Biopohjaiset muovit on kehitetty vähentämään riippuvuuttamme öljystä – myös niiden valmistuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin perinteisillä muoveilla.
Biomuoveista on toivottu ratkaisua maailman roskaantumisongelmaan, ja toisaalta kritisoitu viherpesusta. Lähtökohtaisesti biopohjaiset muovit on kuitenkin kehitetty vähentämään riippuvuuttamme öljystä, ja kompostoituvat muovit tehostamaan orgaanista kompostointia. Biomuoveista löytyykin monta kiinnostavaa puolta.
Biomuovitkin rakastavat lajittelua
Biomuovien kohdalla kaikki ei ole sitä miltä se aluksi vaikuttaa. Seuraavan kerran kun törmäät termiin biomuovi, mieti hetki mitä se tarkoittaa. Uusiutuva muovi on tehty biopohjaisista raaka-aineista, mutta se ei välttämättä sovi biojätteeseen. Biohajoava materiaali ei ehkä olekaan muutoin bioperäistä.
Kompostoitava-leiman saanut pakkaus on käynyt tiukan kriteeristön läpi: se biohajoaa hiilidoksidiksi, vedeksi ja biomassaksi tarvittavassa ajassa, se ei sisällä kompostin toimintaa tai laatua haittaavia aineita eikä siinä ole suuria raskasmetallimääriä. Ja jos tuote sanoo olevansa biohajoava, sen pitäisi myös kertoa kuinka kauan hajoamisessa kestää ja missä olosuhteissa se tapahtuu.
Biomuovi on kattotermi bio- tai öljypohjaiselle, biohajoavalle tai -hajoamattomalle muoville. Jos tarkoitat vain yhtä näistä, on parempi puhua biopohjaisesta tai biohajoavasta muovista. Mutta niin kuin muutkin muovit, kaikki biomuovitkin rakastavat lajittelua.
Uusiutuvasta uusiomuovia
Tavallisia muoveja voidaan nykyään valmistaa biopohjaisista eli uusiutuvista raaka-aineista, kuten esimerkiksi sokeriruo’osta tai mäntyöljystä. Ne näyttävät ja tuntuvat samalta kuin vanhat tutut muovituotteet, ja myös niiden lajittelu hoituu kuten ennen: pakkausmuovit muovinkierrätykseen, muut muovit energia- tai sekajätteeseen.
Jos pakkaus ilmoittaa olevansa täysin uusiutuvaa muovia, se on luultavasti tehty biopohjaisesta polyeteenistä ja kiertää jo nyt uusiomuoviksi ja edelleen esimerkiksi kierrätysmuovikassiksi. Uusiutuviin muoveihin törmää myös muun muassa maitopurkkien pinnoitteissa ja korkeissa. Biojätteeseen nämä biohajoamattomat muovit eivät kuitenkaan sovi.
Miksi biopohjaista?
Sen lisäksi että biopohjaiset muovit vähentävät riippuvuuttamme öljystä, myös niiden valmistuksen hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat pienemmät. Vaikka biomuoveja valmistetaan muun muassa sokeriruo’osta ja maissista, niiden valmistus ei kilpaile ruuantuotannon kanssa: tällä hetkellä maailman viljelypinta-alasta vain 0,02 % käytetään biopohjaisten muovien valmistamiseen.
Muoveja voidaan valmistaa myös muista kuin ruokalähteistä, kuten puusta, biomassatähteistä tai jopa ilman hiilidioksidista. Uudet materiaaliratkaisut ja muovien kierrätys yhdessä ovat tärkeä osa taistelua ilmastonmuutosta vastaan: kierrättämällä biopohjaista muovia saavutetaan entistä pienempi hiilijalanjälki.
Kierrätys vaatii volyymia
Kiertotaloudessa materiaalin arvo säilytetään kierrättämällä se uudeksi materiaaliksi ja tuotteeksi kertakäyttöisyyden sijaan. Sen vuoksi kierrätys on ensisijainen ratkaisu puhtaille biopohjaisille, osittain myös kompostoituville pakkausmuoveille.
Haasteena kaikille uusille materiaaleille ovat kuitenkin niiden pienet käyttömäärät: aluksi niiden kierrättäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kun eri muovilajien käyttö ja sen myötä niiden määrät keräysjakeissa kasvavat, ne kuitenkin muuttuvat jossain vaiheessa tuottoisiksi erotella ja jalostaa uusiomuoveiksi.
Lajittelu kuitenkin jo alussakin kannattaa: näin virrat pikkuhiljaa kasvavat ja vakiintuvat. Laajentamalla muovipakkausten keräyksen myös muihin muovitavaroihin saavutetaan ajan myötä taloudellisesti kannattavat volyymit myös muiden kuin valtamuovien kierrättämiselle.
