Hyppää pääsisältöön

Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

käsi kädessä, toisella punaista kynsilakkaa
käsi kädessä, toisella punaista kynsilakkaa Kuva: Mostphotos rakkaus,läheisyys (ominaisuudet),ystävyys,parisuhde

Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa.

Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan. Monet onomatopoeettiset ääniä kuvaavat sanat koetaan miellyttäviksi, kuten liplattaa tai humisee. Toisaalta ruisrääkkä ja räkättirastas jo niminä paljastavat, että kyseessä olevien lintujen laulu ei korvia helli.

Fem fågelungar med stora gapande näbbar i ett fågelbo.
Fem fågelungar med stora gapande näbbar i ett fågelbo. Kuva: Marie Söderman / Yle linnunpesät,Räkättirastas,kevät,nälkä,pesintä,oranssi,kesäkuu,Nokka,asuinpaikka,kuoro,kuorolaulu

Kirosanoista ja sovaluksista löytyy usein rumiksi miellettyjä ääkkösiä ja konsonantteja. Äiti ja rakas -sanoista löytyy kumpiakin, mutta silti ne valitaan aina kaunein sana -kilpailujen kärkeen. Siinä mennään sisältö edellä. Ihana merkitys kaunistaa sorahtavankin sanan.

Ismo Alanko laulaa, että rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana. Kuinka suomalaista! Rakkaus on on painava sana, jota ei ole helppo päästää suustaan, verrattuna vaikka englannin love-sanaan.

pepparkakshjärta som gått itu
pepparkakshjärta som gått itu Kuva: NeydtStock rakkaus,Avio- ja avoero,onneton rakkaus,Piparkakku

Kielikello-lehden artikkeli kertoo, että nykykäsityksen mukaan rakas juontuu merkitykseltään melko negatiivisesta sanasta eli ’ahnetta’ tai ’himokasta’ tarkoittavasta kantagermaanin sanasta frakaz. Voi olla, että tässä merkitys on kehittynyt konkreettisesta lihan himosta abstraktimpaan ja hillitympään rakastamiseen. Suomen kirjakielessä rakas on ollut käytössä kirjakielen alusta eli Mikael Agricolasta ja hänen aikalaisistaan lähtien, samoin kuin siitä johdettu verbi rakastaa.

Aristoteleen kantapäässä vieraillut saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkimusohjelman lehtori Dieter Hermann Schmitz pitää hyvin suomalaisena sanaa rakkaus. Ensikuulemalla hän kuvitteli sen kuvailevan kuinka pähkinät särkyvät. Sana ilmaisee jo äänteellisesti, että kyse on erittäin vahvasta tunteesta. Alussa on pärähtävä R, keskellä töksähtävä kaksoiskonsonatti KK, sitten seuraa diftongi AU, ja lopussa vielä sihahtaa S. Kuuntele ohjelma, niin tiedät miltä Schmitzin korvissa kuulostavat sanat jäätelötötterö ja talvitapahtumatuotanto.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri