Hyppää pääsisältöön

Testaa, millainen kierrättäjä olet!

Maryam (Noora Dadu), Jonne (Joonas Saartamo), Taisto (Martti Suosalo) ja Helena (Jaana Saarinen)

Muovinkeräysastia mullistaa taloyhtiön asukkaiden elämän. Testaa, ketä sarjan hahmoista sinä eniten muistutat: oletko Maryam (Noora Dadu), Jonne (Joonas Saartamo), Taisto (Martti Suosalo) vai Helena (Jaana Saarinen)? Maryam (Noora Dadu), Jonne (Joonas Saartamo), Taisto (Martti Suosalo) ja Helena (Jaana Saarinen) Kuva: Antti Mikkola / Warner Bros. International Television Production Finland Oy muovin kierrätys,muovinkeräys,I love muovi

Julkaistu 18.04.2019 - 09:57. Päivitetty 23.04.2019 - 16:10

Martti Suosalo on arka leskimies ja kemianopettaja Taisto, joka haluaa laittaa taloyhtiön kierrätysasiat kuntoon. Projekti törmää epäluuloisuuteen ja muutosvastarintaan, kun vastassa ovat taloyhtiön muut asukkaat: uutta murrosikää elävä kuusikymppinen Helena, salaliittoteoreetikko Jonne, himosäästäväinen Maryam ja vegaani Ruu, joka haluaa kieltää kaiken muovin taloyhtiöstä. Testaa, ketä sarjan hahmoista sinä eniten kierrättäjänä muistutat!

Jokainen Taisto – muovista ja rakkaudesta -sarjan hahmoista on omanlaisensa. Ja nyt sinä saat heidät naapureiksesi. Vaarana tässä taloyhtiön kokouksessa on, että kovin lyhytnäköisillä vastauksilla saatat joutua itse kierrätetyksi!

Uusi kahdeksanosainen komediasarja Taisto – muovista ja rakkaudesta kertoo taloyhtiöstä, jonka pihaan aletaan puuhata muovinkierrätysastiaa. Hanke mullistaa koko porukan elämän.

Juttu on julkaistu alunperin I love muovi -kampanjan yhteydessä keväällä 2019.

Lisää ohjelmasta

Taisto - muovista ja rakkaudesta

Maanantai 6.5.2019 06:14 Yle TV1
15.4.2019 toistaiseksi

Biibiisii vai beebeesee? Haltija vai haltia? Kielikysymykset kuumentavat tunteita – lue miksi näin on, ja testaa oma tietämyksesi

Äidinkielen tuntien opetukset muistetaan vuosikymmeniä.

Moni muistaa äidinkielenopettajansa ohjeita vuosienkin takaa – ja joskus tieto on vanhentunutta.

Kommentteja 25
Riehaannu tanssilattialla tai rapsuta koiraa – nämä 8 hauskaa asiaa saavat aivosi voimaan paremmin

Tiesitkö, että nauru huoltaa aivoja tehokkaasti?

Aivoterveyttä voi edistää helposti. Aivot rakastavat iloisia asioita, kuten tanssia, metsäretkiä ja koiran rapsuttamista.
Hyvä sinä, joka neulot, nikkaroit tai askartelet! Käsityöt ovat herkkua aivoille

Katso, mitä aivoissasi tapahtuu, kun teet käsitöitä.

Aivotutkimus on nostanut käsitöiden arvostusta, sillä aivot pysyvät hyvässä kunnossa, kun niitä käyttää monipuolisesti. Käsillä tekeminen haastaa aivoja kehittymään, harrastit sitten virkkaamista tai puutöitä.

Kommentteja 14
Lue, miten ihmiset hellivät aivojaan. Kerro mitä kivaa tekemistä sinä tarjoat aivoillesi.

Käsityöt, palapeli, nauru ystävien kanssa - herkkua aivoille

Mitä sinä teet ilahduttaaksesi aivojasi? Kerro inspiraatioksi meille muille, mitä kivaa olet jo tarjonnut aivoillesi. Kaikenlainen käsillä tekeminen on todellista herkkua aivoille. Jos askartelet, piirrät, nikkaroit, kudot tai teet mitä tahansa käsitöitä, voit onnitella itseäsi. Aivot tyytyvät vähään. Jo kahvihetki ystävän kanssa ja lemmikin rapsuttelu saa ne hyrräämään tyytyväisenä.

"Jätä kaapista pois kaikki, mikä ei liity kierrätykseen" – Roskiskaappi kuntoon ammattijärjestäjän vinkeillä

Haaveissa siisti käytännöllinen lajittelupiste allaskaappin?

Haaveissa siisti ja käytännöllinen lajittelupiste allaskaappiin? Ammattijärjestäjä Ilana Aalto antaa helpot vinkit roskiskaapin järjestämiseen.
Liikaa muovia palaa yhä savuna ilmaan – Avuksi parempi pakkaussuunnittelu ja kuluttajien asennemuutos

Tehdään tästä trendi: harmaa on uusi valkoinen!

92 % suomalaisista on sitä mieltä, että on erittäin tärkeää saada mahdollisimman paljon materiaaleja kierrätykseen. Hyvä niin! Matka sanoista tekoihin olisi lyhyempi, jos muovipakkaukset olisivat paremmin kierrätettäviä ja jos me ihmiset oikeasti suosisimme kierrätysmateriaalista valmistettuja pakkauksia.
Pahis onkin hyvis? – Roskiin heitetyllä kinkkusiivulla tai leipäpalalla yhtä suuri ilmastovaikutus kuin muovipakkauksella

Muovipakkaus voi vähentää ruoan ympäristöjalanjälkeä.

Jos 300 gramman kinkkupaketista pilaantuu yksi siivu tai heität yhdeksän leipäpalan paketista puolikkaan leivän roskiin, on ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja jätehuollon aiheuttama ilmastokuormitus yhteensä. Eikö muovipakkaus olekaan pahis?
Onko jogurttipurkin kansi muovia vai metallia? Tee rypistystesti! – 10 helppoa vinkkiä muovin lajitteluun

Muovin lajittelusta ei kannata tehdä itselle liian vaikeaa.

Joka neljäs suomalainen pitää lajittelua vaivalloisena. Nappaa tästä vastaukset yleisimpiin muovin lajittelua koskeviin kysymyksiin, joihin monen kierrätysinto kompastuu!

Plastinsamlingens öde i Pargas centrum skapade stora diskussioner på sociala medier - nu har man hittat en lösning

Den nya insamlingspunkten blir vid K-Supermarket Reimari.

På grund av byggarbeten var Finlands Förpackningsåtervinning, Rinki, tvungen att ta bort den befintliga och enda plaståtervinningspunkten i Pargas centrum. Men nu har Rinki hittat en ersättande plats för plastinsamlingen.
Nu går det att återvinna plastförpackningar i Nagu, Korpo och Houtskär - en seger för konsumenterna

Intresset för att sortera plast har exploderat.

Många invånare i skärgården har saknat egna återvinningspunkter för plast. Men nu är det möjligt att lämna in plastförpackningar också vid alla mindre sorteringsstationer. Nagu får en egen plastpress.

Kommentteja 1
Plast forever - plast kan återvinnas hur många gånger som helst

Vi blir bättre på återvinning hela tiden.

En efter en spottar maskinen på fabriken ut plastdelar. Men inte vilka plastprodukter som helst. De här gröna bitarna är gjorda helt av återvunnet plast från ditt hushåll. Den goda nyheten är att plast kan återvinnas hur många gånger som helst. Det blir vi bättre på hela tiden.
Två veckor sedan Yle Åbolands sändare kastades i plastinsamlingen – efter flera rundor kring Åbo ligger den fortfarande i Toppå: ”Kör inte halvtomma lass”

Varför har Åbos sändare fått åka runt i staden?

Av Svenska Yles plastsändare har endast Huvudstadsregionens ”Krääsä” hittat sin väg till Riihimäki, där plastförpackningar återvinns. Åbolands ”Plasterix” har inte ens kommit halvvägs. Vi bad Cati Huhta från Sydvästra Finlands avfallsservice förklara varför.

Kommentteja 1