Kompostoituviakin muoveja kannattaa mahdollisuuksien mukaan kierrättää
Biohajoavia muoveja on moneen junaan ja sovellukseen. Niiden ominaisuudet vaihtelevat, ja niin myös biohajoavuus: toiset biohajoavat muovit hajoavat jo alhaisissa lämmöissä, toiset vaativat teolliset olosuhteet, eli yli 60 asteen lämpötilan.
Yksi yleisimmistä biopohjaisista, kompostoituvista kuluttajamuoveista on maissipohjainen polylaktidi eli PLA. Sitä käytetään esimerkiksi kertakäyttökupeissa, take away –rasioissa ja –kansissa sekä 3D-filamenteissa. Lisäksi PLA taipuu teknisistä osista bioyhteensopiviksi luuimplanteiksi, hengittäviksi muovikalvoiksi sekä keveiksi vaahtotuotteiksi asti.
PLA on sekä mekaanisesti että kemiallisesti kierrätettävissä uusiomuoviksi. Kierrätys-PLA:ta on jo kaupallisesti saatavana Euroopassa ja siitä valmistetaan esimerkiksi istutusruukkuja. PLA myös kompostoituu teollisissa olosuhteissa antaen vaihtoehtoisen käsittelymenetelmän esimerkiksi likaantuneille tai monikerroksisille pakkausratkaisuille.
Biohajoavaa biojätteille
Biojätteen lajittelulla saadaan biojätteiden sisältämät ravinteet takaisin kasvintuotantoon ja valmistetaan arvokasta multaa. Sen vuoksi puhtaiden muovijakeiden kompostointi ei tuo kompostissa lisäarvoa, koska muovit eivät itsessään sisällä ravinteita.
Kompostoituvat muovit ovatkin parhaimmillaan sovelluksissa, jossa ne tulevat kompostiin ravinteet mukanaan: biojätepussina, kahvikapselina, hedelmäpussin tarran pinnoitteena, tai rasvaisena take away –vaahtorasiana ruuanjämineen. Tai miten olisi biohajoava salaattiruukku, jonka voi heittää multineen kompostiin tai istuttaa pihamaalle? Sellainenkin löytyy nyt kotimaan kauppojen hyllyiltä.
Tiesitkö muuten, että kompostoitava-leiman saanut pakkaus on testattu teollisissa olosuhteissa, joten kotikompostorissa biohajoamista joutunee odottamaan pidemmän tovin? Ehkä pian saamme kansainvälisen standardin myös kotikompostoituville tuotteille.
Biohajoavat pussit puhututtavat
Biohajoavat jätepussit ovat myös oiva esimerkki kompostoituvista biojätteeseen soveltuvista muoveista. Ne ovat kehitetty tehostamaan kotitalouksien biojätteen keräämistä pitämällä säiliöt siistinä ja helpottamalla lajittelua. Biojätepussit ovat optimoitu hajoamaan tarvittavassa ajassa teollisessa kompostointiprosessissa hiilidioksidiksi, vedeksi ja biomassaksi, mutta pusseja löytyy myös räätälöitynä kotikompostiolosuhteisiin.
Jätehuoltoteknologiat ja materiaalit kehittyvät, niinpä biohajoavat pussit sopivat nykyään suurimpaan osaan jätehuoltoyhtiöiden biojäteprosesseja, vaikka soraääniäkin löytyy: paikkakuntakohtaiset ohjeet kannattaa siis tarkistaa. Paperiset pussit hajoavat nopeammin kompostissa, toisten mielestä ne vettyvät keräysvaiheessa liiankin nopeasti. Pussiin tai pakettiin, kunhan lajittelet!
Maalla ja merellä
Vaikka suomalaiset eivät ehkä ole syypäitä merten muovilauttoihin, meillä on mahdollisuus muuttaa maailmaa viemällä teknologista osaamistamme ja uusia materiaaliratkaisuja kehittyviin maihin. Ja löytyy sitä muoviroskaa meidänkin rannoilta, vesistöistä ja kaupungin kaduilta auringon sarastaessa kesäisenä sunnuntaiaamuna…
Biohajoavista muoveista luonnon olosuhteisiin sopivia ratkaisuja ovat esimerkiksi biohajoavat katekalvot tai meribiohajoavat kalastusverkot, jotka ovat pikkuhiljaa tuloillaan. Erilaisia kalastustarvikkeita nimittäin katoaa maailman meriin vuosittain 640 tuhatta tonnia!
Suomesta pursuaa innovaatioita myös erilaisiin kertakäyttökohteisiin kuten biohajoaviin pilleihin, muovittomiin pahvikuppeihin ja kompostoituviin pikaruokakääreisiin. Muovia päätyy luontoon, mutta biohajoavuus ei kuitenkaan koskaan oikeuta roskaamista!
Maa- ja meribiohajoavat materiaalit voivat osaltaan vähentää ympäristössä olevan roskan määrää, mutta ratkaisu roskaantumisongelmaan on meidän ihmisten, ei materiaalien, käsissä. Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa. Lajittelu on ratkaisu!
Juttu on julkaistu alunperin I love muovi -kampanjan yhteydessä keväällä 2019.
