Hyppää pääsisältöön

Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos. Laajan esitysjoukon vaativan teoksen pariksi on äänitteelle kytketty kaksi säveltäjän itsensä tulkitsemaa sooloselloteosta.

dessy äänitteen kansi
dessy äänitteen kansi Jean-Paul Dessy

Kuorolle ja orkesterille kirjoitetun Sielunmessuja-teoksen mietiskelevässä sävelkielessä on jotain rauhoittavaa ja voimaannuttavaa. Sävelkieli kurottaa ilmaisussaan kauas taaksepäin, jonnekin renessanssin aikaan. Dessyn musiikki rakentuu pienten asioiden suuruuksista, yksittäisten intervallien ja pelkistettyjen harmonioiden ja niiden välisten jännitteiden kuulostelusta. Samaa on tehnyt ja tekee moni muukin uusmystikko, mutta Dessy tekee sen himpun verran kiinnostavammin.

Sielunmessuja rakentuu sanksriitin-, arabian-, heprean-, aramean-, kreikan- ja latinankielisistä hautajaisrituaaleja käsittelevistä teksteistä. Äänistö soi hypnoottiseen tapaan, ulkokohtaisuutta välttäen. Hengityksin ja kuiskauksin alkava Sielunmessuja kasvaa maltillisesti luontevasti. Muodon tasollakin siinä on ryhtiä, kun vajaan kolmenkymmenen minuutin kestoinen teos on lohkottu seitsemään napakkaan osaan. Kokonaisuus on vahva ja kuuntelukokemus on parhaimmillaan vavisuttava.

Äänitteen teosasettelu toimii myös mainiosti, kun suurelle kokoonpanolle kirjoitettua teosta seuraa kaksi soolosellokappaletta Semper gaudete sekä 4 Isaïe. Kuulijakokemuksen tasolla mitään ei kuitenkaan oteta pois, ehkä jopa päinvastoin. Nyt pienten asioiden suuruus nousee entistä painokkaammin keskiöön. Hiljentyminen kääntyy yhä enemmän sisäänpäin ja Dessyn itsensä tulkitsemat sellon verkkaiset kudelmat saavat uutta painokkuutta.

Sävelkieli toistaa myös varsin surutta säveltäjän omia aiempia teoksiaan, mutta tässä tapauksessa samojen soivuuksien jatkokäsittelyn päämääränä tuntuu olleen lähinnä niiden merkitysten ja sisällön kirkastaminen ja syventäminen. Uudessa ympäristössään ne soivatkin aiempaa yksinkertaistetummin ja kontrolloidummin, mutta ilmaisussaan voimallisemmin.

Tallinnan kamariorkesteri sekä Viron filharmoninen kuoro tekevät Risto Joostin johdolla vahvaa ja vaikuttavaa jälkeä. Myös tallennukset ovat onnistuneita.

Jean-Paul Dessy. Requiems. Tallinnan kamarikorkesteri, Viron filharmoninen kuoro, joht. Risto Joost. Cyprès (CYP4652)

Kuuntele Uudet levyt 16.4.2019, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Säveltäjä Olli Kortekangas hurahti oopperaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 16. toukokuuta!

    Olli Kortekankaan surrealistinen esikoisooppera Short Story vuonna 1980 oli nuoren vihaisen Korvat auki –säveltäjän vastaveto Suomen viralliselle Karvalakki-oopperakulttuurille. Short Storyn jälkeen Kortekangas on säveltänyt lukuisia oopperoita. Hän kutsuu oopperaa fantastiseksi taidemuodoksi ja nauttii oopperoista myös vapaa-ajallaan.

  • Suomen italialaisin tenori Veikko Tyrväinen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 16. toukokuuta.

    Toukokuun 16. päivänä syntynyt Veikko Tyrväinen (1922–1986) kuuluu Suomen unohtumattomimpiin tenoreihin. Pajatso-ooppera saatiin Tyrväisen laulamana televisioon, mutta radiolaulajaa hänestä ei tullut. Sattumusten kautta Neuvostoliiton radiosta äänitteitä löytyy kymmenittäin.