Hyppää pääsisältöön

Narrin paikalta vallan kahvaan: Miksi äänestäjä luottaa koomikkoon?

Suuri, ilmalla täytetty narrihahmo kulkee palmujen katveessa Nizzan rantabulevardilla.
Euroopan hovinarrit ottivat puheeksi asioita, joihin muut eivät uskaltaneet tarttua. Nykypäivänä vallanpitäjille naureskelu voi nostaa koomikon päättäjän pallille. Tämä narri tarttui maapallon ohjaksiin Nizzan karnevaaleilla. Suuri, ilmalla täytetty narrihahmo kulkee palmujen katveessa Nizzan rantabulevardilla. Kuva: Michael Honegger/AOP Karnevaali,paraati,Hovinarri

Huhtikuun ensimmäisenä aamuna uutisissa raportoitiin jotain, joka sai unenpöpperöisen hieraisemaan silmiään uudemman kerran: Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen oli voittanut tv-koomikko.

Kyseessä ei ollut aprillipila. Vaalien ennakkosuosikiksi noussut Volodymyr Zelenskyi oli päihittänyt muun muassa istuvan presidentin Petro Porošenkon.

Koomikko Zelenskyi ei ollut julkaissut vaaliohjelmaa tai osallistunut vaalikeskusteluihin. Politiikasta hänellä oli kokemusta vain televisiotyönsä kautta: Zelenskyi esittää Kansan palvelija -nimisessä ohjelmassa historianopettajaa, joka valitaan yllättäen presidentiksi.

21. huhtikuuta selviää, onko totuus tarua ihmeellisempää, kun Zelenskyi ja Porošenko kohtaavat presidentinvaalien toisella kierroksella.

Näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko-kirjailija Antto Terras kommentoivat vaalitulosta tuoreeltaan Roman Schatzin Maamme-kirja radio-ohjelmassa.

Sorvali ei tiennyt Ukrainan presidentinvaaleista tai Zelenskyistä vaalitulosta enempää, muttei pitänyt yleisesti ihmeellisenä, että koomikko ansaitsee kansan luottamuksen.

Hänen mukaansa tilanne on korni, jos kyseessä on huono hassuttelija, jota ei voi ottaa vakavasti. Pelkkä koomikon titteli ei kuitenkaan tee kenestäkään hölmöä.

- Koomikkous voi tarkoittaa, että olet erityisälykäs tietyllä alueella. Osaat ottaa etäisyyttä omasta ja muiden elämästä ja siksi osaat naurattaa. Ei koomikkous tee ihmisestä himphamppua – päin vastoin, Sorvali sanoo ja ottaa esimerkiksi näyttelijäkollegansa Pirkka-Pekka Peteliuksen.

Petelius pyrkii eduskuntaan Uudenmaan vihreiden listalta.

Myös Antto Terraksen mielestä koomikoilla on paikkansa politiikassa. Hän kokee, että koomikoilla voi olla herkkyyttä tajuta muitakin asioita kuin vain ne, jotka laukaisevat naurun.

- Suomen eduskuntahan on täynnä ihmisiä, jotka eivät tiedä olevansa koomikoita. Jos niin sanotusti vakavasti otettavat ihmiset ovat saaneet maailman tähän tilaan, meillä ei ole mitään menetettävää. Be my guest. Näytä, mihin se voi päätyä koomisella kulmalla johtamalla, Terras sanoo.

Vladimir Zelenskij
Ukrainan presidenttiehdokas, koomikko Volodymyr Zelenskyi on johtanut maata useamman tuotantokauden ajan televisio-ohjelmassa Kansan palvelija. Vladimir Zelenskij Kuva: AFP / Lehtikuva Ukraina,presidentinvaalit,Volodymyr Zelenskiy

Ukrainan tapaus ei ole ainutlaatuinen. Islannissa koomikko-näyttelijä Jón Gnarr oli mukana perustamassa puoluetta, joka oli tarkoitettu parodiaksi.

Paras puolue -nimisestä ryhmästä kasvoi kuitenkin varteenotettava poliittinen toimija Islannin talouskriisin jälkimainingeissa. Gnarr toimi maan pääkaupungin Reykjavikin pormestarina vuosina 2010-2014.

Italiassa poliitikkojen touhuille naureskellut Beppe Grillo perusti populistisen Viiden tähden liikkeen, joka nousi maan parlamenttiin äänivyöryllä vuonna 2013. Guatemalassa tv-koomikko Jimmy Morales nousi maan presidentiksi vuonna 2015.

Komiikalla on ollut tärkeä roolinsa poliittisessa elämässä jo vuosisatojen ajan, muistuttaa valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta. Euroopan monarkististen hovien narrit ottivat huumorin keinoin puheeksi asioita, joihin muut eivät uskaltaneet tarttua.

Se, että narrit ovat nousseet vallan kahvaan 2010-luvulla, kertoo kansan keskuudessa kasvaneesta epäluottamuksesta. Paloheimon mukaan talousliberalistinen ilmapiiri on luonut tilanteen, jossa ihmisten odotukset eivät kohtaa hallitusten aikaansaannosten kanssa.

Vuosikymmeniä valtaa pitäneiden puolueiden uskottavuus on ohentunut kansalaisten silmissä, mikä tekee tilaa sekä oikeistopopulistisesta perspektiivistä että koomisesta näkökulmasta esitetylle kritiikille.

- Siinä on koomikkojen sauma. He nostavat esille asioita, joiden suhteen kansalaiset ovat tyytymättömiä. He nostavat niitä kansanomaisemmilla ilmauksilla kuin mikä on tavanomaisen, sovinnaisen politiikan puheenparren mukaista. Se synnyttää vastakaikua, Paloheimo kertoo puhelimitse.

Eurooppalaiseen populismiin perehtynyt emeritusprofessori arvioi, että Suomessa ei suhtauduttaisi lekkeriksi lyövään koomikko-poliitikkoon yhtä suopeasti kuin Välimeren maissa.

Huumorille on silti ollut tilaa meidänkin kohtalaisen jäyhässä tapakulttuurissamme – ainakin jos on jo kerännyt arvostusta poliittisella osaamisellaan.

- Esimerkiksi Johannes Virolainen toi politiikkaan suuren määrän hauskoja juttuja. Entäs Timo Soini sitten erilaisine letkautuksineen? Siinäkin tuodaan puheen kepeyttä ja sanaleikkejä poliittiseen keskusteluun asiapuheen rinnalle, Paloheimo sanoo.

Miitta Sorvali tajusi koomikoiden vallan näytellessään YleLeaks -ohjelmassa. Vuosina 2011-2016 lähetetty viihdeohjelma otti kantaa viikon ajankohtaisiin aiheisiin ja naljaili samalla poliitikkojen kustannuksella. Sorvali esitti ohjelmassa teatterineuvos Tellervo von Appelgreniä.

- Isommissa tilaisuuksissa merkittävät poliitikot tulivat kiittämään, että ”todella hyvä, mitä teet siellä”. Silloin heräsin siihen, että jaa, ne haluavat ehkä kaveerata. Se ei ole pelkästään höpöhöpöohjelma, sille ajatellaan myös valtaa, Sorvali sanoo.

Sorvali pohtiikin, että huumorilla voisi herätellä ihmisiä ajankohtaisiin teemoihin. Ehkäpä ilmastonmuutos kääntyisi viihdyttäväksi ja siten helpommin lähestyttäväksi, jos siitä kertoisi hirveä porvarisleidi Appelgren.

Sisältö voi olla täyttä asiaa, kun sen vaan kertoo hassulla tavalla. Aivan kuten hovinarrit aikanaan.

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.