Hyppää pääsisältöön

Narrin paikalta vallan kahvaan: Miksi äänestäjä luottaa koomikkoon?

Suuri, ilmalla täytetty narrihahmo kulkee palmujen katveessa Nizzan rantabulevardilla.
Euroopan hovinarrit ottivat puheeksi asioita, joihin muut eivät uskaltaneet tarttua. Nykypäivänä vallanpitäjille naureskelu voi nostaa koomikon päättäjän pallille. Tämä narri tarttui maapallon ohjaksiin Nizzan karnevaaleilla. Suuri, ilmalla täytetty narrihahmo kulkee palmujen katveessa Nizzan rantabulevardilla. Kuva: Michael Honegger/AOP Karnevaali,paraati,Hovinarri

Huhtikuun ensimmäisenä aamuna uutisissa raportoitiin jotain, joka sai unenpöpperöisen hieraisemaan silmiään uudemman kerran: Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen oli voittanut tv-koomikko.

Kyseessä ei ollut aprillipila. Vaalien ennakkosuosikiksi noussut Volodymyr Zelenskyi oli päihittänyt muun muassa istuvan presidentin Petro Porošenkon.

Koomikko Zelenskyi ei ollut julkaissut vaaliohjelmaa tai osallistunut vaalikeskusteluihin. Politiikasta hänellä oli kokemusta vain televisiotyönsä kautta: Zelenskyi esittää Kansan palvelija -nimisessä ohjelmassa historianopettajaa, joka valitaan yllättäen presidentiksi.

21. huhtikuuta selviää, onko totuus tarua ihmeellisempää, kun Zelenskyi ja Porošenko kohtaavat presidentinvaalien toisella kierroksella.

Näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko-kirjailija Antto Terras kommentoivat vaalitulosta tuoreeltaan Roman Schatzin Maamme-kirja radio-ohjelmassa.

Sorvali ei tiennyt Ukrainan presidentinvaaleista tai Zelenskyistä vaalitulosta enempää, muttei pitänyt yleisesti ihmeellisenä, että koomikko ansaitsee kansan luottamuksen.

Hänen mukaansa tilanne on korni, jos kyseessä on huono hassuttelija, jota ei voi ottaa vakavasti. Pelkkä koomikon titteli ei kuitenkaan tee kenestäkään hölmöä.

- Koomikkous voi tarkoittaa, että olet erityisälykäs tietyllä alueella. Osaat ottaa etäisyyttä omasta ja muiden elämästä ja siksi osaat naurattaa. Ei koomikkous tee ihmisestä himphamppua – päin vastoin, Sorvali sanoo ja ottaa esimerkiksi näyttelijäkollegansa Pirkka-Pekka Peteliuksen.

Petelius pyrkii eduskuntaan Uudenmaan vihreiden listalta.

Myös Antto Terraksen mielestä koomikoilla on paikkansa politiikassa. Hän kokee, että koomikoilla voi olla herkkyyttä tajuta muitakin asioita kuin vain ne, jotka laukaisevat naurun.

- Suomen eduskuntahan on täynnä ihmisiä, jotka eivät tiedä olevansa koomikoita. Jos niin sanotusti vakavasti otettavat ihmiset ovat saaneet maailman tähän tilaan, meillä ei ole mitään menetettävää. Be my guest. Näytä, mihin se voi päätyä koomisella kulmalla johtamalla, Terras sanoo.

Vladimir Zelenskij
Ukrainan presidenttiehdokas, koomikko Volodymyr Zelenskyi on johtanut maata useamman tuotantokauden ajan televisio-ohjelmassa Kansan palvelija. Vladimir Zelenskij Kuva: AFP / Lehtikuva Ukraina,presidentinvaalit,Volodymyr Zelenskiy

Ukrainan tapaus ei ole ainutlaatuinen. Islannissa koomikko-näyttelijä Jón Gnarr oli mukana perustamassa puoluetta, joka oli tarkoitettu parodiaksi.

Paras puolue -nimisestä ryhmästä kasvoi kuitenkin varteenotettava poliittinen toimija Islannin talouskriisin jälkimainingeissa. Gnarr toimi maan pääkaupungin Reykjavikin pormestarina vuosina 2010-2014.

Italiassa poliitikkojen touhuille naureskellut Beppe Grillo perusti populistisen Viiden tähden liikkeen, joka nousi maan parlamenttiin äänivyöryllä vuonna 2013. Guatemalassa tv-koomikko Jimmy Morales nousi maan presidentiksi vuonna 2015.

Komiikalla on ollut tärkeä roolinsa poliittisessa elämässä jo vuosisatojen ajan, muistuttaa valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta. Euroopan monarkististen hovien narrit ottivat huumorin keinoin puheeksi asioita, joihin muut eivät uskaltaneet tarttua.

Se, että narrit ovat nousseet vallan kahvaan 2010-luvulla, kertoo kansan keskuudessa kasvaneesta epäluottamuksesta. Paloheimon mukaan talousliberalistinen ilmapiiri on luonut tilanteen, jossa ihmisten odotukset eivät kohtaa hallitusten aikaansaannosten kanssa.

Vuosikymmeniä valtaa pitäneiden puolueiden uskottavuus on ohentunut kansalaisten silmissä, mikä tekee tilaa sekä oikeistopopulistisesta perspektiivistä että koomisesta näkökulmasta esitetylle kritiikille.

- Siinä on koomikkojen sauma. He nostavat esille asioita, joiden suhteen kansalaiset ovat tyytymättömiä. He nostavat niitä kansanomaisemmilla ilmauksilla kuin mikä on tavanomaisen, sovinnaisen politiikan puheenparren mukaista. Se synnyttää vastakaikua, Paloheimo kertoo puhelimitse.

Eurooppalaiseen populismiin perehtynyt emeritusprofessori arvioi, että Suomessa ei suhtauduttaisi lekkeriksi lyövään koomikko-poliitikkoon yhtä suopeasti kuin Välimeren maissa.

Huumorille on silti ollut tilaa meidänkin kohtalaisen jäyhässä tapakulttuurissamme – ainakin jos on jo kerännyt arvostusta poliittisella osaamisellaan.

- Esimerkiksi Johannes Virolainen toi politiikkaan suuren määrän hauskoja juttuja. Entäs Timo Soini sitten erilaisine letkautuksineen? Siinäkin tuodaan puheen kepeyttä ja sanaleikkejä poliittiseen keskusteluun asiapuheen rinnalle, Paloheimo sanoo.

Miitta Sorvali tajusi koomikoiden vallan näytellessään YleLeaks -ohjelmassa. Vuosina 2011-2016 lähetetty viihdeohjelma otti kantaa viikon ajankohtaisiin aiheisiin ja naljaili samalla poliitikkojen kustannuksella. Sorvali esitti ohjelmassa teatterineuvos Tellervo von Appelgreniä.

- Isommissa tilaisuuksissa merkittävät poliitikot tulivat kiittämään, että ”todella hyvä, mitä teet siellä”. Silloin heräsin siihen, että jaa, ne haluavat ehkä kaveerata. Se ei ole pelkästään höpöhöpöohjelma, sille ajatellaan myös valtaa, Sorvali sanoo.

Sorvali pohtiikin, että huumorilla voisi herätellä ihmisiä ajankohtaisiin teemoihin. Ehkäpä ilmastonmuutos kääntyisi viihdyttäväksi ja siten helpommin lähestyttäväksi, jos siitä kertoisi hirveä porvarisleidi Appelgren.

Sisältö voi olla täyttä asiaa, kun sen vaan kertoo hassulla tavalla. Aivan kuten hovinarrit aikanaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.