Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Mezzosopraano Monica Groop on monipuolinen laulaja ja huippupedagogi – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Monica Groopista.
Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Monica Groopista. Kuva: Lassi Rajamaa Monica Groop,Lassi Rajamaa

Kirkkaasti ja vaivattomasti soivan äänen omaava mezzosopraano Monica Groop on kansainvälisesti menestynyt oopperalaulaja. Kuudenkympin rajapyykin ylittänyt Groop harmittelee, että vaikka ääni olisi yhä kunnossa ei hänen ikäisilleen naisille ole kunnollisia oopperarooleja.

Monican Groopin (14. huhtikuuta 1958 Helsinki) perheessä oltiin aina oltu kiinnostuneita äänestä. Hänen isänsä oli foniatri Torbjörn Riska ja äitinsä kuuluisa kuoronjohtaja ja muusikko Astrid Riska. Molempien vanhempien alat kiinnostivat Monicaa. Hän lauloi äitinsä perustamassa Jubilate-kuorossa ensin rivilaulajana ja myöhemmin solistina.

Monica opiskeli ensin fonetiikkaa ja sittemmin laulua Sibelius-Akatemiassa. Aluksi puheterapeutin ammatti kiinnosti enemmän, mutta laulu vei mennessään.

Tuleva musiikkitieteen professori Eero Tarasti opettaa pianonsoittoa tulevalle mezzosopraano Monica Groopille Meri Louhoksen pedagogiikkatunnilla 1960-luvun lopulla.
Tuleva musiikkitieteen professori Eero Tarasti opettaa pianonsoittoa tulevalle mezzosopraano Monica Groopille (s. Riska) Meri Louhoksen pedagogiikkatunnilla 1970-luvun alussa. Tuleva musiikkitieteen professori Eero Tarasti opettaa pianonsoittoa tulevalle mezzosopraano Monica Groopille Meri Louhoksen pedagogiikkatunnilla 1960-luvun lopulla. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Eero Tarasti,Monica Groop,Meri Louhos

Kilpailuvoittoja ei tullut - mutta ura aukeni sitkeällä työllä

Monica Groop debytoi Suomen Kansallisoopperassa toukokuussa 1987 Jules Massenet’n Wertherin Charlottena. Hän herätti huomiota niin näyttämöllisellä kuin laulullisella valmiudellaan.

Groop osallistui Cardiffin Singer of the World -kilpailuun vuonna 1989 ja selviytyi finaaliin saakka, mutta ei voittanut.

Monica Groop on saavuttanut asemansa sitkeällä työllä ja musiikillisille päämäärille omistautumisella. Hän on suhtautunut koruttomasti työelämäänsä, johon on kuulunut säännöllinen harjoittelu ja elämäntapa sekä liikunta. Juhliminen esitysten jälkeen ei ole kuulunut hänen tapoihinsa vaan juhlahetki on se, kun esitys onnistuu.

Kansainvälinen läpimurto

Kun Monica Groopin puoliso, diabetes-tutkija ja lääkäri Per-Henrik Groop sai työpaikan Lontoosta 1990-luvun alussa, muutti koko perhe Englantiin.

Vuonna 1991 Monica Groop debytoi Covent Gardenissa. Hän lauloi pieniä rooleja Richard Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogian kahdessa osassa. Kolme vuotta myöhemmin hänet nähtiin Varvarana Leoš Janáčekin oopperassa Kátja Kabanová. Roolisuoritus toi mukanaan paljon kiitosta ja samalle vuodelle ajoittuivat myös kaksi merkittävää konserttidebyyttiä: Lontoon Wigmore Hallissa ja New Yorkin Carnegie Hallissa. Kansainväliset lavat oli valloitettu.

Paluu Suomeen ja arvostetuksi pedagogiksi

Groopit asuivat Lontoossa 17 vuotta ja Suomeen palattuaan kansainvälistä laulajauraa tehnyt Monica Groop aloitti työt laulutaiteen professorina Sibelius-Akatemiassa. Nuorena tehdyistä fonetiikan opinnoista oli paljon hyötyä laulunopettajan työssä.

Suomessa jo jonkin aikaa asuneena Monica ryhtyi etsimään kesäpaikkaa ja sellainen löytyi Porvoon saaristosta, Pellingistä. Vuodesta 2016 Pellingissä on järjestetty Pellingin musiikkipäivät ja Monica Groop on juhlien taiteellinen johtaja.

Vaikka ääni ei ole muuttunut, enää ei voi esittää nuorta tyttöä

Monica Groop on monipuolinen laulaja. Hän on sanonut, että Johann Sebastian Bach on hänen suuri rakkautensa ja Wolfgang Amadeus Mozartin oopperat hänen ehdottomia suosikkejaan. Liedlaulajana Groop on saanut kiitosta erityisesti Franz Schubertin ja Jean Sibeliuksen laulujen tulkitsijana.

Mutta Monica ei pelkää suuriakaan haasteita. Se on hyvä, sillä vaikka oopperalaulajan ura olisi ollut menestyksekäs, niin mezzosopraanon rooleja ei välttämättä tarjota tietyn iän jälkeen.

— Ääneni ei ole muuttunut matalammaksi tai raskaammaksi. Ääneni ja olemukseni ovat pysyneet saman tyyppisinä – olen vain vanhempi. Vaikka ääni säilyy, sitä kasvaa pois vanhoista rooleista. Ei kukaan enää ota 58-vuotiasta laulajaa vaikkapa Ruusuritarin Octavianiksi, hän huokasi Aamulehdessä vuonna 2017.

Tässä olisikin hyvä korjauksen paikka nykysäveltäjille ja oopperalibretisteille, kaikkien roolien ei tarvitse olla nuorille laulajille.

Kaikki saisi pysyä sellaisena kuin on nyt

Monica Groop on aina pitänyt hyvää huolta itsestään, elänyt säännöllisesti ja urheillut. Siksi hänelle oli suuri shokki vuonna 2017, kun hänellä todettiin kohdunkaulan syöpä. Löydös tehtiin varhaisessa vaiheessa, joten syöpä saatiin hoidettua. Psyykkisesti sairastuminen oli kova paikka.

— Olin todella vihainen, tunnemyrsky oli kova, Monica Groop kertoo.

Hän näki aluksi vain kauhuskenaarion ja vasta myöhemmin alkoi miettiä, ettei kaiken tarvitsekaan loppua ikävästi.

Monica Groop leikattiin kahteen kertaa toukokuussa 2017. Hoidot aiheuttivat myös fyysisiä muutoksia, mutta ulkopuoliset eivät sairautta huomanneet ja Monica pystyi hoitamaan konserttinsa niistä huolimatta. Muut paitis lähipiiri huomasivat tilanteen vasta kun laulajatar ei käyttänyt peruukkia ja antoi uuden lyhyen tukkansa kasvaa.

— Haaveena on, että kaikki jatkuisi samanlaisena kuin nyt on, totesi Monica Groop viime vuonna Ylen Toivomus-ohjelmassa.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Haapakoski – Heino – Huttunen – Lampila – Maasalo: Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. WSOY. Jyväskylä 2002.
Groop, Monica: Tie Bachin sydämeen teoksessa Rakkaudesta Bachiin, Karas-sana, 2000.
Groop, Monica: En vecka med Monica Groop teoksessa Min musik : finlandssvenska tonkonstnärer berättar (toim. Johan Bargum & Tua Forsström), Söderström, 1997.
Hautala, Harri: Oopperatähti Monica Groop harmittelee tynkää uraansa: ”Miehet saavat laulaa vanhempinakin, Aamulehti, 2017.
Toivomus: Monica Groop, Yle Teema &Fem, 2018.
Huida, Kaija:Pitkästä aikaa Porissa esiintynyt Monica Groop esitti pohjoismaisia lauluja sykähdyttävästi, Satakunnan Kansa, 2018.
Ekroos, Anna-Leena: Poissa isot elkeet, Keskisuomalainen, 2009.
Tiikkaja, Samuli: Lauluprofessori erosi professorinimityksen härskin menettelyn vuoksi, HS 2013.
Pellingin musiikkipäivät
Astrid Riskan esittely Jubilate-kuoron sivuilla.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.