Hyppää pääsisältöön

Testaa, millainen kierrättäjä olet!

Maryam (Noora Dadu), Jonne (Joonas Saartamo), Taisto (Martti Suosalo) ja Helena (Jaana Saarinen)

Muovinkeräysastia mullistaa taloyhtiön asukkaiden elämän. Testaa, ketä sarjan hahmoista sinä eniten muistutat: oletko Maryam (Noora Dadu), Jonne (Joonas Saartamo), Taisto (Martti Suosalo) vai Helena (Jaana Saarinen)? Maryam (Noora Dadu), Jonne (Joonas Saartamo), Taisto (Martti Suosalo) ja Helena (Jaana Saarinen) Kuva: Antti Mikkola / Warner Bros. International Television Production Finland Oy muovin kierrätys,muovinkeräys,I love muovi

Julkaistu 18.04.2019 - 09:57. Päivitetty 23.04.2019 - 16:10

Martti Suosalo on arka leskimies ja kemianopettaja Taisto, joka haluaa laittaa taloyhtiön kierrätysasiat kuntoon. Projekti törmää epäluuloisuuteen ja muutosvastarintaan, kun vastassa ovat taloyhtiön muut asukkaat: uutta murrosikää elävä kuusikymppinen Helena, salaliittoteoreetikko Jonne, himosäästäväinen Maryam ja vegaani Ruu, joka haluaa kieltää kaiken muovin taloyhtiöstä. Testaa, ketä sarjan hahmoista sinä eniten kierrättäjänä muistutat!

Jokainen Taisto – muovista ja rakkaudesta -sarjan hahmoista on omanlaisensa. Ja nyt sinä saat heidät naapureiksesi. Vaarana tässä taloyhtiön kokouksessa on, että kovin lyhytnäköisillä vastauksilla saatat joutua itse kierrätetyksi!

Uusi kahdeksanosainen komediasarja Taisto – muovista ja rakkaudesta kertoo taloyhtiöstä, jonka pihaan aletaan puuhata muovinkierrätysastiaa. Hanke mullistaa koko porukan elämän.

Juttu on julkaistu alunperin I love muovi -kampanjan yhteydessä keväällä 2019.

Lisää ohjelmasta

Taisto - muovista ja rakkaudesta

Torstai 7.5.2020 20:18 Yle TV1
15.4.2019 toistaiseksi

Valheenpaljastaja: Näin tunnistat videohuijauksen

Valheenpaljastajan vinkit feikkivideoiden tarkistamiseen.

Valtaosa verkossa liikkuvasta harhaanjohtavasta sisällöstä on visuaalista: valokuvia, videoita, meemikuvia, feikkiprofiileja ja niin edelleen. Tästä jutusta saat Valheenpaljastajan neuvot feikkivideoiden paljastamiseen.

Kommentteja 1
Historiavisa: Miten Runebergin päivää juhlittiin 1800-luvulla? Miksi Topelius söi kiirastorstaina kilohaileja?

Tiesitkö tämän kevään juhlista?

Talven ja kevään juhlapäivien viettoon liittyy vanhoja perinteitä, joista jotkut ovat säilyneet näihin päiviin saakka. Helsingin kaupunginmuseon tekemässä visassa tutustutaan kevään juhlaperinteisiin.
Valheenpaljastaja: Näin meitä huijattiin vuonna 2020 – moneenko vipuun sinä menit?

Koronavirukseen liittyvä misinformaatio leimasi vuotta 2020.

Misinformaation vuodesta 2020 ei voi puhua suomatta huomiota koronavirukselle ja siitä kiertäneille väärinkäsityksille, salaliittoteorioille ja suoranaisille huijauksille.

Kommentteja 29
Historiavisa - kaupunkien eläimet

Testaa tietosi!

Trollibunkkeri

Pääsetkö pakenemaan trollin bunkkerista? Astu sisään!

Pääsetkö pakenemaan trollin bunkkerista? Astu sisään, jos uskallat!
Digitreenit: Oma luottokielto tuo turvaa identiteettivarkauden varalle

Oma luottokielto tuo turvaa identiteettivarkauksilta.

Jos epäilet tai pelkäät, että joku käyttää henkilöllisyyttäsi väärin, tai olet kadottanut henkilöpaperisi, voit asettaa itsellesi oman luottokiellon.

Kommentteja 15
Tarkkaile lumijälkiä

Tunnistatko eläinten lumijäljet?

Talvinen luonto ei ole niin hiljainen ja eloton kuin usein ajatellaan. Ruokintapaikan linnut toki havaitaan ja niiden touhuja seurataan innolla. Kasvit ovat talvilevossa, mutta monet eläimet, varsinkin nisäkkäät, ovat liikkeellä ympäri vuoden. Lumeen piirtyvät jäljet sen paljastavat. Hiljaisuuden tuntu johtuneekin siitä, että suuri osa varsinkin nisäkkäistä on yöaktiivisia.
Luonto sopeutuu talveen

Talvella luonto on lepotilassa, mutta lumen alla on elämää.

Talvella luonto on lepotilassa. Mutta lumen ja jään allakin on elämää, eivätkä kaikki linnut muuta talveksi etelään. Talvinen luonto on myös hieno ympäristö retkeillä. Lumen jäljet kertovat monta tarinaa.

"Jätä kaapista pois kaikki, mikä ei liity kierrätykseen" – Roskiskaappi kuntoon ammattijärjestäjän vinkeillä

Haaveissa siisti käytännöllinen lajittelupiste allaskaappin?

Haaveissa siisti ja käytännöllinen lajittelupiste allaskaappiin? Ammattijärjestäjä Ilana Aalto antaa helpot vinkit roskiskaapin järjestämiseen.
Liikaa muovia palaa yhä savuna ilmaan – Avuksi parempi pakkaussuunnittelu ja kuluttajien asennemuutos

Tehdään tästä trendi: harmaa on uusi valkoinen!

92 % suomalaisista on sitä mieltä, että on erittäin tärkeää saada mahdollisimman paljon materiaaleja kierrätykseen. Hyvä niin! Matka sanoista tekoihin olisi lyhyempi, jos muovipakkaukset olisivat paremmin kierrätettäviä ja jos me ihmiset oikeasti suosisimme kierrätysmateriaalista valmistettuja pakkauksia.
Pahis onkin hyvis? – Roskiin heitetyllä kinkkusiivulla tai leipäpalalla yhtä suuri ilmastovaikutus kuin muovipakkauksella

Muovipakkaus voi vähentää ruoan ympäristöjalanjälkeä.

Jos 300 gramman kinkkupaketista pilaantuu yksi siivu tai heität yhdeksän leipäpalan paketista puolikkaan leivän roskiin, on ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja jätehuollon aiheuttama ilmastokuormitus yhteensä. Eikö muovipakkaus olekaan pahis?
Onko jogurttipurkin kansi muovia vai metallia? Tee rypistystesti! – 10 helppoa vinkkiä muovin lajitteluun

Muovin lajittelusta ei kannata tehdä itselle liian vaikeaa.

Joka neljäs suomalainen pitää lajittelua vaivalloisena. Nappaa tästä vastaukset yleisimpiin muovin lajittelua koskeviin kysymyksiin, joihin monen kierrätysinto kompastuu!

2020

Plastinsamling hemma allt populärare i Östnyland - många husbolag skaffar plastinsamling frivilligt

Särskilt Borgåborna är ivriga sorterare.

Att återvinna plast blir bara populärare, särskilt i Borgå. Också sådana husbolag som inte är tvungna att skaffa plastinsamling enligt lagen gör det eftersom det är miljövänligt och förmånligt.

Kommentteja 2
Finland kan inte återvinna all plast finländarna samlar in - plasten ska nu exporteras

Tidigare har man återvunnit all plast i Finland.

Kapaciteten hos Fortum är för liten för att sortera och återanvända all plast i Finland. Företaget är det enda som har teknologi att automatiskt sortera ut återvinningsbar plast och sedan återvinna den.

Kommentteja 45

2019

Tillverkare försvarar svarta plastförpackningar som är svåra att återvinna: "Färgen gör att maten håller längre"

Robotarna som sorterar plasten känner inte igen svart plast.

Av den plast som hamnar i plastavfallskärlet kan bara 70 procent återvinnas, medan 30 procent måste brännas. En av orsakerna är att svart plast är problematiskt att återvinna eftersom robotarna som sorterar plasten inte känner igen färgen.

Kommentteja 14
Trettio procent av ditt sorterade plastavfall bränns upp - varför?

Färgblinda robotar och insamlingskostnader viktiga faktorer.

Trettio procent av ditt sorterade plastskräp bränns upp i stället för att återvinnas. Plast som återvinns behåller sin färg och det leder till att producenter hellre köper jungfrulig plast än återvunnen. Robotarna som sorterar plast kan inte heller känna igen svart plast. Det här är några av faktorerna till att inte en större del av det sorterade plastavfallet återvinns.

Kommentteja 12