Hyppää pääsisältöön

#metoo muutti kaiken

Yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti Tarana Burke loi aihetunnisteen #metoo jo vuonna 2006. Se levisi maailmanlaajuiseksi, kun seksuaalisen ahdistelun laajamittaisuus elokuva-alalla paljastui Yhdysvalloissa syksyllä 2017.

Tarana Burke
Tarana Burke Tarana Burke Kuva: creative commons /Jon Tadiello Tarana Burke

Tuska koskettaa – #metoo on kokemuskirjallisuutta

Feministi ja Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden professori Ebba Witt-Brattström kertoo, että #metoo oli hänelle ravisuttava kokemus.

Ajatella, että olen tutkinut kirjallisuutta vuosikymmeniä tajuamatta täysin, mitä oikein luen!

- Ebba Witt-Brattström

– Kokemuskirjallisuus alana käsittelee yleensä eloonjääneiden kertomuksia äärioloista kuten keskitys- tai vankileireiltä, sanoo Ebba Witt-Brattström.

- Myös #metoo on eräänlaista kokemuskirjallisuutta – ja sen kautta tajusin äkkiä, että kertomukset naisten ihmisarvon jatkuvasta vähättelemisestä toistuvat läpi kaunokirjallisuuden historian.

- Laitoin työn alla olevan kirjani tauolle, ja kirjoitin toisen, jonka nimi on Historiens metoo-vrål (”Historian metoo-huuto”). Osoitan siinä, miten järjestelmällisesti nämä kokemukset ovat läsnä kirjallisuudessa, sanoo Ebba Witt-Brattström.

Kirjan kansi Historiens metoo-vrål
Kirjan kansi Historiens metoo-vrål Kuva: Norstedts Ebba Witt-Brattström

10-vuotiaan Murasakin tarina vuodelta 1000

Japanilaisen kirjailijan ja hovinaisen Murasaki Shikibun Genjin tarinaa pidetään ensimmäisenä tunnettuna realistisena romaanina. Se on kirjoitettu vuonna 1000.

Kirjaa luetaan useimmiten niin, että päähenkilö on prinssi Genji. Kertomuksessa on kuitenkin myös pieni tyttö, jonka nimi on kirjailijan tavoin Murasaki.

Tytön ollessa kymmenvuotias adoptioisä Genji ottaa hänet mukaan seksileikkeihinsä.

– Miten monet naiset ovatkaan aikojen kuluessa kantaneet tällaista mukanaan koko elämänsä voimatta puhua siitä mitään.

– On uskomatonta, että olen koko ikäni lukenut kirjallisuutta tyyliin ”jaahas, naista lyötiin ja häpäistiin, kappas vain, raiskaus” – niin kuin kaikki tuo vain ilman muuta kuuluisi naisena olemiseen.

Ebba Witt-Brattström ja Vilhelmina Öhman
Ebba Witt-Brattström ja Vilhelmina Öhman Ebba Witt-Brattström ja Vilhelmina Öhman Kuva: Yle Ebba Witt-Brattström

Pato murtuu – suomenruotsalaisen vaikenemiskulttuurin sietäminen on ohi

#Metoo alkoi levitä suomenruotsalaisten parissa tunnisteella #dammenbrister (pato murtuu). Siinä tuli ilmi yli 900 suomenruotsalaisen yhteisön sisällä koettua naisten häirintätapausta, pikkulapsista eläkeläisiin. Tarinoita oli kaikilta mahdollisilta elämänalueilta kotona, koulussa, töissä, ihmissuhteissa – kaikkialla.

#dammenbrister (pato murtuu) Lillanissa
Anonyymit kertomukset seksuaalisesta häirinnästä luetaan Lilla Teaternissa Helsingissa 15.12.2017 #dammenbrister (pato murtuu) Lillanissa Kuva: Yle #metoo

– Koska me suomenruotsalaiset tunnemme toisemme niin hyvin ja meillä on paljon keskinäisiä yhteyksiä, tämä johtaa vaikenemisen kulttuuriin, jolloin suomenruotsalaisten uhrien on erityisen vaikea kertoa kokemastaan. Kyse voi hyvin olla jonkun enosta, pomosta tai poikaystävästä, toteaa Nina Nyman, yksi Facebook-ryhmän ylläpitäjistä.

Haluamme joka tapauksessa keskittyä ilmiöön henkilöiden sijaan. Haluamme päästä käsiksi käytösmalleihin.

- Nina Nyman

Käytösmallit keskiössä

- Kun aloitimme #dammenbrister-kampanjan, jotkut väittivät, ettei ruotsinkielisessä Suomessa ole tällaisia ongelmia, koska miehet ovat niin feministisesti valveutuneita, kertoo Ylva Perera, yksi ylläpitäjistä.

– Näissä uhrien kirjoittamissa yli 900 kertomuksessa on kuitenkin kaikissa suomenruotsalainen tekijä.

– Yleensäkin voisimme alkaa keskittyä enemmän myös tekijään.

Yhteiskunnan tulisi tarjota apua ja tukea niille jotka ovat syyllistyneet häirintään tai on vähällä ylittää rajan.

- Ylva Perera

Pedofilia, silpominen ja ajatus naisen puhtaudesta

– Olimme valmistautuneita kaikkeen paitsi kertomuksiin lapsista, joita on hyväksikäytetty seksuaalisesti ja raiskattu, kertoo #dammenbristen-ylläpitäjä Vilhelmina Öhman. Tällaisiakin tarinoita kuitenkin tuli.

– Kyse oli pikkulapsista.

