Hyppää pääsisältöön

Narrin paikalta vallan kahvaan: Miksi äänestäjä luottaa koomikkoon?

Suuri, ilmalla täytetty narrihahmo kulkee palmujen katveessa Nizzan rantabulevardilla.
Euroopan hovinarrit ottivat puheeksi asioita, joihin muut eivät uskaltaneet tarttua. Nykypäivänä vallanpitäjille naureskelu voi nostaa koomikon päättäjän pallille. Tämä narri tarttui maapallon ohjaksiin Nizzan karnevaaleilla. Suuri, ilmalla täytetty narrihahmo kulkee palmujen katveessa Nizzan rantabulevardilla. Kuva: Michael Honegger/AOP Karnevaali,paraati,Hovinarri

Huhtikuun ensimmäisenä aamuna uutisissa raportoitiin jotain, joka sai unenpöpperöisen hieraisemaan silmiään uudemman kerran: Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen oli voittanut tv-koomikko.

Kyseessä ei ollut aprillipila. Vaalien ennakkosuosikiksi noussut Volodymyr Zelenskyi oli päihittänyt muun muassa istuvan presidentin Petro Porošenkon.

Koomikko Zelenskyi ei ollut julkaissut vaaliohjelmaa tai osallistunut vaalikeskusteluihin. Politiikasta hänellä oli kokemusta vain televisiotyönsä kautta: Zelenskyi esittää Kansan palvelija -nimisessä ohjelmassa historianopettajaa, joka valitaan yllättäen presidentiksi.

21. huhtikuuta selviää, onko totuus tarua ihmeellisempää, kun Zelenskyi ja Porošenko kohtaavat presidentinvaalien toisella kierroksella.

Näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko-kirjailija Antto Terras kommentoivat vaalitulosta tuoreeltaan Roman Schatzin Maamme-kirja radio-ohjelmassa.

Sorvali ei tiennyt Ukrainan presidentinvaaleista tai Zelenskyistä vaalitulosta enempää, muttei pitänyt yleisesti ihmeellisenä, että koomikko ansaitsee kansan luottamuksen.

Hänen mukaansa tilanne on korni, jos kyseessä on huono hassuttelija, jota ei voi ottaa vakavasti. Pelkkä koomikon titteli ei kuitenkaan tee kenestäkään hölmöä.

- Koomikkous voi tarkoittaa, että olet erityisälykäs tietyllä alueella. Osaat ottaa etäisyyttä omasta ja muiden elämästä ja siksi osaat naurattaa. Ei koomikkous tee ihmisestä himphamppua – päin vastoin, Sorvali sanoo ja ottaa esimerkiksi näyttelijäkollegansa Pirkka-Pekka Peteliuksen.

Petelius pyrkii eduskuntaan Uudenmaan vihreiden listalta.

Myös Antto Terraksen mielestä koomikoilla on paikkansa politiikassa. Hän kokee, että koomikoilla voi olla herkkyyttä tajuta muitakin asioita kuin vain ne, jotka laukaisevat naurun.

- Suomen eduskuntahan on täynnä ihmisiä, jotka eivät tiedä olevansa koomikoita. Jos niin sanotusti vakavasti otettavat ihmiset ovat saaneet maailman tähän tilaan, meillä ei ole mitään menetettävää. Be my guest. Näytä, mihin se voi päätyä koomisella kulmalla johtamalla, Terras sanoo.

Vladimir Zelenskij
Ukrainan presidenttiehdokas, koomikko Volodymyr Zelenskyi on johtanut maata useamman tuotantokauden ajan televisio-ohjelmassa Kansan palvelija. Vladimir Zelenskij Kuva: AFP / Lehtikuva Ukraina,presidentinvaalit,Volodymyr Zelenskiy

Ukrainan tapaus ei ole ainutlaatuinen. Islannissa koomikko-näyttelijä Jón Gnarr oli mukana perustamassa puoluetta, joka oli tarkoitettu parodiaksi.

Paras puolue -nimisestä ryhmästä kasvoi kuitenkin varteenotettava poliittinen toimija Islannin talouskriisin jälkimainingeissa. Gnarr toimi maan pääkaupungin Reykjavikin pormestarina vuosina 2010-2014.

Italiassa poliitikkojen touhuille naureskellut Beppe Grillo perusti populistisen Viiden tähden liikkeen, joka nousi maan parlamenttiin äänivyöryllä vuonna 2013. Guatemalassa tv-koomikko Jimmy Morales nousi maan presidentiksi vuonna 2015.

Komiikalla on ollut tärkeä roolinsa poliittisessa elämässä jo vuosisatojen ajan, muistuttaa valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta. Euroopan monarkististen hovien narrit ottivat huumorin keinoin puheeksi asioita, joihin muut eivät uskaltaneet tarttua.

Se, että narrit ovat nousseet vallan kahvaan 2010-luvulla, kertoo kansan keskuudessa kasvaneesta epäluottamuksesta. Paloheimon mukaan talousliberalistinen ilmapiiri on luonut tilanteen, jossa ihmisten odotukset eivät kohtaa hallitusten aikaansaannosten kanssa.

Vuosikymmeniä valtaa pitäneiden puolueiden uskottavuus on ohentunut kansalaisten silmissä, mikä tekee tilaa sekä oikeistopopulistisesta perspektiivistä että koomisesta näkökulmasta esitetylle kritiikille.

- Siinä on koomikkojen sauma. He nostavat esille asioita, joiden suhteen kansalaiset ovat tyytymättömiä. He nostavat niitä kansanomaisemmilla ilmauksilla kuin mikä on tavanomaisen, sovinnaisen politiikan puheenparren mukaista. Se synnyttää vastakaikua, Paloheimo kertoo puhelimitse.

Eurooppalaiseen populismiin perehtynyt emeritusprofessori arvioi, että Suomessa ei suhtauduttaisi lekkeriksi lyövään koomikko-poliitikkoon yhtä suopeasti kuin Välimeren maissa.

Huumorille on silti ollut tilaa meidänkin kohtalaisen jäyhässä tapakulttuurissamme – ainakin jos on jo kerännyt arvostusta poliittisella osaamisellaan.

- Esimerkiksi Johannes Virolainen toi politiikkaan suuren määrän hauskoja juttuja. Entäs Timo Soini sitten erilaisine letkautuksineen? Siinäkin tuodaan puheen kepeyttä ja sanaleikkejä poliittiseen keskusteluun asiapuheen rinnalle, Paloheimo sanoo.

Miitta Sorvali tajusi koomikoiden vallan näytellessään YleLeaks -ohjelmassa. Vuosina 2011-2016 lähetetty viihdeohjelma otti kantaa viikon ajankohtaisiin aiheisiin ja naljaili samalla poliitikkojen kustannuksella. Sorvali esitti ohjelmassa teatterineuvos Tellervo von Appelgreniä.

- Isommissa tilaisuuksissa merkittävät poliitikot tulivat kiittämään, että ”todella hyvä, mitä teet siellä”. Silloin heräsin siihen, että jaa, ne haluavat ehkä kaveerata. Se ei ole pelkästään höpöhöpöohjelma, sille ajatellaan myös valtaa, Sorvali sanoo.

Sorvali pohtiikin, että huumorilla voisi herätellä ihmisiä ajankohtaisiin teemoihin. Ehkäpä ilmastonmuutos kääntyisi viihdyttäväksi ja siten helpommin lähestyttäväksi, jos siitä kertoisi hirveä porvarisleidi Appelgren.

Sisältö voi olla täyttä asiaa, kun sen vaan kertoo hassulla tavalla. Aivan kuten hovinarrit aikanaan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.