Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Sibelius-kapellimestari Paavo Berglundin salaisuus – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Paavo Berglundista.
Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Paavo Berglundista. Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Paavo Berglundista. Kuva: Lassi Rajamaa Paavo Berglund, kapellimestari,Lassi Rajamaa

Kapellimestari Paavo Berglundin kausi Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina 1960-luvulla aloitti Suomessa uudenlaisen orkesterikulttuurin. Berglund tutki tarkkaan partituureja, harjoitutti perusteellisesti orkesteria ja loi merkittävän kansainvälisen uran Sibelius-kapellimestarina.

Kun kapellimestari Paavo Berglundilta tuli 1980-luvun alussa postipaketti Yleisradion nuotistoon, muut työt keskeytettiin siihen paikkaan. Berglundia odotettiin johtamaan Radion sinfoniaorkesterin konsertti parin viikon kuluttua, ja paketti sisälsi kapellimestarin merkinnöillä varustetun Sibeliuksen sinfonian stemmat.

Pyyhekumit suihkivat ja lyijykyniä teroitettiin, kun nuotiston väki ryhtyi auttamaan orkesterimateriaaleista vastaavaa rouva Kariluotoa. Berglundin jousitukset ja muut tärkeät merkinnät kopioitiin kiireesti kaikkiin stemmoihin, 16 ykkösviululle, 14 kakkosviululle, 12 altolle, 10 sellolle ja 8 bassolle.

Orkesterin vahtimestari Huttunen ilmestyi eteiseen etuajassa nuottipinoa odottelemaan. Huttunen kertoi viulistien kyselevän jo malttamattomina stemmojensa perään. Oma stemma oli osattava, muuten ei ollut menemistä Paavon harjoituksiin.

Ankara ja arvostettu kapellimestari Berglund sähköisti ilmapiirin jo viikkoja ennen konserttia.

Radio-orkesterin vasenkätinen viulisti

Paavo Berglund syntyi Helsingissä huhtikuun 14. päivänä 1929. Hänen isänsä oli konepuuseppä Hjalmar Berglund ja äitinsä Sigrid Wilhelmina Loiri. - Näyttelijä Vesa-Matti Loiri on Paavon serkku.

Sodan jälkeen 1945 Paavo pääsi opiskelemaan viulunsoittoa Sibelius-Akatemiaan. Hänen opettajanaan toimi ensin Yrjö Suomalainen ja myöhemmin Gösta Schatelowitz. Hänen teorianopettajiaan olivat Nils-Eric Fougstedt, Eino Linnala ja Joonas Kokkonen. Nuori viulisti lähti varhain mukaan sekä harrastajasinfoniaorkestereihin että ravintolaorkestereihin, joita hän nimitti myöhemmin ”musiikin korkeakouluiksi”.

Paavo pääsi ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta 1949 ja sai saman tien paikan Radio-orkesterin viulistina. Takapultissa istuva nuorukainen erottui joukosta, sillä vasenkätisenä hän soitti viuluaan eri suuntaan kuin muut.

Radio-orkesterin, samoin kuin muidenkaan suomalaisten orkesterien soitto ei ollut vielä 1940–1950-luvuilla soinniltaan yhtenäistä. Paavo ei ensin paljoa perustanut kapellimestareista, joita Radio-orkesterillakin oli neljä. Vuonna 1950 Helsingissä vierailleet englantilainen Boyd Neelin kamariorkesteri ja Wilhelm Furtwänglerin johtama Wienin filharmonikot saivat hänet kuitenkin toisiin ajatuksiin. Paavo innostui wieniläisestä yhteissoittokulttuurista niin, että teki useita opintomatkoja Wieniin vuosina 1951, 1952 ja 1954-55.

Ulkomaisista kapellimestareista Paavo kunnioitti eniten juuri Furtwängleriä. Suomalaisista kapellimestareista hän arvosti Armas Järnefeltiä ja Georg Schnéevoigtia, jotka molemmat olivat kansainvälisiä suomalaisia kapellimestarinimiä.

Kapellimestari Paavo Berglund ja viulisti Heikki Louhivuori 1961.
Radion sinfoniaorkesterin viulisti Heikki Louhivuori ja apulaiskapellimestari Paavo Berglund partituurin äärellä 1961. Kapellimestari Paavo Berglund ja viulisti Heikki Louhivuori 1961. Paavo Berglund, kapellimestari

Takapultista ylikapellimestariksi

Kun Radio-orkesterin johtajille sattui virhelyöntejä, kuului takapultista turhautunutta tuhahtelua. Konserttimestari närkästyi tuhahtelijalle ja kehotti tätä kokeilemaan itse orkesterin johtamista. Paavo sai tilaisuuden johtaa Radio-orkesteria 1952 ja onnistui tehtävässä erinomaisesti.

Samana vuonna 1952 Paavo perusti oman orkesterin, Helsingin Kamariorkesterin. Hän valitsi soittajat tarkasti ja valmistautui heidän kanssaan huolellisesti ensimmäiseen julkiseen esiintymiseen 1953. Konsertti herätti laajaa huomiota, mm. Sibelius lähetti onnittelut nuorelle kapellimestarille.

Radio-orkesteri oli kasvanut täyteen sinfoniaorkesterin mittaan ja alkoi 1953 käyttää nimeä Radion sinfoniaorkesteri. Paavoa pidettiin kapellimestarilupauksena, ja hän sai konsertteja johdettavakseen. Hän sai johtaa mm. Sibeliuksen seitsemännen sinfonian ja Richard Straussin orkesterirunon Till Eulenspiegel.

Vuonna 1955 Berglund valittiin orkesterin apulaiskapellimestariksi.

Nils-Eric Fougstedtin varhaisen kuoleman jälkeen Paavo Berglund nimitettiin 1962 hänen seuraajakseen Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi.

Intendentti Aulis Sallinen ja kapellimestari Paavo Berglund Helsingin rautatieasemalla 1963.
Radion sinfoniaorkesteri teki ensimmäisen ulkomaisen konserttimatkan Leningradiin 1963. Helsingin rautatieasemalla lähtötunnelmissa intendentti Aulis Sallinen, ylikapellimestari Paavo Berglund ja viulisti Pentti Kiri. Intendentti Aulis Sallinen ja kapellimestari Paavo Berglund Helsingin rautatieasemalla 1963. Paavo Berglund, kapellimestari,Aulis Sallinen

Sibelius-kapellimestarin salaisuus

Berglundin vuoteen 1971 kestänyt kausi Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina aloitti Suomessa uudenlaisen orkesterikulttuurin. Berglund oli tiukka harjoittaja, joka vaati, että muusikot osaavat stemmansa. Hän oli ankara niille, jotka eivät ottaneet soittamista tosissaan. Päämäärätietoisen harjoittelun myötä orkesterin soinnista tuli entistä yhtenäisempi.

Berglund oli suurten sinfonikkojen kapellimestari, mutta erityisesti kansainvälistä tunnustusta hän sai Sibeliuksen tulkitsijana. Hänen salaisuutenaan on pidetty huolellista valmistautumista. Hän paneutui Sibeliuksen partituureihin äärimmäisen tarkasti ja merkitsi orkesteristemmoihin jo ennen ensimmäistä harjoitusta yksityiskohtaiset esitysohjeensa.

Sibelius-tutkija Fabian Dahlströmin mukaan Berglundin perusteellisuus johti partituurien ja orkesterimateriaalin korjaamiseen ja muutamiin paranteluihinkin.

– Esimerkiksi balanssi-ongelmat ovat muuttuneet teoksen säveltämisen ajoista, samoin jousitus, jolta vaaditaan nykyään yksityiskohtaisen tarkkaa harjoittelua. Berglund on sanonut Sibeliuksen sinfonioista 5-7, jotka ovat ilmestyneet hänen tarkastaminaan, että ne on julkaistu "ei kriittisinä laitoksina vaan sellaisina, että ne toimisivat esityksissä", Dahlström on kirjoittanut.

Dahlströmin mukaan Berglundin tarkoituksena ei ollut yllättää konserteissa, vaan tavoittaa se voima ja hehku, jonka hän oli löytänyt partituurin tinkimättömällä tutkimisella.

Maailma auki

Radion sinfoniaorkesterin jälkeen Paavo Berglundille avautui ura merkittävänä kansainvälisenä kapellimestarina. Vuodet 1972–1979 hän oli Englannissa Bournemouthin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, vuodet 1987–1991 Tukholman filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina ja vuodet 1993–1998 Tanskan kuninkaallisen orkesterin ylikapellimestarina.

Samalla Berglund vieraili johtamassa kaikkia nimekkäimpiä orkestereita eri puolilla maailmaa.

Kullervo ja kolme kertaa Sibeliuksen sinfoniat äänilevylle

Vuonna 1971, juuri ennen ylikapellimestarikauden alkua, Berglund levytti Bournemouthin sinfoniaorkesterin kanssa ensimmäisenä maailmassa Sibeliuksen Kullervon. Kullervon levytystä pidettiin sensaationa. Kyse oli nuoren Sibeliuksen suurimuotoisesta sävelrunosta orkesterille, mieskuorolle, sopraanolle ja baritonille vuodelta 1892, jonka esittämisen säveltäjä oli kieltänyt elinaikanaan. Sibeliuksen kuoleman jälkeen 1957 Kullervo oli esitetty heti 1958.

Ensimmäisenä suomalaisena orkesterinjohtajana Paavo Berglund levytti Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa. Orkesterina oli jälleen Bournemouthin sinfoniaorkesteri.

Berglund oli toiminut Helsingin kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana 1975–1979. Kun hän levytti Sibeliuksen sinfoniat toisen kerran 1980-luvulla, orkesterina oli Helsingin kaupunginorkesteri.

Kolmannen ja viimeisen kerran Berglund teki Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytyksen vuosina 1995–1997. Silloin orkesterina oli Euroopan kamariorkesteri.

Berglund etsi jatkuvasti uusia näkökulmia Sibeliuksen sinfonioihin, ja johti niistä erilaisia tulkintoja. Sibelius-tutkija Vesa Sirén on vertaillut Berglundin levytyksiä:

– Sibeliuksen sinfoniat hän levytti peräti kolmeen kertaan: Bournemouthissa klassisen tasapainoisesti, Helsingissä maskuliinisen alkuvoimaisesti ja Euroopan kamariorkesterin kanssa kamarimusiikillisen läpikuultavasti.

Viimeisen kerran Paavo Berglund johti julkisesti Ranskan radion filharmonista orkesteria Pariisissa 1. kesäkuuta 2007. Ohjelmassa oli silloin Sibeliuksen neljäs sinfonia.

Paavo Berglund kuoli 82-vuotiaana Helsingissä 25. tammikuuta 2012.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Dahlström, Fabian: Paavo Berglund (1929-2012). Kansallisbiografia 27.1.2012.
Tinkimätön kapellimestari Paavo Berglund. Yle Elävä Arkisto 8.9.2006.
Sirén, Vesa: Paavo Berglund. Muistokirjoitus. Helsingin Sanomat 27.1.2012.
Wikipedia: Paavo Berglund.

Katso ja kuuntele
Paavo Berglund, kapellimestari. TV-dokumentti. Yle TV 1 24.4.1979. Ohjaus Aarno Cronvall.