Olimme valmistautuneita kaikkeen, paitsi kertomuksiin lapsista.

- Vilhelmina Öhman

– Kokemuskirjallisuudesta puheen ollen, Ebba Witt-Brattström sanoo, otan esimerkiksi egyptiläiskirjailijan Nawal El-Saadawin tarinan omasta silpomisestaan.

– Maailmassa 200 miljoonaa tyttöä elää tämän asian kanssa. Huomio kohdistetaan tytön sukupuolielimiin, joita leikataan ja typistetään, jotta hän olisi viaton ja puhdas. Sama ajatus puhtaudesta ja viattomuudesta saa pedofiilit himoitsemaan pieniä lapsia.

Jäätymisreaktio

– Miksi hän ei tehnyt vastarintaa? Näin kysytään usein, kun puhutaan raiskauksista ja seksuaalisesta ahdistelusta.

- Jos ihminen kokee olevansa ylivoimaisen vaaran ja uhan edessä, hänen kehossaan saattaa käynnistyä puolustusmekanismi, joka aiheuttaa tahdosta riippumattoman lamaantumisen. Näin kertoo netistä löytyvällä videolla ruotsalainen Suzann Larsdotter, RFSU:n seksologi.

Voimme lamaantua jos kohtaamme uhan joka tuntuu ylivoimaiselta.

- Suzann Larsdotter

Tukholman Södersjukhuset-sairaalan tutkimuksessa kyselyn 298 raiskatusta naisesta 70 % kertoi kokeneensa jäätymisreaktion raiskauksen aikana ja 50% ilmoitti sen vaikutuksen olleen erittäin voimakas.

Ovidius ja Kjell Westö

– On miehiä, jotka ymmärtävät, että naisilla tulisi olla samat oikeudet kuin miehillä. Sen näkee myös eri aikojen kirjallisuudesta. Roomalainen Ovidius kirjoitti kirjan ”Muodonmuutoksia” ajanlaskumme vuonna 1.

- Minusta on aivan selvää, että Ovidius oli naisten puolella. Siinä on kertomuksia naisista, jotka muuttuvat eri eläimiksi tai vaikka puuksi juuri ennen kuin raiskaaja saa heidät kynsiinsä, Witt-Brattström sanoo.

Kirjojen kansia, mm. Kjell Westön Hägring 38
Kirjojen kansia, mm. Kjell Westön Hägring 38 Kuva: Yle Kjell Westö

– Ja Kjell Westö kuvaa kirjassaan Kangastus 38 äärimmäisen hienosti juuri jäätymissyndroomaa, jonka 17-vuotias punavanki Matilda kokee "Kapteenin" raiskatessa hänet vankileirillä. Tyttö jakautuu tämän seurauksena eri persoonallisuuksiin, jotka elävät hänen sisimmässään loppuelämän.

Dammenbrister-ilmiöstä syntyi kirja

Kirjan kansi Dammen brister
Kirjan kansi Dammen brister Kuva: Yle #metoo

- Me ylläpitäjät halusimme, että #dammenbrister-kokemukset jäisivät talteen tulevaisuutta varten. Ne on julkaistu Astra-lehden verkkosivuilla ja lisäksi kirjana, joka ilmestyi vetoomuksen vuosipäivänä, kertoo Jenna Emtö.

Vilhelmina Öhman työsti kirjan juridista puolta.

Kirja toimii todistusaineistona, jos joku vielä kieltäytyy uskomasta, että tätä tapahtuu.

- Jenna Emtö

– Halusimme tehdä kirjasta myös käsikirjan heille, jotka haluavat tehdä rikosilmoituksen häirinnästä, toteaa Jenna Emtö.

– Otimme mukaan osia yli 300 sivun mittaisesta chat-keskustelustamme Facebook-ryhmän ja vetoomuksen ylläpidon kiireisimmiltä päiviltä siksi, että halusimme avata työskentelytapaamme, sanoo Nina Nyman.

– Halusimme näyttää oman epätäydellisyytemme ja päätösprosessin etenemisen – ja siten ehkä laskea rimaa muilta, joita feministisen toiminnan käynnistäminen saattaa kiinnostaa.

Dammen Brister -kirjan julkistamistilaisuus
Kirjanjulkaisutapahtuma Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä 29.11.2018 Dammen Brister -kirjan julkistamistilaisuus Kuva: Yle #metoo

Kaikki työ ei näy heti

-Näin on usein feministisessä toiminnassa, jatkaa Nyman. Saatetaan tarvita paljon valmistelutyötä, ennen kuin tuloksia alkaa näkyä laajemmin.

–Sehän alkoi jo vuonna 2006, kun eräs tyttö oli kertonut Tarana Burkelle kokemuksestaan ja Tarana tajusi, että siihen on vastattava ”me too – minä myös”.

Dammen Brister -kirjan julkistamistilaisuus
Dammen Brister -kirjan julkistamistilaisuus Kuva: Yle #metoo

Teksti: Barbro Björkfelt. Käännös: Jenni Pitkäniemi ja Barbro Björkfelt

Vetoomuksen ja Dammen brister -kirjan takana on työryhmä, jossa ovat mukana Jenna Emtö, Nina Nyman, Ylva Perera, Ida Kronholm ja Vilhelmina Öhman.

Ebba Witt-Brattströmin kirja Historiens metoo-vrål ilmestyy ruotsiksi 24.4.2019 Norstedtsin kustantamana.

Katso dokumentti Nyt riittää! #dammenbrister #metoo Yle Areenassa