Hyppää pääsisältöön

Kaj Kunnas elää hetkessä ja elämästä kiitollisena: "Elämä pomppi mulle!"

Kaj Kunnas
Kaj Kunnas laittoi elämän uusiksi aivoinfarktin jälkeen Kaj Kunnas Kuva: Yle/ Olli Koski Kaj Kunnas

Urheilutoimittaja Kaj Kunnaksen työntäyteinen arki muuttui 24. toukokuuta vuonna 2016 kertarysäyksellä. Hän oli kotonaan aamutoimissa, huomatessaan, ettei pysty puhumaan.

Kunnas juoksi naapuriin, jossa onneksi oltiin paikalla ja tajuttiin hälyttää apua.

– Ambulanssin tulo kesti noin seitsemän minuuttia, Kunnas kertaa.

Hän muistaa, kuinka ambulanssin henkilökunta kysyi, onko hän humalassa, koska puhe sammalsi niin pahasti. Viestitettyään eleillä ambulanssin väelle, että selvänä ollaan, alkoi matka kohti sairaalaa.

Arkienkelit pelastivat

Kunnas ei tunnusta olevansa hengellinen ihminen, mutta hän kertoo miettineensä paljon sitä, miten kaikki asiat etenivät aivoinfarktin aikana. Niin moni asia tuntui osuvan kohdalleen, ettei sitä voi sivuuttaa.

– Mä en tiedä onko taivaassa enkeleitä, mutta täällä maan päällä niitä on. He ovat oikeita ihmisiä, sellaisia arkienkeleitä, Kunnas miettii.

– Naapurin Aarne ja Tellervo, ambulanssin Markus ja Maria, Meilahden Iso-Arska ja Anastasia, hän luettelee "enkeleitään".

– On vaikea kuvata sitä kiitollisuutta, joka vallitsee, kun saan vielä elää.

Poika on tullut kotiin

Kun Kaj Kunnas kulkee Yleisradion halki Jälkihiki-ohjelman kuvauksista kohti Radio Suomen haastattelua, alkaa saattajan korvissa soida Pojun kappale Poika saunoo. Siinä lauletaan, että “Poika on tullut kotiin”. Paitsi että tämä poika on vain käymässä Ylellä.

Entiset kollegat moikkailevat ja kuulumisia vaihdetaan suomeksi ja ruotsiksi. Kunnas pysähtyy myös antamaan positiivista palautetta uudelle ruutukasvolle, joka istuu kahviossa työkavereiden kanssa. Palautteen saajan kasvoille leviää iloinen hymy.

– Kyllä mä olen aina olen osannut elää hetkessä, mutta aivoinfarktin jälkeen se tulee vielä vahvemmin esiin.

– Puoli vuotta aivoinfarktini jälkeen vaimoni sairastui rintasyöpään. Ymmärsimme yhdessä, että meillä ei välttämättä ole yhteistä tulevaisuutta eläkepäivien merkeissä. Täytyy elää nyt, Kunnas kertaa.

Hän jätti Yleisradion maaliskuussa 2017 ja siirtyi omien sanojensa mukaan vapaaherraksi.

–Tuntuuhan se vähän kiittämättömältä, kun oli hyvä työ ja ura ja sitten vaan lopettaa.

Ei Kaj Kunnas ole laakereillaan levännyt. Hän tekee yhä urheilutoimittajan töitä, mutta saa itse määritellä omat aikataulunsa ja jaksamisensa.

Lisäksi hän asuu talvikaudella Espanjassa Almuñecarin pikkukylässä ja järjestää syövästä toipuneen vaimonsa kanssa turisteille retkiä lähikyliin.

– Ihmiset, heistä olen aina saanut lohtua ja voimaa, niin nytkin, Kunnas iloitsee.

Hän kertoo kohtaamisten tuntemattomien ihmisten kanssa antavan hänelle paljon, monet tulevat kertomaan myös omista kokemuksistaan aivoinfarktista.

Esimerkin voima

Kun Kaj Kunnas sai aivoinfarktiin, hän kertoi siitä hyvin pian julkisuuteen ja asia oli esillä mediassa alkukesän 2016.

– Moni tapaamani ihminen on , että ilman niitä juttuja olisi saattanut jäädä kotiin potemaan hengenvaarallisia oireita, Kunnas päivittelee.

Tänään on maailman tärkein päivä.

Kunnaksella on paljon urheiluvertauksia.

– Kuortaneen urheiluopiston seinällä, hallissa ja jossa Suomen lentopallomaajoukkue treenaa, lukee isolla “Tänään on maailman tärkein päivä”.

– Tätä myös joukkueen entinen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo teroitti pelaajilleen. Samalla se iskostui myös minun mieleeni. En enää harmittele turhia asioita, joihin en voi itse vaikuttaa.

Jos saa elämältä uuden mahdollisuuden, niin mistä silloin haaveilee eniten?

Uuden mahdollisuuden elämään saatuaan Kaj Kunnaksella kokee, että tämä riittää.

– Yli 90-vuotias äitini sanoi, että vain hän, joka ei unelmoi, on vanha. Kyllä mä haaveilen, mutta en oikein vielä tiedä mistä, Kunnas toteaa mietteliäänä.



Kuuntele koko keskustelu Areenassa.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi