päivystämään lintuja ja hyökki niitä kohti aggressiivisesti, jos ne yrittivät laskeutua pihalle.

Jatkossa sitten rusakoita oli ympäri vuoden vierailemassa tuolla pihalla, mutta muina keväinä en enää todistanut samanlaista kamppailua niiden ja lintujen välillä. Uskon vahvasti muiden vastaavien havaintojen olleen myös poikasiaan puolustavia rusakkoemoja."

Luontoillan studiossa kysymyksiin on vastaamassa tuttu joukko asiantuntijoita:

Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Juha Laaksonen – linnut
Henry Väre – kasvit

Illan isäntänä kuullaan Asko Hauta-aho.

Luontoilta keskiviikkona 10.4.2019, kello 18.02-20.00, Yle Radio Suomi.

Osallistu suoraan lähetykseen!

Luontoiltaan voit osallistua soittamalla suoraan lähetykseen. Puhelinumero on 0203-17600.
Luontoillan sähköpostiosoite on luonto.ilta@yle.fi.
Voit myös lähettää oman kysymyksesi lomakkeella: Luontoillan osallistumisohjeet

Kuvalliset kysymykset: Kuvat löytyvät osoitteesta: yle.fi/luonto ja Yle Luonnon Facebook-sivulta.
Luontoillan nettisivut löytyvät osoitteesta: yle.fi/luontoilta

Seuraava Luontoilta on Lasten Luontoilta. Se kuullaan 15.5.2019.

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta lähetyksen jälkeen:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.