Hyppää pääsisältöön

Mahlerin sinfonia kamariorkesterilla - mikä voisi mennä pieleen?

Gustav Mahlerin kymmenes sinfonia jäi säveltäjän kuollessa kesken, mutta valmiina oli niin paljon niin innoittunutta materiaalia, että sinfoniaa on kärkkäästi täydennelty esityskelpoiseksi. Palavan tunteikas ja paikoin kokeellinen sävelkieli on vaikea tulkita massiiviselle orkesterille Mahlerin aikomalla tavalla, mutta maltalainen säveltäjä Michelle Castelletti onkin valinnut toisen suunnan, ja pelkistänyt sinfonian kamariorkesterille. BIS-yhtiön uutuuslevyllä sovituksen soittaa Lapin kamariorkesteri - mutta toimiiko se?

Mahler / Lapin kamariorkesteri
Mahler / Lapin kamariorkesteri Uudet levyt

Kun laitoin levyn soimaan, se tuntui toimivan. Mahlerin aloitusten tyypillinen valohämy soi kamariorkesterilla herkästi, ja melodiat piirtyivät graafisina kuin Mahlerin kirjoittamat huudahdukset partituurin marginaaleissa. Mutta kun intensiteetti kasvoi, alkoi käydä selväksi, että Mahlerin musiikki sotii kokoonpanon pienimuotoisuutta vastaan; se on tehty hidasliikkeiselle mutta täyteläiselle filharmonialle. Herkkyydelle on Mahlerissa paikkansa, mutta vielä enemmän paikkoja on sointimassalle ja lavealla kädellä sekoitetuille orkesteriväreille. Pieni jousisto, kuusi puhallinta, piano ja harppu tavoittavat Mahler-elämyksen täysimääräisenä vain harvoin, lähinnä silloin kun ilmaisu perustuu harmonian venyttämiseen, rytmiseen iskukykyyn tai pianissimon sävyihin. Tilannetta ei paranna, että aina kun perkussionistit ratsastavat pelastamaan tilannetta, he vievät kaiken huomion - triangelin kilkuttelu ja gran cassan humauttelu sekoittuvat luontevasti vain isoon orkesteritekstuuriin. Toisaalta scherzon perkussiovetoinen loppu on parahultaisen vieraantunut.

Homma ei kiikasta Lapin kamariorkesterin osaamisesta. Mahler on rovaniemeläisille sen verran harvinaista herkkua, että siihen on tartuttu ahnaasti. John Storgårds luotsaa rytmiset taitekohdat todella suvereenisti - yleensä suuren orkesterin massa auttaa Mahlerin käänteissä, mutta kamariorkesterin on pärjättävä tarkkuudella. Soolot onnistuvat erinomaisesti, jousisto soi yhtenäisesti ja puhaltimien puhtaus on huippuluokkaa. Suurissa tunteenpurkauksissa toivoisin jousistolta malttia, että sointi pysyisi pakottomana. Korundi-salin akustiikka ja lavea äänitys tosin auttavat asiaa.

Kokonaisuutena levy on ristiriitainen, mutta ainakin se pistää ajattelemaan. Mikä Mahlerin sävelkielessä on olennaista? Miten rakentaa musiikkiin voimaa? Onko mahdollista löytää useampi kuin yksi optimaalinen suhde soinnin, harmonian ja muiden musiikin parametrien välille? Ja näiden puhtaasti teknisten ajatusten päällä soi tunnekylläisenä Mahlerin kymmenes sinfonia, myös kamariorkesterilla.

Gustav Mahler (sov. Michelle Castelletti): Sinfonia nro 10 Fis-duuri. - Lapin kamariorkesteri/John Storgårds. (BIS-2376)

Kuuntele Uudet levyt 23.4.2019, toimittajana Kare Eskola.

  • Kolesnikov ottaa hellän lähikontaktin Goldbergeihin

    Levyarvostelu

    Johann Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmat, kosketinsoitinmusiikin kruununjalokivi, on vuosien saatossa kasvanut minulle läheiseksi. Tässä ohjelmassa olen esitellyt siitä kymmeniä tulkintoja, ja kaikki ne ovat avanneet teokseen uusia näköaloja. Nyt kun nuori suosikkipianistini Pavel Kolesnikov tarttui teokseen, odotukseni olivat ennätyskorkealla - ja enimmäkseen täyttyivät. Ainakin Kolesnikov tarkastelee Goldbergejä useammasta kulmasta kuin muut.

  • Yliannos hiljaista ja kaunista

    Levyarvostelu

    Brittiläisen yhtyelaulun kiiltävin kärki Voces8 on vuosien mittaan levyttänyt erittäin paljon erittäin kaunista ja hiljaista kuoromusiikkia. Kahdeksikon uusi julkaisu After Silence sisältää kuitenkin peräti tuplalevyn verran sitä itseään, mikä on haaste. Levy ei erotu kauniiden ja hiljaisten kuorolevyjen paljoudesta, eivätkä sen kappaleet erotu toisistaan. Kenties se on tarkoituskin.

  • Arttu Katajan lied ei jätä kysyttävää

    Levyarvostelu

    Baritoni Arttu Kataja tekee mitä komeinta uraa Keski-Euroopassa, kotipesänään Berliinin valtionooppera. Yleensä oopperatähtien ruuhkavuosiin ei mahdu liediä, mutta Kataja laittoi mahtumaan ja äänitti levyllisen otsikolla Serious Songs (Vakavia lauluja), pianistinaan Pauliina Tukiainen, joka myös vaikuttaa Saksassa. Levy on uskottavinta suomalaista liediä vuosikausiin, ja häkellyttävä todiste Katajan auktoriteetista.

  • Vapaasäestyskurssin yöjatkot vai ECM:ää?

    Levyarvostelu

    Levy-yhtiö ECM:n klassinen label New Series on luonut vankan brändinsä löytämällä mystisen minimalismin ja yhdistämällä perusohjelmistoa modernismiin. Usein julkaisut kuitenkin lipsahtavat kohti valkoista, melankolista taidejatsia. Niin tekee myös sellisti Anja Lechnerin ja jazz-pianisti Francois Couturier'n uutuus Lontano, joka harhailee tekotaiteellisen muniinpuhaltelun ja vakavan sielunviiltävyyden välisellä jättömaalla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua