Hyppää pääsisältöön

Minne suomalaisten vaatelahjoitukset matkaavat? - vain pieni siivu saadaan myydyksi Suomessa

Vaatelajittelija työssään
Christel Karell erottelee vaatteita UFF:n käsittelykeskuksessa Klaukkalassa. Vaatelajittelija työssään vaatteet

Suurimman osuuden suomalaisten vaatelahjoituksista vastaanottaa UFF-järjestö, joka keräsi viime vuonna vaatteita 15 miljoonaa kiloa. Suurin osa lahjoitetuista paaleista päätyy myyntiin ympäri maailmaa.

Suomen suurimmassa käytettyjen vaatteiden lajittelulaitoksessa UFF:llä Klaukkalassa lahjoitussäkkejä tipahtelee liukuhihnalta. Trendilajittelija Christel Karell repii pusseja auki ja arvioi jokaisen vaatekappaleen laadun ja vuodenajan. Karell on lajitellut vaatteita neljä vuotta ja on erikoistunut etsimään ajanmukaista tyyliä.

- Viikottain tulee eteen uusia helmiä, jotka alkavat liikkua enemmän. Kasari ja räikeät värit ovat olleet pinnalla. Viimeisin isompi muoti-ilmiö on ollut 2000-luvun alun spagettiolkaimet, Karell kertoo.

Trendikkäistä vaatteista maksetaan eniten, mutta niitä on lahjoituksissa vähiten. Ylipäätään suomalaisille markkinoille kelpaavaa tavaraa lahjoitusten seassa on vähän. Lahjoituksista vain 4-5 prosenttia saadaan myytyä Suomen liikkeissä.

Loput vaatteet puristetaan paaleiksi ja myydään eteenpäin itä-eurooppalaisille vaatetukuille ja pienyrittäjille.

- Meiltä menee eniten vaatteita Viroon, Liettuaan ja Venäjälle, kertoo UFF:n viestintäasiantuntija Maija Makkonen.

UFF:n lahjoituksista 86% päätyy ulkomaille myyntiin.
UFF:n lahjoituksista 86% päätyy ulkomaille myyntiin. UFF

Mikä on vaatelahjoitusten lopullinen kohtalo?

Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt selvityksen tukkumyytyjen vaatteiden lopullisesta kohtalosta. Hankkeen johtaja, tanskalainen ympäristökonsultti David Watson on jäljittänyt Pohjoismaista lähtevien vaatepaalien liikkeitä pitkin maailmaa.

- Suomalaiset vaatelahjoituksen päätyvät Liettuassa valtavaan puoliautomatisoituun lajittelukeskukseen, jossa vaatteet jaotellaan hyvin tarkasti koon ja tyypin mukaan yli sataan eri kategoriaan. Osa vaatteista myydään Liettuassa, mutta vaatteita lähtee eteenpäin yli 40 eri maahan, Watson kertoo.

Osa vaatteista myydään Itä-Euroopassa, kevyimmät vaatteet lajitellaan trooppisiin jakeisiin ja ne lähtevät useimmiten vaatekauppiaille Afrikassa. Kehnoimmat rääsyt kierrätetään materiaalina eli revitään autojen tai talojen eristeaineiksi esimerkiksi Saksassa.

Suomesta vaatteita lähtee ympäri maailmaa.
Suomesta vaatteita lähtee ympäri maailmaa. UFF

Tukehtuuko afrikkalainen tekstiiliteollisuus vaatelahjoituksiin?

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa länsimaista tuodut käytetyt vaatteet ovat edelleen iso osa vaatekauppaa, mutta käytettyjen vaatteiden tuontiin on viime vuosina kohdistunut myös kritiikkiä.

Esimerkiksi Uganda, Tansania ja Etelä-Afrikka ovat asettaneet tuontikieltoja ja korotettuja veroja käytetyille vaatteille. Tuontirajoitusten pyrkimys on ollut suojella paikallista tekstiiliteollisuutta.

- Kiellot heijastivat anti-imperialistista tunnelmaa. Ei haluta, että Afrikka on maailman kaatopaikka, kuvailee Watson.

Mutta kielloilla ei ole David Watsonin mukaan ollut toivotunlaisia vaikutuksia, päinvastoin.

Etelä-Afrikassa käytettyjen vaatteiden tuontikielto on ollut voimassa jo kymmenen vuotta, mutta paikallinen tekstiiliteollisuus ei ole lähtenyt kasvuun. Sen sijaan halvan kiinalaistuotannon tuonti on kasvanut räjähdysmäisesti.

Watsonin mukaan rikkaista maista tulleilla vaatelahjoituksilla on enimmäkseen hyviä vaikutuksia globaalisti.

- Käytettyjen vaatteiden myynti työllistää tuhansia ihmisiä toreilla ympäri Afrikkaa. Se on työtä, johon on helppo päästä käsiksi ja sillä on köyhyyttä vähentävä vaikutus, Watson kertoo.

Vaatelajittelija työssään
Suomessa poistetaan käytöstä 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä joka vuosi. Vaatelajittelija työssään UFF

Löytyykö vaatelahjoituksille ottajia myös tulevaisuudessa?

Halvalla tuotettujen uusien vaatteiden virta on alkanut nakertaa käytettyjen vaatteiden globaaleja markkinoita. Samalla nopeasti vaurastuvasta Kiinasta on tulossa merkittävä käytettyjen vaatteiden tuojamaa.

- Heikompilaatuisille käytettyjen vaatteiden lahjoituksille voi tulevaisuudessa olla hankalampaa löytää ostajia, koska Kiinasta tulee valtava tulva käytettyjä vaatteita, Watson ennustaa.

Suomessakin käytettyjä vaatteita lahjoitetaan vuosi vuodelta lisää ja samalla muodin käyttösyklit nopeutuvat. Vaatteiden käyttöiän lyhentyminen näkyy myös UFF:n lajittelukeskuksessa Klaukkalassa.

- Käyttämättömiä ja ihan hintalapullisia vaatteita tulee kaikkien lajittelijoiden pöydälle päivittäin, sanoo trendilajittelija Christel Karell.

Katso, miltä lajittelu näyttää UFF:n lajittelukeskuksessa: